Saku Sammakko kosionmatkallaan

Hollannin luonto on vähissä ja pieninä palasina. Jos on tarve siirtyä luonnonpalasta toiseen tarvitsee lähes aina ylittää tie. Hollannissa onkin paljon vihersiltoja, yksi viimeisimmistä valmistui kauriille ihan tuohon vakiodyynieni kupeeseen. Mutta ihan joka väliin niitä ei voi rakentaa, eikä varsinkaan kaikenmaailman pikkuötököille kuten sammakoille.

Wikipedian mukaan tämä on naispuolinen versio, sillä vatsa on iso ja munia täynnä (kuva on itse otettu).

Keväällä sammakot ja rupikonnat heräävät talvihorroksestaan. Eläimet heräävät käytännöllisesti katsoen yht'aikaa ja samointen on tarve siirtyä vesistöihin lisääntymään. Talvihorros on vietetty suojaisemmilla paikoilla kuten metsiköissä juurakoiden alla tai kuopissa. Herääminen vaatii noin 6 astetta ja kostean kelin, Hollannissa vaellus ajoittuu yleensä suurinpiirtein helmikuun loppuun - maaliskuun alkuun. Tosin viime vuosien lämpiminä talvina sammakoita on havainnoitu jo tammikuussa liikenteessä.

Sammakoiden ja rupikonnien siirtyminen pariutumisapajille on suoraviivaista. Mekanismi ei ole täysin tunnettu, mutta paikat missä suurimittaista siirtymistä tapahtuu ovat vuosittain samat. Ja sammakoiden reiteille osuu lähes aina tie. Jolle voi liiskaantua kymmeniä, jopa satoja sammakoita tai konnia muutaman viikon aikana.

Heikosti kävi.

Niinpä eläinsuojelijat, metsänvartijat ja muutenvaan innokkaat luonnonystävät avittavat sammakoita tienylityksessä. Tammi-helmikuussa suosikkipaikoille pykätään matalia aitoja, joista sammakot eivät pääse yli. Aidan oheen kaivetaan muutaman metrin välein kuoppa ja sinne ämpäri. Ulospääsyä etsivät sammakot putoavat ämpäriin ja se tyhjennetään muutama kerta vuorokaudessa, eli sammakot taikka konnat kannetaan käsipelillä tien yli.

Aita on jo pystyssä, ämpärit upotetaan vielä toiselle puolelle (kuvassa aidan oikealle puolelle).

Ämpäri valmiina. Joka ämpärissä on kepakko, jotta esim sinne pudonneet hiiret pääsevät pois. Sammakot eivät osaa kepakkoa myöten kiivetä.

Sama ämpäri pari päivää myöhemmin. Hyvin maastoutuu, mutta lehden päällä on Saku pelastajaa odottamassa.

Paikoitellen on myös rakennettu pysyviä tunneleita sammakoille. Viimeisimmät avattiin Bloemendaalissa tien peruskorjauksen yhteydessä viime kesänä. Paikallislehdessä olikin kesäkuussa juttu missä iloisat vapaaehtoiset poseeraavat upouuden tunnelin ohessa. Kuulemma tunnelia voivat käyttää myös mm siilit, ketut ja näädät.

Viime kesänä avatun tunnelin suuaukko.

Ihan kohtuullisen matkan joutuvat taivaltamaan tien ali.

Vanhempi kestotunneli pienemmän tien ali.

Ilmeisesti paluu metsiin talvilevolle tapahtuu pitemmän aikajakson aikana, sillä syksyisin sammakonpelastuksista ei ole juttua. Tunnelit toki toimivat molempiin suuntiin, mutta kyllähän tunnelittomissa käsipeliapupaikoissa voi jäädä auton alle palatessankin.

Juhlan jälkeen tulee krapula?

...Ainakin jos on juhlinut kunnolla suomalaisittain. No, Cajanus-juhlasta tuskin tulee krapulaa, ymmärtääkseni se ei ole oopperaan liittyvä olomuoto. Ja, kuten kuvasta näkee, yleisö oli pääosin varttuneempaa väkeä.

Haarlems Dagblad 18.3.2017

Ensi-ilta oli viime viikolla ja näytökset sen jälkeen, viimeisin eilen. Kyseessä siis muutamakertainen produktio ja siinä se. Itse en käynyt katsomassa, vaikka jos oikein tosissaan bloggaa olisi varmaan pitänyt. Mutta ooppera ei ihan osu, eikä varsinkaan sen juoni - Cajanus sairastuu majatalossa ja hourailee ja muistelee menneitä. Olen liian pragmaattinen enkä kestä uniharhoja yhtään (enkä muutakaan fantasiaa ml. TSH tai Potter).

