Hollannin luonnonjäämestaruudet

 Viime vuonna helmikuun puolivälissä näytti tältä.

Viikon verran oli pakkasta ja lunta josta nautin lumilaukkaillen ja ehdinpä luistelemaankin. Kuvassa Aarle-Rixtelin Croyn linna ja sen vallihauta.

Heti kun pakastaa holski luistele ja heti kun voi järjestetään myös esimerkiksi Hollannin luonnonjäämestaruudet. Mikä ei ole joka vuosi mahdollista, joten viime vuonna koronan takia kielletty tapahtuma oli tuplasti pettymys. Sen kerran kun voi ei voikaan. (Samaahan pelättiin tämän isommankin tapahtuman kanssa. Onneksi ei osunut niin kylmiä kausia koronatalviin).

Tämä talvi on ollut täysin talveton, lunta nolla. Ei edes yhtä lumikuvaa ole voinut ottaa ja kuluneella viikolla iltapäivisin +12 astetta. Paha on luistella.

Kevättunnelmisa lähes suomalaisperinteistä maisemaa.
Hakkuita metsässä, perällä näkyy tosin ominpäin kaatunut puu, täällä myrskysi 6 päivää putkeen.

Vaan hätä ei ole tämän näköinen, viime viikonloppuna luisteltiin Hollannin luonnonjäämestaruudet Pohjanlahdella, Luulajan ulkopuolella.

ED 28.2.2022, Naisten ryhmä Pohjanlahdella.

Kätevää. Kisataankohan mitään Suomen mestaruuksia Suomen ulkopuolella?

Hollannin suurin urheilujuhla peruttu!

 ... koronan takia! Jo marraskuussa Elfstedentochtin järjestäjät kertoivat, ettei tapahtumaa järjestetä tänä vuonna tammi/helmikuussa.

Voi että, nyt on suuri maansuru ja iso aukko kalenterissa. ...eiku?

Kuva vuodelta 1997. Paljon käytetty netissä, en löytänyt kuvaajan nimeä.

Viimeisin Elfstedentocht oli 1997. Kyseessä on Hollannin suurin urheilutapahtuma, luistelukilpailu yhdentoista Friisinmaan kaupungin välillä (elf-steden-tocht = yhdentoista-kaupungin-retki) joka luisteltiin ensimmäisen kerran 1909. Pituutta reitillä on noin 200 km matkalla pitää jonkinverran myös kluunata, eli kävella luistimilla. Reitti seuraa vesiteitä, kanavia ja jokia, lähtö ja maali ovat Leeuwaardenissa. Siltoja alitetaan 189 kpl. Jotta homma onnistuu tarvitaan tietenkin jäätä eli pakkasta n viikon ajan. Eikä vain öisin.

Reittikartta 1942 täältä

Kisa on 112-vuotisen historian aikana käyty 15 kertaa. Viime kerrasta on aikaa jo 24 vuotta, sitä ennen  pisin väli oli 1963-1985 eli 22 vuotta. Ensimmäiset 12 luisteltiin vuoteen 1963 mennessä, päälle se 22 vuoden tauko, sitten 1985 ja 1986 ja viimeisenä 1997. Talvet ovat lämpimämpiä ja minun täälläoloaikanani (16 vuotta) vain kahdesti on voinut ylipäänsä luistella kunnolla, 2009 ja 2012. 

Friisinmaan lämpötilojen kehitys, ylh kesä, keskiarvo, talvi. En saa lähteestä selvää (vas alareuna) mutta bongasin kuvan unkarilaisesta sisarblogista joka kertoili elfstedentochtista kahden postauksen verran jo viime vuonna. 2009 näkyy viimeisin matala piikki.

Aina kun pakastaa ei mene kuin puoli vuorokautta niin Elfstedenkomiteaa jo pommitetaan, että miltä jää näyttää ja radiot ja tv:t tungetaan täyteen jäämestareita yms spekulaatiota. 2009 oli liki, muutaman päivän pakkasten jälkeen järjestäjätaho tiedotti joo/ei. Oli sitten ei. Silloinen pomoni (mies) meni viikonloppuna väkisin ko retken luistelemaan ja sanoi että aika raskasta oli ja paljon sulaa (sillan ympärykset yms). Megatapahtuma vaatii kuitenkin hieman enemmän jäätä ja olosuhteita kuin kevyt kanavaluistelu, jota itsekin innolla harrastin sinä vuonna.

