Anne Frankin puu

Jaaha, korona iski, ihan loppusuoralla ollaan ja salakavalasti jostain. Heppakisoista (tuskin, siellä oli väljää ja oireet alkoivat heti seuraavana päivänä)? Töissä torstaina? Keskiviikkoillan heppaluennolta (aiheena varsotus siemennyksestä synnytykseen. Pidettiin täällä, joka on nyt myyty ja taas hiljaksiin toiminnassa. Pihalla bongasin myös Niina Niilosaaren pakun). No tuli mistä tuli, testiin oli mentävä kun kotitesti sanoi, että on.

Paikkavaihtoehtoja oli pari ja en ottanutkaan lähintä vaan Udenin kylän. Sillä tammikuussa jo otin lehtijutun talteen, joka vaati kuvamateriaalia Udenissa ja nyt olikin syy mennä sinne. Kaksi kärpästä jne.

Suomenhevonen hevoskastanjan alla.
Kuva on syksyltä, puussa näkyvät piikkikuoriset hedelmät.

Lehtijutussa kerrottiin Anne Frankin puusta. Piilopaikan sisäpihalla kasvoi hevoskastanja, jonka Anne mainitsi kolmesti päiväkirjassaan. Kun talosta tuli museo, puu oli tietenkin osa kokonaisuutta ja näkyi edelleen ikkunasta. Puu oli kuitenkin hyvin vanha ja 2005 todettiin, ettei se ollut enää terve. Niillä main päätettiin kerätä siemeniä ja kasvattaa puun jälkeläisiä talteen.

Alkuperäinen puu, kuva ED lehdestä 12.1.2022

Puulle rakennettiin myös metallikehikko, mutta sekään ei auttanut kun myrsky vuonna 2010 kaatoi puun rakennelmineen. Kasvatettuja kastanjoja on istutettu mm Anne Frank -koulujen pihoille ja Amsterdamse Bos - "keskuspuistoon"(150 kpl). Nykyisin niitä saa tästä läheltä, Sint Oedenrodelaiselta kasvattamolta, ja sieltä lehtijutun versiokin on kotoisin. Ja jutun aihe oli puun istutus Vapautuspuistoon.

Pieni vielä. Kasvattaja ei tietenkään myy puita kenelle tahansa, se kasvaa hyvin suureksi (ks ensimmäinen kuva) joten ei sitä keskivertotakapihalle sopisi istuttaakaan. Paikan tulee olla puun arvolle sopiva  ja miellään julkinen.

Sinne siis testin jälkeen. Tietenkään koronaisena ei kauhesti sovi ihmisten ilmoilla olla, mutta puistopiipahdus onnistui 5m varovälein ja sain kuvat.

Anne kirjoitti viimeisen kerran puusta toukokuussa 1944, ja kertoi sen olevan yltäpäältä kukassa. Piilopaikka löydettiin ja perhe pakkosiirrettiin elokuussa samana vuonna.

Alkuperäinen puu seisoi toisen talon takapihalla eli ei Anne Frank -säätiön tontilla. Netistä en löydä, onko tilalle istutettu jotain. Siitä päättää tietenkin tontin omistaja, ja google mapsistakaan en pysty päättelemään tilannetta.

Kevät tuloillaan.

Mutta jos puuta kaipaa, tervetuloa Udeniin!

Lähde (lehden lisäksi) annefrank.org

Vih-doin hevostapahtuma

Tammikuussa 2020 olin viimeksi Jumping Amsterdamissa (Amsterdamin HIHS). Viime vuosi viivataan kokonaan yli, mutta tälle vuodelle oli liput. Peruuntui suht viime tingassa, liput ovat nyt voimassa tammikuulle 2023.

Brabantin vastaava, Indoor Brabant, on aina maaliskuussa. 2020 se peruttiin todella viime tingassa, hevoset, katsomot, ständit olivat jo paikalla ja tapahtuma peruuntui päivää ennen kokonaan. 2021 tapahtuma pidettiin ilman yleisöä. Mutta nyt vihdoin sai!

Esteluokan voittaja hyppää viimeisen esteen tosimielellä.
Leopold van Asten ja VDL Groep Iron Z

Nytkin lipunmyyntiä vitkuteltiin aika viime tinkaan, vasta kuukautta ennen. Osalla kävijöistä oli myös vanhoja lippuja eli 2020 tai ehkä 2021 versio. Kuitenkin, ihme kyllä, viikkoa ennen kun kurkkasin tilaa vielä oli. Perjantaina 1.3 siis pelipaikalle.

Madeleien Witte-Vreesin koulutamman nimi on Finnländerin. 

Ovilla ei tsekattu mitään, sääntö taitaa olla, että jos yleisömäärä on yli 500 henkilöä pitäisi vielä olla QR-koodi. Kun osallistuajia, lehdistöä, hevosenhoitajia, ständinpitäjiä jne jne ei lasketa yleisöksi paperialla paikalla oli ehkä se 500 katsojaa. Oikeasti ehkä 1000. Joka on edelleen vähän eli väljää oli. Katsomossa oli vain joka toinen rivi rakennettu ja paikkojen väleissä oli tyhjiä tuoleja. Ilmeisesti paikat oli per porukka eli 4 lippua on 4 rinnan + väli ja minun yksinlippu tarkoittii ettei liki istunut ketään.

Tilaa on, reiän kohdalla töröttäisi normaalisti tuolirivi.