Tässä Cajanus asui. Silloin asunto oli nro 8, nykyisin 144 W. Talo on rakennettu 1600-luvun lopulla.

Onneksi voin taas lainata paikallislehteä ja kertoa mitä oltiin mieltä. Spektaakkelissa oli mukana 80 amatöörilaulajaa, kaksi lapsikuoroa, tanssiopiskelijoita, ryhmä partiolaisia ja kaupan päälle useampi ammatikseen laulava ja soittava hemkilö jotka kaikki ovat työstäneet oopperaa yli vuoden. Kantava voima ja idean isä on Zangstudio Haarlem (Haarlemin laulustudio), joka on kerran aiemminkin toteuttanut vastaavan operaation. Pääosaa esitti baritoni Michael Poels, puujaloilla.

Kuvien perusteella tehty pysti Cajanuksesta (kuvattu Cajanus-näyttelyssä).

Arvostelun mukaan ooppera oli vaihtelevasti toteutettu, jazz vuorotteli klassisen musiikin kanssa, ja tunnelmaa loivat aariat, rauhalliset viulusoolot sekä reippaammat kuoropätkät. Kuoro myös liikkui kirkon tiloissa esittäen mm. majatalon uteliaita asiakkaita, jotka kuikuilivat jättiä. Toisaalla kuoro esitti markkinaväkeä, joka ihmetteli huhuja. Suoraan tekstistä: "Kaikkien laulajien meikkaaminen samalla klovnimaisella tavalla antaa henkilöhahmoille ripauksen allegorisuutta".

Jaaha, sehän on hyvä tietää.

St. Bavo -kirkko.

Ooppera esitettiin St. Bavo-kirkossa, minne Cajanus on haudattu. Hautaa ei ole tarkoituksella merkitty, jotta se saa ola rauhassa. Arvostelun mukaan lähes kaksituntinen tauoton ooppera olisi hyötynyt paikoin pienestä tiivistämisestä. Mutta kaikkineen esitys oli "giganttinen suoritus" ja otsikon mukaan produktiolla oli "korkea taiteellinen taso".

Hienoa, ei mitään puolivillaista suomikuvaa maailmalle!

Äänestämisestä elämys

15.3 täällä oli parlamentin toisen huoneen (tweede kamer) äänestys. Täällä äänestys on aina keskiviikkona ja noin 07:30-21 (muutama paikka aukeaa jo aiemmin). Oman kunnan sisällä saa äänestää haluamassaan paikassa, lisäksi erikseen pyytämällä saa lipareen, jolla saa äänestää ihan missä vaan äänestyspaikassa, myös muissa kunnissa mukaanlukien Hollannin Antillit (pl kunnallisvaalit).

Äänestys tapahtuu punaisella värikynällä kandidaatti merkaten. Näin olen esim Aku Ankkaa ei voi äänestää, hän ei ole listoilla. Eikä myöskään vaihtoehtoa: joku muu, mikä?

Muistelisin, että Suomessa äänestys oli tarkempaa, äänestää sai vain tietyssa äänestypaikassa, joka yleensä oli koulu tmv (tylsä) virasto. Koska Hollannissa paikan saa valita - jopa Hollaninlaajuisesti - äänestämisestä voi tehdä elämyksen. Kuvat ovat Haarlemin lehdestä 16.3.2017.

Äänestystä Shellin ex-tornista 100 m korkeudessa Pohjois-Amsterdamissa. Hollannin korkein äänestystoimisto.

Tuulimylly Oisterwijkissä.

Drive-in äänestyspaikka Zevenhuizenissa.

Ja viimeisenä äänestys tee-se-itse saarella. Näistä kerroin jo lokakuussa, Holskit pykäävät IJsselmeerille saaristoa Markereilanden. Ensimmäinen saari on hiekan osalta valmis, toki se vielä pitää maisemoida ja tehdä "luonnoksi".

Kuva HD 11.3.2017

Niin sinnehän oli näppärä laittaa äänestyspaikka. Pari työmaakonttia riviin ja laivalla kuljetus. Paikka oli suksee ja päivän aikana äänestäjiä kävi 1300 kpl. Lauttoja oli varattu kaksi, mutta pikaiseen piti hommata kolmaskin. Päivä olikin kauniin aurinkoinen ja jonottajia viihdytettiin tarinoilla tulevista saarista ja siitä miten projekti etekee.