Kostea maaliintulo 1985 (Wikipedia / Rob C. Croes)

Wikipedia kertoo viimeisimmästä, 1997, versiosta: Ulkomaalaisia osallistujia oli vain vähän. Paras oli 24. sijalla maaliin tullut L. Paalasmaa Suomesta. Tietenkin Suomesta! (Laurista lisää täällä). Nykyinen kuningas Willem Alexander osallistui salanimella vuonna 1985, allaolevalla videolla hän "paljastuu" (selostajat ihmeissään) ja näkyy hieman luistelua. Huomaa ajankuva eli kuninkaan (silloisen prinssin) takki.

Onkin kohtalon ivaa, että keskustelu joo/ei Elfstedentocht ei tänä vuonna olekaan puhtaasti akateeminen. Kuten yllä jo kerron, luistelukuume valtaa Hollannin pienimmästäkin pakkasjakosta. Saati siitä mikä on tänä viikkona koettu. Sunnuntaina tuli lunta ja se ei ole vieläkään sulanut. Ensimmäiset luisteluyrittäjät bongasin jo tiistaina ja torstaina maastolenkille osuvalla lätäköllä (kokoa korkeintaan jääkiekkokaukalon verran) oli reippaasti hulinaa ja tungosta. Monin paikoin kunnat joutuivat puuttumaan asiaan kun luisteluhullut holskit sinkoavat luonnonjäille, mm katkaisemalla teitä, ettei suosituille luistelupaikoille päässyt (enempää, vs korona).

Luistelijoita, kuva otettu hevosen selästä reippaasti zoomaten. 

Entä Elfstedentocht? Sekin oli alkuviikosta hetioitis tapetilla, jopa poliitikot hihkuivat TV:n puheohjelmissa että eikös sen nyt jotenkin voisi? (Toim huom nyt on vaalivuosi). Nykytekniikalla saa hyvin kuvattua (kotikatsomoille)? Jos vaikka vain 100 kilpaluistelijaa (koronakuplassa)? 

Lehdessä oli kokoaukeaman juttu Elfstedentochtista tiistaina, otsikolla Retki ilman yleisöä on myös fantastinen. Jutun kuvituksena oli myös jäänpaksuusspekulaatio, lauantaina (tänään, za 13) ehkä olisi ollut tarpeeksi. (ED 9.2.20121)

Mutta eihän se onnistu millään. Reitti kulkee yhdentoista kaupungin läpi ja vaikka koko Friisinmaa suljettaisiin ulkopuolisilta jo pelkästää näiden kaupunkien sadattuhannet asukkaat olisi mahdoton pitää koronarajoissa - kokoontumisrajoitushan on kaksi (2!) henkeä, myös ulkona.  Ja muutenkin, sellaista väkijoukonhallitsemisstrategiaa ei ole, jolla 17 miljoonaa luisteluhullua pidettäisiin aisoissa. Viikon mittaa kohina on hieman laantunut, torstaina myös komitean puheenjohtaja vahvisti, että tapahtuman järjestäminen on koronarajoitusten puitteissa mahdotonta - tehty päätös pysyy voimassa.

Vähemmän hollantilainen maisema. Ja lumi on vielä pakkaslunta! Kuvattu to ip.

Onneksi alkuviikosta pitäisi jo mennä plussan puolelle, ja homma ratkeaa itsestään.

 

Hevoset heikoilla

Tuli se talvi tännekin, sama Siperian pakkanen kiusaa kuin Suomessakin. Hieman “lämpimämpää” toki, öisin -8, päivisin -2 iltapäivästä mutta hyytävä tuuli. Tuuli vaikuttaa myös vesistöihin (“laineita”) joten luistelua ei ole päässyt harrastamaan kuin muutamilla pikku lätäköillä tai veden peitossa olevilla pelloilla. Lauantaina jo lauhtuu joten kun töissäkin on käytävä jätän luistelut tällä kertaa. Aurinkoinen pakkaskeli olisi myös kivempi kuin tämänhetkinen viima.

Tosin, Hollannin “villihevoset” eivät auringostakaan paljoa kostu. Oostvaardersplassenista kerroin viime vuonna, jolloin hevoset näyttivät OKlta. Tänä vuonna tilanne on eri, jo joulukuussa tuli lunta ja talvi on ollut kylmempi – ja tammikuussa märempi - kuin yleensä. Ja tämän viikon pakkaset sitten vielä kaupan päälle.

Kuva vuoden takaa

Eihän sitä evästä viime vuonnakaan mainittavasti hevosille ollut. Pakkasella tarve kasvaa ja tällä viikolla some onkin täyttynyt luurankokuvista. Ja vaatimuksista, että eläimiä pitää lisäruokkia. Ensi sunnuntaiksi on tekeillä mielenosoitus ja heinää / olkea on kait jo viety alueelle kielloista huolimatta.