Ilahduttavaa olis siis myös ettei vessaan tai kahvikojulle tarvinnut pahemmin jonottaa. Hieman tylsää oli se, ettei kaupustelijoita ollut kuin pari hassua. Amsterdamin show on hieman kansanläheisempi, Indoor Brabantissa on enemmän rahaa, joten ständit ovat aina olleet heikommat (ei heppatavaraa taviksille). Shoppailu jäi tälläkin kertaa tekemäti kun tarjolla oli Swarowski, Tommy Hilfiger equestrian, Rolex ja Audi. (Sivuhuomautuksena, nykyisin näemmä autoillakin sopii olla energialuokat, sama kuva kuin jääkaapeilla yms. Joku maasturi oli sitten suosiolla energialuokkaa G. Samapa tuo, jos on rahaa, vaikka näilläkin bensan hinnoilla. Paitsi luonto.)

Kotiinpäin ajellessa kinnittyi huomio bussipysäkkiin - ai kiva, mainostavat tapahtumaa. Eiku?

Olikin eläinaktivistien juliste: Hevosurheilu on eläinrääkkäystä. Hevoset eivät valitse huippu-urheilua. Ne pakotetaan pelolla ja kivulla äärimmäisiin suorituksiin. Netistä näin, että julisteita oli muuallakin 's-Hertogenboschissa, kohteena tietenkin Indoor Brabant.

Tylsää. Toki rajatapauksia on ja vastikäänkin uutisissakin, mutta kovasti haluaisin toivoa, että pääosa on asiallisesti käsiteltyjä. 

Tässä ei ainakaan rääkätä, koululuokan voittaja Jessica von Bredow-Werndl laukkasi ilman hevosta kunniakierroksen (tammalta irtosi kenkä). Taustalla Isabell Werth ja DSP Quantaz.

Mukavalle vihdoin-päivälle hieman tylsä loppu.

Ilotulitteiden myyntikielto

Nyt molempina koronauusinavuosina on ollut ilotulitteiden myyntikielto. Toki niitä sopi muutenkin myydä vain välipäivinä, mutta nyt siis ei ollenkaan ja ulkomalta maahantuonti ei ole sallittua, tietenkään. Kiellon syynä on terveydenhoidon ylikuormitus eli se, ettei sinne itseaiheutettuja silmävammoja tai sormettomuuksia kaivata.

Viime vuonna kielto päti suht hyvin. Jonkinverran tulitteita haettiin Belgiasta mutta paukutteluaika lyheni reilusti, omassa kylässä joku 10-15 min aiempien reilun puolen tunnin sijaan. Myös onnettomuudet vähenivät, 1.1.2020 oli 1200 tapausta ja 2021 vain 400.

Koetin ottaa paukutteluvideota mutta ei ollut häävi. Pari stilliä siis.

Porukka alkaa kuitenkin olla melko koronakyllästynyttä ja kiellosta huolimatta oli kutina, että tänä vuonna voi paukkua enemmänkin. En tunne Saksan ilotuloitemyyntisääntöjä mutta oletan, että siellä jotain rajoitteita, sillä Saksaa ei lehtijutuissa mainittu kertaakaan. Mutta Belgiasta tulitteita rahdattiin pakulasteittain. Päivän - pari ratsasivat rajalla, mutta ei joka pikkutietä voi valvoa, eikä 24/7. Eli vaikka joku tuhat kiloa saatiin haaviin, moninkertainen määrä ui verkosta ohi. 

Ja niin touhu oli kuin ennenvanhaan, tauotonta paukuttelua yli puoli tuntia. Ja toki jokunen päivä sitä ennen jo paukkui. Meinasin, että ehkä tämä on lähinnä täällä (Belgian) rajan tuntumssa, mutta lehtijutuissa oli droneilotulitekuvaa Friisinmaata (Drachten) myöten, eli kyllä kauempaakin lähdetiin liikkenteeseen.

Erityisen hapanta touhu on tietenkin ilotulitemyyjille, jotka toki jollain tasolla saavat korvauksia valtiolta, mutta ei se ole sama asia tietenkään. Belgiassa sensijaan on kääritty kivat voitot. Myös vaate- yms kaupoissa. Hollanin lockdown sai kansan liikenteeseen ja välipäivinä oli tungosta junissa ja jonoja rajalla kun lähdettiin shoppailemaan - tai ihan vaan ravintolaan syömään - vapaaseen Belgiaan.

ED 3.1.2022: Ärtyisyyttä megatulituksista; Näennäissääntö todella tympeä Hollantilaisilla kauppiaille.

Kaikesta huolimatta ensiavuissa oli suht rauhallista. Olivatkohan tulittelijat kuitenkin tietoisempia riskeistä ja varovaisempia? Vai paukuteltiinko vähemmän oikeasti laittomia (liian isoja) paukkuja ja tykinjysyjä, kun perusraketillakin jo rikottiin lakia? Oli syy mikä hyvänsä, hyvä niin.

ps valitettavasti (ainakin) 2 hevosta kuoli raketti(pamaus)säikähdykseen (jalka poikki). Pöh. 

ps2. Itse juttelin tallipitäjän kanssa tallipihalla puoliltapäivin kun kauempana pellon takana pysähtyi auto. Kuski pamautti kunnon jysyn ojanreunalla ja ajoi lujaa pois. Ei voi ymmärtää - kaikki hevoset (talli on siittola, tammoja siis ja varsoja) sinkoilivat. Onneksi välissä oli tyhjä pelto. 

Lyhyesti vuoden loppuun

Nuupahti blogi vallan. Niin paljon työkiireitä että harrastukset kärsivät (paitsi hevonen!) ja autonkin olisin normioloissa pessyt jo viikkoja sitten.

Amalia 18-vee ekaa kertaa valtioneuvoston kokouksessa. Murjaisi oikein vitsin alkuun. Sai puheenvuodon isältään, eli kuninkaalta:
"Kiitos, hra puheenjohtaja, jos näin sopii tässä sanoa?". Tirsk.