Johtuiko sitten kauniista säästä, että jengi viitsi lähteä liikenteeseen, vaiko Trumpin & Brexitin varoittavista esimerkeistä - äänestysprosentti oli poikkeuksellisen korkea, melkein 82.

ps. Myös ääntenlaskun aikana oli huvitusta. Tai no, Enschedessä poijjaat vähän leikkivät kaukosäätimen kanssa ja NOS:sän (vs YLE) vaali-illan sijaan ruudulla näkyi hetken aikaa jotain ihan muuta. Ääntenlaskijat eivät tätä edes huomanneet, mutta joku ehti heittää kuvan twitteriin, kuinkas muutenkaan.

Jopolla pääsee!

Kuinkas suomibongaus Jopo on jäänyt täysin mainitsematta? No, varmaan siksi, että Jopon maihinnousu tapahtui jo ennenkuin blogi oli edes ideatasolla ajatuksissa. Eli pari-kolme vuotta sitten bongasin Jopon Hollannin suurimmassa naistenlehdessä Linda.:ssa. Trendisivulla jonkinlaisena hip & häppening tuotteena. Samoihin aikoihin näin sen sittemmin parissa muussakin julkaisussa, ehkä sillä haettiin samaa kuin Lonkerolla.

Siinä se seisoo, Jopo isossa maailmassa.

Hinta oli kova, ties vaikka muuten olisin ostanut. Lähes satasen Suomeakin kalliimpi: Prisman nettikaupassa 24" tällä hetkellä 379 euroa, täällä hinta alkaen 499,-.

Trappers-pyöräkaupan nettisivut. Saisikohan tilattua?

Jätin siis ostamatta ja melkolailla unohdin koko Jopon. Kunnes kävin tuttavani Tiinan luona (täällä Hollannissa), ja hän kertoi Jopon maahantuojan menneen nurin ja (viimeisiä?) Jopoja myydään nyt ulosheittohintaan. Kotiin palattuani polkaisin heti heikkolaatuissen holskipyöräni Haarlemin Jopokaupan luo. (Kun muutin tänne toin 30-vuotiaan Helkaman tullessa. Kyllä se muutaman vuoden vielä kulki kunnes antoi periksi. Holskivelo on 5-6 vuodessa heikommassa hapessa kuin Hekama 25-vuotiaana. Ok, holskiostos oli halpa.).

Tuolta niitä saa!

Kysyin ja yksi löytyi, kaupan perältä vielä pahveissa ja pinon alimpana. Taskulampun avulla myyjä tihrusti - musta. Iloisampi väri olisi Jopolle omian, mutta ei nyt valiteta, ties vaikka olisi viimeinen? Näkemättä ostin, hintaan 169 euroa! Muutama päivä myöhemmin hain kasattuna pois.

Paperin mukaan tämän Jopon on kasannut P. Lindström.

Joo, sataa. Jostain syystä kauppaan kuului etutarakka, ei taka-.

Eikä se ilokseni ollutkaan pelkästään musta vaan erivärisistä osista kasattu. Ja avainlippu ja kaikki! Kyllä nyt kelpaa polkea seuraavat 30 vuotta!

Oopperan ensi-ilta

Tänään on Cajanus-oopperan ensi-ilta! Oopperaa esitetään - yli vuoden valmistelun jälkeen vain neljä kertaa. Joten kipinkapin tännepäin jos haluaa ehtiä kokemaan suomalaisen suurhetken! Ooppera esitetään Haarlemin St. Bavo suurkirkossa, minne Cajanus on haudattu.

Esite ja lentolehtinen

Kuten jo aiemmin mainittu, tällä on ollut Cajanustouhua vaikka muille jakaa. Mm Cajanus-aiheinen näyttely, jossa oli esillä kenkiä ja yksi kaapukin. 1700-luvulta! Sekä kopio Leidenin yliopstossa säilytettvästä reisiluusta.

Kenkä. Ei ole vertailukohtaa, mutta usko pois - oli iso

Pahoittelen heikkoja (känny)kuvia. Vas parimetrinen kaapu, oik reisiluun replica ja vrt tavisihmisen reisiluu. 