Nyt ilmoitettiinkin, että alkavat sakottaa ruokkijoita. Tästähän oli jo oikeusjuttukin pari vuotta sitten, että villieläimiä ei saa (tarvitse) ruokkia. Vaikka eiväthan nuo ole villejä vaan aitauksessa! Ja aivan liikaa liian pienellä alueella (hevosia on n 1100 kpl).

Kuvannut 26.2 Milou Vogel, täältä

Kieltoja perustellaan seuraavasti: Ruokkiminen ei auta, sillä vain vahvat saisivat ruokaa ja heikot jäisivät ilman kuitenkin. Lisäksi syntyisi enemmän varsoja jolloin lauma kasvaa ja ongelma on ensi vuonna kahta suurempi. Eli metsänvartijoiden / heidän takanaa olevien virkamiesten mielestä nälkään näännyttäminen on ihan ok. Onhan kysessä villieläimet, eihän kettujakaan ruokita.

Tosin ruokintaakin liittyy ongelmia. Hevoset (osa hevosista) ovat nyt niin laihoja / heikossa kunnossa, että liika / nopeasti syöty ruoka tappaa myös.

Mielenosoitusjuliste.
Pilapiirroksessa isä sanoo lapselleen: Katso! Villi luonto!!

Ongelma on sinänsä sama kuin Amsterdamin vesijohtodyynien kaurismeininki. Siellä ratkaisu on/oli rajoittaaa populaatiota reippaasti ampumalla. Jos ei ruokita niin sitten pitäisi ilman muuta ottaa ampumiskeino myös Oostvaardersplassenilla käyttöön. Ja kyllähän siellä vuosittain ammutaankin, mutta näemmä ei tarpeeksi. Omien sanojensa mukaan toiminta on “varhaisen reaktiivista” eli suht ajoissa olisi tarkoistus napsia heikot pois. Kuvien valossa eläinystävällisempää olisi proaktiivinen luonnonhallinta. Eli ampuminen ennekuin ollaan näin pitkällä.

Viimevuotinen varsa. Talvikarva hämää, ei ole tälläkään ylimääräistä. Kuva: Milou Vogel.

Itse seuraan lähinnä hevosmedioita, mutta ongelma koskee tietenkin myös alueen muita eläimiä: lehmiä ja kauriita.

OSA 2

Kirjoitin ylläolevan torstaiaamuna valmiiksi julkaistavaksi perjantaina. Niin iltapäivän radiouutisissa kerrottiin, että eläimiä sittenkin aletaan lisäruokkia.

Hieno homma, vaikka kyynisimmät epäilevät, että ruokinta loppuu kun pakkaset loppuvat (eli suurinpiirtein huomenna). Vaikka eihän ruoho kasva kuukauteen-pariin vielä. Yhteensä eläimiä on 4500 kpl, joten esim kuukaudenkin ruokinta vaatisi jo aikamoisen heinämäärän. Kauris ehkä syö vähemmän, mutta lehmä mahdollisesti enemmän kuin hevonen. 5-10kg kertaa 4500 kpl on jokunen pyöröpaali! Ja tämä per päivä.

Näemmä neliöpaaleja. Kuva Anti Oostvaardersplassen facebookista.

Ainoastaan ruokinnan perustelu ontuu: Tärkeä syy läänillä [ryhtyä ruokkimaan] on yhteiskunnallinen huolestuminen eläinten hyvinvoinnista Oostvaardersplassenissa ja huoli yleisestä järjestyksestä. Yhteiskunnallinen rauhattomuus johtaa siihen että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiin ja alkavat ruokkia. Metsänvartijoita on myös uhkailtu reilusti. Siirtymällä väliaikaiseen lisäruokintaan lääni haluaa rajoittaa yhteiskunnallista rauhattomuutta.

Ts. jotta mielenosoitus ei mene mellakaksi (facessa on puhuttu sivuleikkureista ja aitojen availuista. Mikä ei olisi järkevä moottoritien ja junaradan kupeessa...) eläimiä ruokitaan. Eli ihmisiä rauhoitellaan, edelleenkään eläinten hyvinvointi ei ole etusijalla. Jolloin ei ole ihmekään, että herää epäilys jonkinlaiesta muutaman päivän harhautuksesta ja kun kohu laantuu eläimet jätetään taas omilleen.

Hevostiloja myytävänä 1

Esite tarttui hevostarvikeliikkeessa käteen: Pand & Paard Makelaardij eli Kiinteistö & Hevonen kiinteistönvälitys. Ilmeisesti vihkonen ei ilmesty kovin usein, sillä osa on jo myyty. Osassa myös lukee jo esitteessä "myyty" mitä en ihan ymmärrä - mitä järkeä on laittaa sellaisia esitteeseen ylipäätään?