Vaan eipä täällä kovin kummoista havainnoitavaa ole tapahtunutkaan. Alkukuusta kruunuprinsessa Amalia täytti 18 vuotta (mainittu jo täällä). Kuten jo kuninkaallisista on totuttu venyttivät taas "hieman" koronasääntöjä. Täällä oli silloin jo lievä sulkutila, kaupat ja ravintelit kiinni klo 17 ja korkeintaan 4 vierasta sai tulla kylään. Amalian bileissä oli 21 kutsuttua. Selitus oli että "kun olivat pihalla". 

Toki linnanpiha on isompi kuin rivarin mutta säännöt ovat sääntöjä. Taas pääsi pääministeri selittelemään, "kuningaskin on vain ihminen" tjsp. Tuttua juttua, jotenkin koronatouhu ei vaan mene siellä korvien väliin kun iloisasti kätellään ja lomaillaan ja nämä eivät ole ainoita kömmähdyksiä.

Hela familjen valtioneuvostossa, eli ylpeät isä ja äiti. Amalialla ei ole vielä äänioikeutta (ei kait saakaan ennenkuin on kuningatar). Myöskään äidillään Maximalla ei ole äänioikeutta, joten molempien läsnäolo on lähinnä seremoniallinen. Ovat kuitenkin jäseniä, eli läsnä sopii olla. En tiedä olisinko 18-veenä arvostanut (viikoittain!). Mutta Amaliaa on toki kasvatettu tähän hommaan kehdosta saakka.

Noin muuten, viikkoa ennen joulua pamahti vielä reippaampi lockdown, nyt on taas kaikki kiinni pl ruokakaupat. Ml museot, liikuntatilat, ravintolat, koulut... No, kaikki. Onneksi oma harrastukseni on heppailu, sitä ei ole vielä kertaakaan kielletty, eikä voikaan, koska eläimiä pitää hoitaa. Toki kisat on taas peruttu kaikki ja tänään piti olla maastoestetreeni, eipä ole. Tai tammikuun Jumping Amsterdam -tapahtumaa. 

Vaan metsään pääsee oli tila mikä hyvänsä, sieltä siis kevyt joulutervehdys. Kauansitten jo maastoista jotain kirjoitin, Haarlemissa pääsi vain ees tai taas. Nykymetsässä - vaikka pieni onkin - on kyllä mukavasti reittejä. Mäkiä ei sentään ole. Videolla myös kulkuset menossa mukana - hollantilaisilla ei ole hevosen joulukoristelu tai joulumaastoperinnettä, mutta itse pidän siitä kynsin ja hampain kiinni.

Ja uudenvuodenlupauksena blogin elvytys. On mulla pari isompaa aihettakin mielessä, vaan ei ole ollut aikaa taustatutkimuksiin, saati paikanpäällevierailuille. No nyt ei mihinkään saa mennäkään. 

Parempaa vuotta 2022!

Ps. Kuten viime vuonnakin ilotulitteet on kielletty, ettei sairaanhoito kuormitu (silmävammoista yms) lisää. Belgiasta haetaan pakulasteittain, päivittäin paukkuu jo.

Eikun bilettämään

Täällä vapautui juhannusviikonloppuna aika paljon. Biletyskin, yökerhot yms. Eivät toki 100% vapautuneet mutta negatiivisella testillä sisään. Ekat festaritkin jo oli. 

Kuva Pexels.com / Eduoardo Tommassini

Testitulos on QR-koodi ja niitä sitten piti tarkistella ja vertailla henkkariin tmv. Mutta helppohan niitä on laittaa kuvakaappauksena kaverille. Varsinkin kun testipaikkoihin oli pitkät jonot. Lisäksi ko rekisteröitijärjestelmää yritettiin hakkeroida ensimmäisenä vapausviikonloppuna, joka sekoitti pakkaa entisestään.

Lähikontaktin ja testiräpellysten (huijaustenkin) myötä tartunnat nousivat räjähdysmäisesti.

Todennetut tartunnat / päivä. Kesäkuun lopulla, vapautuksen aikoihin, tartuntoja oli n 500 / päivä.
Eilen torstaina melkein 5500.

Nyt mietitäänkin laitetaanko bileet uudestaan seis vai mitä tehdään. Rokotussuoja on hitaan alun jälkeen Euroopan top-kolmosessa mutta tartunnat ovat nyt tietenkin bileporukoissa eli parikymppisillä ei-vielä-rokotetuilla. Jotka harvemmin teho-osastoja kuormittavat. Ja kun vanhukset on jo rokotettu (suojassa), onko aihetta toimenpiteisiin vai ei?

Täällä ei muuten ole puhetta kisaturistitartunnoista vaikka niitäkin luulisi olevan - olihan Budapestissa tuhansia hollantilaisia todistamassa tappiota.

Jengiä tarkistusjonossa Eindhoven juhlakadulla / ED 5.7.2021

Henk koht osuu sikäli, että olisin tulossa Suomeen elokuussa, eka kerta 1,5 vuoteen (ja kahdella rokotteella). Mutta näillä lukemilla Hollanti värjäytyy nopeaan korkean riskin maaksi, mikä voi laittaa matkustelulle kapuloita rattaisiin. Elämme jännittäviä aikoja, onneksi en ole hankkinut vielä lentolippujakaan.

Kuningas taas liikenteessä

Hollanti osallistuu pitkästä aikaa isompiin jalkapallokisoihin. (Suomella kesti vielä pitempään). Holskit ovat tunnettuja jalkapallohulluudestaan ja perinteisesti taloja ja jopa kokonaisia katuja koristellaan innolla oranssilla. Nyt koristelu on ehkä hieman maltillisempaa: koronaefekti, isompia kimppajuhlia ei vielä saa (kaikki eivät tosin tottele) ja ravintoloissakaan ei sovi olla screenejä.