Näyttelyn ympärille on järjestetty mm opastettu kierros ja siihen jatkeena kiertoajelu Haarlemin Spaarnejoella / kanavilla Cajanuspaikkoja bongaten. Lisäksi on (ollut) luentoja ja keskusteluja, oopperainfo lapsille (ts tarina helpommassa muodossa oopperan libreton kirjoittajan toimesta), Cajanus-illallinen ja tottakai Cajanus-olut!

Cajanuksen kuolinilmoitus

Erikoiserä Cajanus Reuzenbieriä (Cajanus Jättiolut) on tilattavissa Haarlemin Laulustudion (oopperan järjestäjät) kautta. Ihan Koffin reseptillä olutta ei ole pantu, sillä siinä maistuu rintasokeri, appelsiini ja lakritsijuuri. Kyseessä on vahva talviolut, ja se on saatavilla 0,75l jättipulloissa, mikä esitteen mukaan on kokonsa puolesta Cajanuksen arvolle sopivaa.

Näemmä Cajanus hyödyntää etiketissä muitakin nautintoaineita.

Hinta 6,50 / plo, prosentteja ei manita mutta hyvin todennäköisesti keskiolutta vahvempaa.

Hevonen Suomeen - ja Suomi-fani "Hevonen"

En ole kovin some-orientoitunut (mm ei facebookia) mutta vanhanjan keskustelufoorumeja lueskelen välillä omaksi iloksi. Hollannin hevoskeskustelu on Bokt.nl ja sillä on tuhansia käyttäjiä.

Tuhannet käyttäjät johtavat myös tuhansiin viesteihin ja jonkun kiinnostavan topikin seuraaminen voi olla lähes mahdotonta kun sivuja tulee 20-50 / pvä. Boktin erikoisuus on, että mitään viestejä ei poisteja. Tätä perustellaan tiedotus / opetustarkoituksella, jos etsit tietoa se on tallessa. Mutta myös ihan-kaikki-muu on tallessa. Omia kirjoituksiaan ei myöskään voi poistaa.

Kauhea määrä topikkeja vuodesta 2001. Esim valokuvatopikkeja 4,9 miljoonaa (!) kpl. Riittää selailtavaa.

Niinpä, kun aikoinaan meinasin ostaa Vobo-hevosen laitoin nimen Boktin hakuun ja löysin "olohuone"-topikin eli yleisjaarittelua jossa Vobon omistaja raportoi hevosestaan ahkeraan. Jos olisin mennyt koeratsimaan ja neuvottelemaan olisin ollut aika vahvoilla. Esim omistajan väittäessä hevosta kiltiksi olisin voinut torpata sen: "Ei, sillä 7.2.2006 kirjoitit, että se pukitti!"

Toki blogeissa ja Facebookissa avaudutaan yhtälailla. Mutta niissä - ainakin teoriassa - kirjoittaja voi poistaa kirjoituksen, tai koko blogin, halutessaan. Toki internetistä ei mikään katoa oikeasti...

Bokt.nl etusivu 7.3.2017

Yleensä katselen vain kuvatopikkeja, ja etusivulla onkin aina alue "uitgelicht" (valokeilassa) jossa on valikoituja kuvatopikkeja. Tänään klikkasin mm ylläolevassa kuvassa yläoikealla olevaa laukkaavaa ruunikkoa. Topikin nimi on "Ensimmäisestä valokuvasessiosta tulikin jäähyväiskuvaus". Tekstistä käy ilmi, että kuvissa esiintyvä Zinia on myyty Suomeen! Syynä omistajan raskaus ja ajanpuute (varsinkin lapsen synnyttyä). Zinia lähti matkaan ti 7.3, joten lienee jo perillä, toivottavasti matka meni hyvin.

Ja senverran tietenkin utelutti, että etsin kirjoittajan nimellä lisää postauksia. Löytyi mm Zinian parin vuoden takaisen varsan kuvia. Jos ostaja on blogin lukijakunnasta voin toimittaa lisätietoa. Tosin myyjä vaikuttaa ihan asialliselta, joten olletikin ostajalla on tieto mm varsoituksesta (mikä on vain hyvä homma, että tehty jo kertaalleen, jos aikoo joskus itse ryhtyä).

Suomalaistunut Zinia.