Siellätäällä kuitenkin on kaivettu koristeet naftaliinista - tai ostettu uusia - ja Haagin katu Haagse Marktstraat on julistetu Hollannin oranssikaduksi. Tästäpä kunkku innostui ja lähti moikkaamaan.

Pientä yritystä omilla kylillä

Ja huit hait unohti koko koronan. Vaikka täällä(kin) mennään lujaa parempaan suuntaan niin taas kerran kunkku mokasi (vrt Kreikan matka). En tiedä asuuko niin kaukana kuplassa ja norsunluutornissa mutta jovain poseerattiin valokuvissa liki ja jopa kätteli! Varsinkin tämä viimeisin todella ihmetyttää. Jos 1,5v välttelee kättelyä niin luulisi jotenkin olevan jo ihan vaikka selkärangassa.

Kuva ED artikkelista

Virallisesti pääministeri on kuninkaan tekemisistä vastuussa, protokollatouhua. (Kuninkaan tekemisistä on säädetty paljon lakejakin, esim perustuslain 41 artikla: Kuningas sisustaa Talonsa huomioonottaen yhteisen hyvän. Ok, myönnetään: inrichting ei ole pelkkä sisustus vaan esim palvelijatkin saa itse valita). Asiaan: pääministeri Rutte sanoo (ED 19.6.2021) "Kuningasta harmittaa itseäänkin, että näin kävi. /../Oli yllättäen enemmän tunkua kuin odotimme". 

Melkein 1,5 metriä.

ps. Miksi oranssi? Se on kuningashuoneen väri, nykyinen kunkku on aiemman hallitsijan Willem van Oranjen (Wilhelm Oranialaisen) monennen polven jälkeläinen. Oranje taas nimenä palaa takaisin Ranskan Orangeen. Wilhelm oli itse saksalaista Nassaun sukua, mutta peri Etelä-Ranskalaisen Orangen ruhtinaskunnan serkkunsa René Chalon (virallisesti René oli Nassaun kreivi ja Chalon-Orangen prinssi) kuoltua.

Orangen kaupunki on tunnettu amfiteatteristaan.

Ja tämä orange viittaa appelsiiniin, jonka kaupan keskus kyseinen Ranskan Orange pitkään oli. Ja appelsiini on oranssi, niinpä orange / oranje on monissa kielissä ko värinkin nimi (eikä vain hedelmän). Jopa Suomessa!

Erilainen kuninkaanpäivä

Kuninkaanpäivästä olen jo aiemmin kirjoittanut, lyhyesti kysessä on Hollannin 'Vappu' (Vappua ei täällä juhlita) eli kevätjuhla (ja kuninkaan syntymäpäivä). Normitilanteessa on aamusta markkinat ja päivän mitaa juhlitaan puistoissa ja toreilla. Jo viime vuonna juhlat oli tietenkin koronan takia peruttu ja päivälle annettiin uusi nimi Koningsdag => Woningsdag eli kuninkaanpäivä = asuntopäivä ja kaikki pysyttelevät kotona. Homma toimi, sillä silloin korona vielä pelotti (kuten Graham Norton ohjelmassaan sanoi: Se oli aikaa kun vielä desinfioimme kaikki ostokset erikseen). 

Kaappaus kuninkaallisen perheen Twitter-tililtä, juhlakalu Willem-Alexander ja vas Amalia (vanhin tytär, melkein 18), vaimo Màxima, keskimmäinen Alexia ja laitimmaisena nuorin Ariane.

Viime kuukausina asenne on kuitenkin muuttunut ja mielenosoituksia sekä epäilijöitä piisaa. Kun kohdalle osui vielä hyvä kelikin kansaa ei pitele mikään.  Ainoa juhallisuus on Kuninkaan tutustumismatka Eindhoveniin (ja sen myötä toivo, että porukka pysyisi TV:n edessä). Kuningas viettää aina syntymäpäiväänsä eri paikkakunnilla ja normaalisti kansa on kaduilla vilkuttamassa. En ole perehtynyt ohjelmaan mutta koronaohjeiden puitteissa mennään, vierailu kesti 2 tuntia ja kustantaa 1,7 miljoonaa euroa.  

Etäohjelmaa.

Jo etukäteen tietenkin hihkuttiin, että vältelkää ruuhkaisia paikkoja. Selaan liveblogia nu.nl sivuilta ja 13:30 blogissa on jo twiitti, jossa kehoitetaan olemaan tulematta Amsterdamiin ja kerrataan ohjeet: kokoontumisrajoitus = max 2 henkeä tai perhe. Myös pyydettiin ihmisiä poistumaan Vondelpark-puistosta.

Amsterdamin Twiitti.

Myös mm Arnhem ja Breda kehoittivat ihmisiä olemaan tulematta paikan päälle. Vondelparkin sisäänkäynneille laitettiin jo poliisit pitämään ihmiset loitolla. Seuraavina tunteina lisää puistoja suljettiin ja kaupunkien sisäänkulkuväylillä suoritettiin poliisitarkistuksia ja käännytettiin ihmisiä kotiin. Mainittu on jo myös Maastricht, Utrecht ja ex-kotikaupunkini Haarlem. Puoli neljältä poliisi ilmoitti siirtyneensä aktiiviseen Vondelparkin tyhjennykseen. Käytössä oli mellakkapoliisit ja ratsut. Osa juhlijoista sytytteli vaihtarina ilotulitteita.

Vondelparkin ruuhkaa referoidusta liveblogista.

Bredassa poliisi takavarikoi musiikkilaitteiston jotta Valkenpark rauhoittuisi. Puoli viideltä sielläkin ryhdytään tyhjennystoimiin. Tässä kohtaa usein käytetty sanamuoto on schoonvegen = puhtaaksilakaista. Iso luuta. Nyt mainitaan jo lähikaupunki Eindhovenkin - puistoihin on määrätty alkoholikielto, jota myös valvotaan. Haarlemissa suurin ruuhka on joen rannalla.

Haarlem

Puoli seitsemän maissa Haarlemin kaupunki määrää, että alkoholinmyynti ruokakaupoissa on stopattava. Pian Amsterdam seuraa. Hiljaksiin touhu onneksi rauhoittuu ja ulkonaliikkumiskiellon alettua poliisi siivoaa loputkin kotiin. Onneksi isommilta mellakoilta säästyttiin. Poliisi puuttui vasta kun on pakko ja pitkälti seuraili tilannetta eikä esimerkiksi alkanut sakottaa vimmaisesti esim etäisyys- tai kokoontumissääntöjen rikkomisesta. Juhlat eivät olleet sallitut, mutta yleisen rauhan nimissä ehkä melkein suvaitut. Ja onhan se selvä, ettei poliisilla ole resursseja mahdottomiin, puistojen tyhjennys (yritys) iltapäivästä olisi voinut eskaloitua vaikka mihin.

Ongelmat toki keskittyvät kaupunkeihin, omassa kylässä on hiljaista. Juhlistin päivää oransseilla tallisukilla - ainoa omistamani oranssi vaatekappale (eli kaksi kappaletta), jotka olen joskus voittanut koulukipailuista. Käytän niitä vain joka kuninkaanpäivä joten seuraavat 30 vuotta on pulkassa.

Sukka eksyi kuvaan.

Koska porukka alkaa hiiltyä täällä myös löyhättiin eilen hieman sääntöjä, esimerkiksi terassit saavat olla auki 12-18 ja kauppoihinkin (ei ruoka-) voi mennä ilman etukäteen sovittua aikaa. Toki kaupoissa rajoitus moniko saa olla sisällä eli 1 asiakas / 25 m2. Lisäksi öinen ulkonaliikkumiskielto poistettiin. Tartuntamäärät eivät hölläämistä tue, sairaalat ovat täynnä ja tartuntoja 7-8000/pvä. Saa nähdä millainen piikki tästä seuraa. Rokotetut ovat kaikki yli 60-vuotiaita (tai sairaanhoitohenkilökuntaa) (Hollanti on rokotuksissa kovaa jäljessä vs Suomi), joten puistojuhlijoilla tuskin ainakaan oli rokotussuojaa.

Osanotot satanismin uhreille

Helmikuussa Bodegraven hautausmaalle alkoi kertyä kukkia tietylle haudalle. Siinä lepää 2007 32-vuotiaana kuollut mies. Eipä aikaakaan niin kukkia oli jo sadoittain ja lopulta kunta perusti muistopaikan hieman hautausmaan ulkopuolella. Perhe ei kuitenkaan ilahtunut ja lopulta kukat siivottiin kokonaan pois ja hautuumalle laitettiin vartiointi. Voimassa on kolmen kuukauden hätäasetus: vain asianomaisilla on asiaa hautausmaalle, vartijat kysyvät henkilöllisyystodistuksen ennenkuin alueelle pääsee.

Siivottu hautausmaa.

Mitäs vikaa siinä on, jos joku tuo kukkia? No on, jos taustalla on satanismimipedofiilisalaliitto ja siihen uskovat uskovat, että kuollut nuori mies on yksi uhreista.

Satanismipedofiliatouhu on ameriikoista (internetitse) täälläkin jalansijaa saanut salaliittoteoria, joka uskoo eliittiin ja verkostoutuneeseen pedofiliaan. Taustoja vaikkapa Wikipediasta, teorialla on linkki kuuluun pizzagateen. Korona-aikaan kaikenmaailman vajailla on aikaa surffata internetissä ja algoritmit Youtubessa tai Facessa tietenkin nopsaa tarjoavat vain linkkejä jotka tukevat jo nähtyä. Ts jos joku hieman alkaa tutkia teorioita alkaa näyttää siltä, ettei netissä muuta tietoa olekaan. 

Bodegravenin hautaan teoriat liittyvat seuraavasti: Bodegravenissa kasvanut (ja nykyisin Espanjassa asuva) Joost Knevel 'muisti' yhtäkkiä vuonna 2019 kuinka hän oli alakoulussa vuosina 1982-83 joutunut kolmen muun pojan kanssa todistamaan rituaalista satanistista lasten hyväksikäyttöä. He todistivat myös mm kuinka tyttö satanistisesti murhattiin. Tämän takia hekin olivat tappolistalla ja kolme muuta ovatkin jo kuolleet (tapettu, sanoo Joost). Hän on ainoa joka voi tuoda tapauksen päivänvaloon.

Kieltokyltti

Hän siis tuuppaa jatkuvalla syötöllä videoita youtubeen ja on nimennyt jo useita uhreja. Lisäksi hän pitkään puhui "punaisesta miehestä" tekijänä. Koronan alettua paikallisen THL:n (RIVM) johtaja on paljon uutisissa ja niinpä Joost muistikin, että sehän se oli, se tekijä. RIVM:n johtaja on nostanut Joostia vastaan kanteen, hän on Amsterdamissa syntynyt ja Leidenissä opiskellut eikä ole koskaa oleillut Bodegravenissa.