Kyseisessä topikissa sitten ihmetellään, että miksi Suomeen? Siinä sitten kerrotaan nimimerkin 'Hevonen' toimesta, että Suomessa on vain vähän puoliverikasvatusta mutta laadukasta ravihevostouhua. Joku kertoo myyneensä jo monta haflingeriakin Suomeen ja yksi on myynyt shetlanninponin "koska Suomessa ei ole ollenkaan hyviä shettiksiä". (Kuva ko ponista, joka lienee Suomessa otettu, löytyy topikista).

Etsin vielä Hevonen-nimimerkin taustat. Näemmä hän lomailee Suomessa joka kesä jo kait 10 vuotta joten taitaa olla kova Suomi-fani. Postauksia löytyi laidasta laitaan, Lidlin paistopistekarjalanpiirakoista talojen sisälämpötiloihin (Suomessa on talvella sisällä 21-23 astetta, Hollannissa 16-18, makuuhuoneessa monesti vielä kylmempää). Hauska, mistäköhän fanitus on saanut alkunsa?

Talliesittely 7: Haarlemin kaupunkitalli Vosse

Den Haagin kaupunkitalli sarjassa jo oli ja Amsterdam on tulossa. Mutta toki kotikaupungissani Haarlemissakin sellainen on. Ja tällä tarkoiktan kaupungin keskustassa olevaa tallia, Haarlemissa on jo esitelty ja pari urbaania talliratkaisua linkki 1 ja linkki 2. Mutta tämänkertainen on todella keskustassa, 500m rautatieasemalta ja 10 metriä junaraiteista. Kysessä on ratsastukoulu ja ajuritalli Vosse.

Kutsuva julkisivu junaradan ohessa. Leveä ovi on vaunuvaraston ovi - tekevät mm hääajoa.
Pikkuovi on kahvioon ja ikkunat ovat maneesin ikkunoita.

Taas tyypillinen "ei arvaisi, että nurkan takana on talli" -kuva.

Tältä se näyttää Google Mapsissa, oik Haarlemin asema, vas vaalea pitkula talli.

Tallirakennuksen jako. Mustat viivat katossa ovat valokatteita.

Talli on ratsastukoulu, ja sillä on yksi tarha. Iskulause on Hart voor paarden, sydäntä hevosille. Tuntien lisäksi talli on ns ajuritalli, eli toimittavat vaikkapa heppa-ratikan tapahtumiin, suorittavat hää- yms seremonia -ajoja jne. Tietenkin Sinterklaasin heppa oli Vosselta.

Talli sisältä. Valokatteet tuovat valoa.

Suurinpiirtein sama kohta toiseen suuntaan. Tallilla ei ole erillistä heinä-/ olkivarastoa, vaan ne ladotaan avotilaan sisäänkäynnin kohdalle. Vas näkyy maneesin ovea suikale ja siinä oleva kirkistusaukko.

Kurkistusaukosta otettu kuva. Tarhoja on yksi ja toinen kyhäelmä, onneksi myös tarhaavat maneesiin.
Ulkokenttää ei myöskään ole. Taustalla/päädyssä kahvion ikkunat.

Huomioonottaen virikkeettömän ympäristön on jännä, että hevoset saadaan totutettua kaupunkitapahtumiin. No, kärryillä varmaan ajellaan enemmänkin treeniajoa, ratsain ei maastoilla. Ei kyllä olisi mahdollistakaan. Tai järkevää.

Hepparatikka liikenteessä.

Kuvassa oikeanpuoleinen on ekaa kertaa liikenteessä. Silti kärryt ovat täynnä asiakkaita (ei näy hyvin kuvassa mutta minulla on muitakin samasta kohtaa). Ilmeisesti arvioivat riskin (että pillastuu tosissaan) pieneksi. 

Talli on ollut paikoillaan jo 50 vuotta. Junarata rakennettiin jo 1800-luvulla eli mielestäni aika omituista valita tuo paikka.

Siinä niitä viuhtoo.

Tallin takapuolella on ainoa tarha. Ja vanhoja raiteita.

Ainoan tarhan ohessa vas provisorinen poniaitaus.

Tee-se-itse -aitaus.

Myös tallin sisällä ponin boksi on kevytrakenteinen.

Ratsastukoulun tunnit maksavat 17 euroa aikuiselta, puolen tunnin ykstyistunti on 23 euroa. 75 eurolla voi liisata hevosen tai ponin viikoksi ja ratsastaa joka päivä. Nettisivuilla ilmoitetaan, että tallilta löytyy kaikenlaisia - ja kokoisia hevosia. Tosin paikoin vaatimuksena on valjakkoon sopiminen (myös värin / koon puolesta).