Joost käytti jo nuorena huumeita ja oli poliisin tuttu. Lisäksi hänellä on dissosiatiivinen persoonallisuushäitiö (joka sekoittaa ajattelun, muistin ja tunteet), joten hänen 'muistaminen' on kaikkineen kyseenalaista. Hänen perheensä on katkaissut kaikki yhteydet Joostiin. Yksi Hollannin innokkaimmista salaliittokannattajista, Irlanntiin vankilatuomiota (toimittajien uhkailusta) paennut Mischa Kat, nappasi Joostin tarinan ja alkoi vahvistaa sitä. Ja näin saatiin aikaiseksi kansanvaellus haudalle, jossa makaa (muka) hiljennetty satanismipedofilian todistaja.

Van Dissel in RIVM'n johtaja, hästäg ei vaatine suomennosta.
Viesti alkaa tekstillä pormestarin suuntaan: "häpeä jos siivoat nämä kukat",
kukat on asetettu "uhrien kunniaksi" ja Joost Knevel on "sankarien sankari!".

Lehtijutussa haastatellaan haudalla kävijää. Ymmärtääkö hän, että perhe ei pidä siitä että haudalla käydään? Jos perhe ei sisäistä mitä oikeasti on tapahtunut, voin ymmärtää heidän suuttumuksensa. Haastatellun loppukaneetti lehden toimittajalle: Me emme ole vatipäitä vaan taistelutahtoisia, huolestuneita kansalaisia. Jatkatteko uhrien demonisointia vai oletteko valmiita kirjaamaan totuuden ja olemaan Hollanin sankari? Tuomiopäivä on lähellä.

Lähde: Eindhovens dagblad 24.3.2021, myös kuvat.

Kirkkoväkivalta

Hollannissa on melko vahva raamattuvyöhyke. Sen alueella käydään vielä innolla kirkossa ja ollaan esim rokotevastaisia (Jumala suojelee - ja vuosittain tuhkarokkoepidemioita). Aikoinaan olin Barneveldissa Working Equitation ratsastustunnilla niin kun ajelin sinnepäin aamusta ohittelin kymmeniä pyöräileviä perheitä matkalla kirkkoon, Sunnuntaikuteissa, puvut ja mekot ja kokonaisuus kuin 60-luvun filmiin olisi eksynyt.

Bible belt Wikipedista (Danny Cohen), kuvassa SGPäänestäjät. SGP = vanhoilliskristillinen puolue, jonka naisjäsenet saivat (puolueessa) äänestysoikeuden vasta korkeimman oikeuden päätöksen myötä 2010-luvun alussa.

Uskovaisille on myös ominaista ylipolvenhameet. Harrastan niitä itsekin ja aikoinaan eräs assistenttini sanoikin, kun olin ollut siellä puolisen vuotta töissä, että hän oli alkuun luullut uskovaiseksi.

Nyt korona-aikaan pääosa kirkkomenoista on siirretty nettiin, onhan voimassa hyvin tiukkoja kokoontumisrajoituksia yms. Kuitenkin rajoitukset kristävät itse kunkin vannetta ja pari viikkoa sitten muutamakin kirkko hihkui avaavansa ovet taas koko seurakunnalle. Ja sille ei voi mitään, sillä perustuslaki ja uskonnonharjoittamisenvapaus. Kirkkomenoihin kertyikin sitten paikoitellen 3-500 seurakuntalaista.

Aarle-Rixtelin kirkko. Kyläni ei kuulu raamattualueeseen, joten täällä on hiljaista.
(kuva ei ole tuore, täällä on kevät myöhässä ja puut vielä kaljuja).

Tietenkin lehdistökin oli paikalla ensimmäisenä sunnuntaina ja kirkoväen todellinen luonne paljastui. monin paikoin toimittajia tönittiin tai uhkailtiin ja Urkissa jopa ajettiin toimittajaa päin, sekä Krimpen aan de IJsselissä potkittiin ja läimittiin.

Päälleajo Urkissa, napattu täältä

Tekijät saatiin tietenkin helpolla kiinni, toimittajat olivat paikalla jotan kaikesta oli kuvia. Rauhaarakastavaa porukkaa.

Viirusvatipäät

Tiistaina pamahti pommi - oikeus kielsi ulkonaliikkumiskiellon. Kun lakeja ja asetuksia ja poikkeusoloja oikein tavattiin, ulkonaliikkumiskielto on laiton. Oikeusjutun aloitteentekijänä oli yhdistys, joka taistelee kaikin keinoin viirustoimia ja hallituksen päätöksiä vastaan: Viirusvatipäät.

Vatipäiden johtaja iloitsee oikeuden päätöksestä ED 17.2.2021

Nimi on vapaa suomennos hollantilaisesta versiosta Viruswaanzin, jossa jälkimmäinen sana waanzin tarkoittaa hulluutta (päästänsä sekaisin). Tietenkään yhdistyksen nimi ei ole tuo, virallisesti kyseessa on Viruswaarheid, virustotuus. Viruswaanzin on kuitenkin niin kotiutunut kieleen, että jopa tuomari sen lipsautti oikeudessa.

Waanzin-sanan jatkeena kannattajat ovat saaneet oman lempinimen: wapit (wappies). Joka kattaa kaikki virusvastaiset tahot salaliittoteoriankannattajista viruksenkieltäjiin. Yhdistyksellä on nettisivut ja face ja julkaisevat satunnaisesti jopa lehteä nimeltä Gezond verstand (Terve järki). Lehdestä oli alkuun juttua, että saako sitä edes myydä (kansankiihotus tmv) ja osa lehtipisteistä kieltäytyikin.

Terve järki, lokakuun numero. Otsikoita: PCR-testit eivät toimi / Miksi suusuojat ovat vaarallisia / Digitaalinen identiteetti EU-asukkaille.

Vatipäiden johtohahmo on karismaattiseksi luonnehdittu rastapäinen tanssinopettaja Willem Engel, joka oppi aktivismin jo vaippaiässä. Olihan isänsä tunnettu toisinajattelija joka haki itselleen (yksilö vastaan valtio -tyyppistä) oikeutta ihan ihmisoikeustuomioistuinta myöten, siinä sivussa mm laajamittaista hampunkasvatusta tukien. Engelin johtama pulju onkin järjestänyt lukuisia mielenosoituksia ja toistakymmentä oikeusjuttua koronatoimia vastaan. Vatipäiden näkemys on, että Hollanti on vauhdilla muuttumasa totalitaarikseksi valtioksi.

Lehdestä: Suusuojat - kuuliaisuusharjoitus.
Ingressi: Maskipakko on sosiologinen koe jolla laitetaan kansa ilman perusteltua syytä tottelemaan.

Viestinnässä ei väistellä harmaita alueita, vatipäät jakavat valeuutisia ja väärää tietoa, vertaavat koronatoimenpiteitä juutalaisvainoihin ja levittävät salaliittoteorioita suunnitelmista joita maailmanlaajuisella eliitillä on Hollannin kansalaisten pään menoksi.

Lehden pilapiirros: Pääministeri varoittele tartuntaluvuilla, terveysministeri piilottelee (silppuaa) laskeneen kuolleisuuskäyrän.

Onneksi pulju ei ole saanut vielä mitään kovin merkittävä aikaiseksi. Seuraajamäärä facessakin on maltillinen 60 000 (vs Hollannin 18 miljoonaa asukasta). Kun ulkonaliikkumiskielto kumottiin Engel oli samointein hihkumassa että illalla juhlitaan toreilla ja aukioilla, mutta hallitus haki heti valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Jo tiistai-iltapäivällä oikeus antoi luvan ja päätös ulkonaliikkumiskiellon poistamisesta ei ole vielä lainvoimainen vaan odottaa kakkoskierrosta, tänään perjantaina. Alun protestitkin ovat rauhoittuneet täysin ja onneksi tiistain oikeudenkäyntihulina ja osin ristiriitainen tiedoitus ei saanut porukkaa uusiksi liikenteeseen, ilta oli rauhallinen.

Keskiviikon lehdessä totuttuun tapaan raflaava otsikko: Täydellinen kaaos ulkonaliikkumiskiellosta. Kuvassa kuitenkin hiljianen Eindhovenin keskusta.
Ulkonaliikkumiskielto = avondklok eli sanatarkasti iltakello (kotiintuloaika).

Hallitus on nyt tietenkin tehnyt kaikkensa tukkiakseen lain porsaanreiät, jotta päätös tänäänkin pysyisi voimassa. Toivotaan!

Ps. Engel saa toki tässä taas lisää vettä myllyynsä. Hänen nostamat oikeusjutut kestävät viikkoja, jopa kuukausia. Ja kun valtio hakee oikeutta rajoittaaksen kansalaisten perusvapauksia, korkein oikeuskin voidaan aikatauluttaa kädenkäänteessä!

Hollannin suurin urheilujuhla peruttu!

 ... koronan takia! Jo marraskuussa Elfstedentochtin järjestäjät kertoivat, ettei tapahtumaa järjestetä tänä vuonna tammi/helmikuussa.

Voi että, nyt on suuri maansuru ja iso aukko kalenterissa. ...eiku?

Kuva vuodelta 1997. Paljon käytetty netissä, en löytänyt kuvaajan nimeä.

Viimeisin Elfstedentocht oli 1997. Kyseessä on Hollannin suurin urheilutapahtuma, luistelukilpailu yhdentoista Friisinmaan kaupungin välillä (elf-steden-tocht = yhdentoista-kaupungin-retki) joka luisteltiin ensimmäisen kerran 1909. Pituutta reitillä on noin 200 km matkalla pitää jonkinverran myös kluunata, eli kävella luistimilla. Reitti seuraa vesiteitä, kanavia ja jokia, lähtö ja maali ovat Leeuwaardenissa. Siltoja alitetaan 189 kpl. Jotta homma onnistuu tarvitaan tietenkin jäätä eli pakkasta n viikon ajan. Eikä vain öisin.

Reittikartta 1942 täältä

Kisa on 112-vuotisen historian aikana käyty 15 kertaa. Viime kerrasta on aikaa jo 24 vuotta, sitä ennen  pisin väli oli 1963-1985 eli 22 vuotta. Ensimmäiset 12 luisteltiin vuoteen 1963 mennessä, päälle se 22 vuoden tauko, sitten 1985 ja 1986 ja viimeisenä 1997. Talvet ovat lämpimämpiä ja minun täälläoloaikanani (16 vuotta) vain kahdesti on voinut ylipäänsä luistella kunnolla, 2009 ja 2012. 

Friisinmaan lämpötilojen kehitys, ylh kesä, keskiarvo, talvi. En saa lähteestä selvää (vas alareuna) mutta bongasin kuvan unkarilaisesta sisarblogista joka kertoili elfstedentochtista kahden postauksen verran jo viime vuonna. 2009 näkyy viimeisin matala piikki.

Aina kun pakastaa ei mene kuin puoli vuorokautta niin Elfstedenkomiteaa jo pommitetaan, että miltä jää näyttää ja radiot ja tv:t tungetaan täyteen jäämestareita yms spekulaatiota. 2009 oli liki, muutaman päivän pakkasten jälkeen järjestäjätaho tiedotti joo/ei. Oli sitten ei. Silloinen pomoni (mies) meni viikonloppuna väkisin ko retken luistelemaan ja sanoi että aika raskasta oli ja paljon sulaa (sillan ympärykset yms). Megatapahtuma vaatii kuitenkin hieman enemmän jäätä ja olosuhteita kuin kevyt kanavaluistelu, jota itsekin innolla harrastin sinä vuonna.