Tallin joka käytävällä on erilaiset ovet

Onko tämä koriste? Aika hutera kiinnitys.

Slogan - sydäntä hevosille - on ehkä hieman kaukaa haettu näinkin urbaanissa ympäristössä.

Puoluejohtaja kotileläimenä

Sunnuntaisin TVstä tulee "satiirinen talkshow" Zondag met Lubach eli sunnuntai Lubachin kanssa. Ohjelmassa ko Arjen Lubach käy läpi ajankohtaistapahtumia.

Hollannissa on Tweede Kamerin eli ykköshuoneen vaalit 15.3. Ehdokaspuolueita on 28 kpl, mukaanlukia Jeesus elää! ja Äänestämättömien lista (jonka vaalilupaus on olla äänestämättä missään parlamentin äänestyksissä(!)).

Lubach on tietenkin tässäkin menossa mukana. Jotta puolueet tulisivat tutuksi ohjelma julkaisi viime sunnuntaina 90-luvun hittilelua tamagotchia muistuttavan Kamergotchi-sovelluksen (Huonegotchi). Ensin pitää hautoa muna ja sitten kuoriutuu puoluepamppu jota pitää hoivata, antaa ruokaa, huomiota ja tietoa. Koskaa älypuhelimeni on melko dementoitunut (=ei muistia) kopsaan kuvat hollannin heppakeskustelusta.

Henk Krol, 50+-puolueen vetäjä

Ukkelit (ja akkelit) vaativat ruokaa ja kommentoivat päivänpolttavia aiheita:

Sybrand Buma, Kristillisdemokraatit

"Sybrandia harmittaa uusi hamppulaki, sillä hamppu ei ole hyväksi. Lohduta häntä frikandel speciaalilla" (hollantilainen välipala / nakkikioskiruoka).

Alexander Pechtold, D66, sosilaali-liberaaleja

"Alexander on iloinen uudesta hamppulaista. Hän onkin hakemassa reipasta hatsia pyörällä. Anna hänelle lisää ruokaa kotimatkaa varten."

Jesse Klaver, VihreäVasemmisto. Nuori ja lapsenkasvoinen.

"Jesse Klaverilla on nälkä, anna hänelle Pilttiä. Ei, se on mautont [vitsi]. Anna hänelle Pilttiä suolalla".

Samainen Jesse on flexitaari. Flexitaari on täällä kehkeytynyt käsite, joka tarkoittaa vegetaristin ja lihansyöjän välimuotoa, ts ei-joka-päivä-lihaa (vaan vaihdellen kasvisten kanssa). Jesse sanoo "En tajua mitään", johon kommentti: "Jesse on flexitaari. Selitä hänelle, että se tarkoittaa että hän on välillä flexibel (joustava) ja välillä Ariër (arjalainen, Hitlerin rotukäsite)".

Geert Wilders on PVVn puheenjohtaja. PVV on Partij voor de Vrijhei, Vapauspuolue.
(Ääri)oikeisto, vahvasti maahanmuuttovastainen.

"Wildersin tekisi mieli tajinea. Anna hänelle lisätietoa, jotta hän tajuaa, että kyseessä on marokkolainen pataruoka". (Puolue vastustaa eritoten marokkolaisia ja turkkilaisia / muslimeja).

Näemmä Jessestä riittää eniten huvia:

"Jesse Klaver sanoo että masturbointi on sama kuin ympäristön suojelu: se lähtee itsestäsi. Anna hänelle huomiota".

Mark Rutte, nykyinen pääministeri, VVD (suurinpiirtein kokoomus)

"Mark haluaa lopettaa toimintansa politiikassa jotta voi antaa enemmän huomiota perheelleen. Kerro hänelle, että hänellä ei ole perhettä ollenkaan. Anna hänelle tietoa". Mark Ruttellä ei ole vaimoa eikä edes tyttöystävää, ollutkaan. Välillä epäillään, että hän ei ehkä ole naisiinmenevä ollenkaan. Huomioonottaen Hollanin vapaa ilmapiiri on hassua jos hän kokee tarpeelliseksi istuksia kaapissa. Mene ja tiedä.

Osa on pitänyt huonegotchiaan jo yli viikon elossa. Toisaalta osa tappaa niitä liukuhihnalla, kunnes saa haluamansa. Auttaako tämä äänestyspäätöksissä, epäilen. Mutta hupaisa keksintö.