Kostea maaliintulo 1985 (Wikipedia / Rob C. Croes)

Wikipedia kertoo viimeisimmästä, 1997, versiosta: Ulkomaalaisia osallistujia oli vain vähän. Paras oli 24. sijalla maaliin tullut L. Paalasmaa Suomesta. Tietenkin Suomesta! (Laurista lisää täällä). Nykyinen kuningas Willem Alexander osallistui salanimella vuonna 1985, allaolevalla videolla hän "paljastuu" (selostajat ihmeissään) ja näkyy hieman luistelua. Huomaa ajankuva eli kuninkaan (silloisen prinssin) takki.

Onkin kohtalon ivaa, että keskustelu joo/ei Elfstedentocht ei tänä vuonna olekaan puhtaasti akateeminen. Kuten yllä jo kerron, luistelukuume valtaa Hollannin pienimmästäkin pakkasjakosta. Saati siitä mikä on tänä viikkona koettu. Sunnuntaina tuli lunta ja se ei ole vieläkään sulanut. Ensimmäiset luisteluyrittäjät bongasin jo tiistaina ja torstaina maastolenkille osuvalla lätäköllä (kokoa korkeintaan jääkiekkokaukalon verran) oli reippaasti hulinaa ja tungosta. Monin paikoin kunnat joutuivat puuttumaan asiaan kun luisteluhullut holskit sinkoavat luonnonjäille, mm katkaisemalla teitä, ettei suosituille luistelupaikoille päässyt (enempää, vs korona).

Luistelijoita, kuva otettu hevosen selästä reippaasti zoomaten. 

Entä Elfstedentocht? Sekin oli alkuviikosta hetioitis tapetilla, jopa poliitikot hihkuivat TV:n puheohjelmissa että eikös sen nyt jotenkin voisi? (Toim huom nyt on vaalivuosi). Nykytekniikalla saa hyvin kuvattua (kotikatsomoille)? Jos vaikka vain 100 kilpaluistelijaa (koronakuplassa)? 

Lehdessä oli kokoaukeaman juttu Elfstedentochtista tiistaina, otsikolla Retki ilman yleisöä on myös fantastinen. Jutun kuvituksena oli myös jäänpaksuusspekulaatio, lauantaina (tänään, za 13) ehkä olisi ollut tarpeeksi. (ED 9.2.20121)

Mutta eihän se onnistu millään. Reitti kulkee yhdentoista kaupungin läpi ja vaikka koko Friisinmaa suljettaisiin ulkopuolisilta jo pelkästää näiden kaupunkien sadattuhannet asukkaat olisi mahdoton pitää koronarajoissa - kokoontumisrajoitushan on kaksi (2!) henkeä, myös ulkona.  Ja muutenkin, sellaista väkijoukonhallitsemisstrategiaa ei ole, jolla 17 miljoonaa luisteluhullua pidettäisiin aisoissa. Viikon mittaa kohina on hieman laantunut, torstaina myös komitean puheenjohtaja vahvisti, että tapahtuman järjestäminen on koronarajoitusten puitteissa mahdotonta - tehty päätös pysyy voimassa.

Vähemmän hollantilainen maisema. Ja lumi on vielä pakkaslunta! Kuvattu to ip.

Onneksi alkuviikosta pitäisi jo mennä plussan puolelle, ja homma ratkeaa itsestään.

 

Lumi aiheutti liikennekaaoksen

 Johan on! Lauantaina alkoi ja sunnuntaina jatkui, lunta tuli ihan reilusti.

Onko kuva muka Hollannista?

Sunnuntai-aamuna someen ilmaantuikin nopeaan ihmettelyjä. 600 kilometriä ruuhkaa! Tyypillistä, koska lunta, mutta mihin kaikki olivat menossa?!? Onhan nyt kuitenkin lockdown, vain ruokakaupat auki. Ja lisäksi vahvasti suositeltiin, että jo kelinkin takia pysytellään kotona. Terveydenhoito ei halua yhtään lisää kuormitusta, jos väkisin lähdetään kesärenkailla / kengillä liikenteeseen! Iltapäivällä koko Hollanti värittyi oranssiksi, ruuhkaa oli jo yli 2500 km.

Asialle on helppo selitys. Ei siellä teillä pahemmin liikennettä ollut, onneksi. Mutta se vähä mikä oli, ajoi 50-70 km/h. Jolloin automaattinen (mm kännytiedot) seurantajärjestelmä päätteli: ruuhkaa on, motarilla madellaan.

Kelikamerat paljastavat totuuden.

Tottakai ihmiset sinkosivat lumirientoihin, mutta pysyttelivät kodin tuntumassa. Pulkalla laskettiin ja jonkin verran hiihdettiin, itse näin tallin lähellä erilaisia autonperävirityksiä, alla huonossa kuvassa juuri suksityyppi lähdössä auton perässä.

Suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin, eikä luitakaan katkottu pahemmin. Kaikkineen lumipäivä antoi tervetulleen vapaapäivän koronasta, hetken oli ajatukset muualla. 

Hevosta ei kelit haittaa ja itsellänikin on vielä Suomen peruina talvivaatetta - ne eivät ole 16 vuodessa pahemmin kuluneet. Tallille siirryin Jopolla, mikä oli varsin raskasta sillä sivuiteitä ei oltu aurattu ja lumen alla oli paikoin loskaa / lätäköitä. No, perille päästiin ja lopulta vastatuulessa kotiinkin.

Koko viikoksi on luvattu pakkasta, joten lumi pysyy toistaiseksi. Koronan hyviä puolia: kaikki ovat jo etätöissä / -kouluissa. Normaalisti Hollanti olisi nyt seis, vaan tällä kierroksella voidan jatkaa normaalisti. 'Uuden normaalin' mukaan.