Pääosa on tietenkin Randstadin - ns ruuhka-Hollannin - ulkopuolelta. Mm nykyasuinalueellani (Noord-Brabant) olisi ihan mukavasti tarjontaa, kun taas Haarlemin ympäristöstä löytyy tästä esitteestä tasan yksi - ja hinta aika eri tasolla. Katsotaanpa ensin pari omalle kukkarolle* mahdollista vaihtoehtoa. Sattumalta molemmat Noord-Brabantissa. Ensimmäinen on tosin jo myyty, Hoevenissa.

Suomessahan on useimmissa kunnissa sääntöjä hevosenpitoon. Pitää olla hehtaari tai pari ja tyyliin 100m tallinseinästä naapuriin. Toisaalta useimmat suomalaiset ymmärtävät onneksi, että hevonen tarvitsee tilaa liikkua ja ihan pikku omakotitalotonteille niitä ei tuupata (pl poikkeukset). Luulisin, että Holannissakin jotain sääntöjä on, mutta ihmeen ahtaista paikoista talleja löytyy.

Tilaa tässä on 0,5 hehtaaria, jolla on tuupattu talo (235 m2), piha, tarha vuohille, piharakennus jossa 2 karsinaa (voi tehdä enemmänkin, mainostetaan) sekä säilytystilaa ja  aidattu kenttä 15*20 m (pieni!) sekä laidun. Jos laidunkin kuuluu tuohon 0,5 hehtaariin touhu on aikas napakkaa. Pyyntö oli 448.000,-, ei paha. Linkki kuviin, jossain kohtaa varmaan poistuu sivuilta, koska myyty.

Kakkonen on sitten himpan tilavampi, reilut 0,7 ha. Tähän tilaan on tuupattu 225m2 talo, 7 karsinan talli (ja tilaa laajentaa), säilytystilaa, pihatto, juoksutusympyrä, ratsastuskenttä ja laidun. Ilmoituksen mukaan laidun on omilla mailla. Ja kun Google mapsia kurkkii niin se on jopa kahdessa lohkossa. Ilmeisesti Hollannin laidun-käsite ei edellytä hehtaaritolkulla tilaa, kunhan ruoho kasvaa. Google mapsissa pikaiseen mitattuna tilaa / lohko on 60*15m. Tosin ilmoituksen kuvissa näyttäisi olevan Paddock Paradise.

Samalla mittaukseslla kenttä olisi 16*32 noin suurinpiirtein. toki satelliittikuvan mittailu on aika summittaista, ties vaikka olisi sen 20*40. Pyynti 549.000 ja yleisilme talossa siistimpi / uudempi (tai no, alakerta). Kuvat tähän.

*Oma kukkaro on tässä suht laaja käsite. 280.000 lainaa maksaa n 1000/kk pois (nykyisellä matalalla korolla). Virallisten laskelmien mukaan saisin lainata enemmänkin mutten lainaa (koska mm hevoskulut). Jos tallivuokra jäisi pois ja (kakkosvaihtoehdossa) vuokraisin pari karsinaa saisin ehkä lyhennettyä tuplamäärän. Ihan oikeasti en tähän ryhtyisi, niin ihanaa kuin omat hepat omassa pihassa olisikin siinä olisi myös aika jumissa vs vaikka viikonlopureissu jonnekin. Ja jos käy kalpaten (työttömyys, saati sairastuminen) nykyhepan voi myydä ja tallivuokrat tyssäävät siihen. Mutta kivahan se on teoriassa pohtia. Palaankin varmasti aiheesee - esitteessä on enemmän kuin 2 sivua!


Ps. Eilen ehdin jo julkaista tekstin elintenluovutuksesta. Että Hollannissa meni läpi uusi laki, jonka mukaan kaikki ovat luovuttajia, elleivät sitä erikseen kiellä.

Eilisessä tekstissä oli tämä kuva: Ryhmä elintenluovuttajia jäällä Spaarndamissa 2012. Tänä vuonna ei ole päässyt
luistelemaan, sen sijaan holskit ovat tyhjentäneet palkintopöydän luistelumitaleista olympialaisissa.

Anna sitten kommenteissa totesi ko lain olevan Suomessa voimassa jo vuodesta 2010. Vaikka Suomen medioita ihan asiallisesti seuraan tämä oli mennyt minulta täysin ohi. Siksi poistin tekstin, sillä sillä ei ollut enää lisäarvoa (paitsi että Hollanti on asian kanssa myöhässä). Annalle kiitos kommentista!

Luistimilla kävely

Jokaisessa kielessä on omia sanoja, joita ei voi muille kielille kääntää [yhtenä sanana]. Suomen kielestä ensimmäisenä tulee mieleen sisu, mutta google löytää myös sanat tarjeta tai kelirikko, puhumattakaan tsiljoonasta lunta tarkoittavasta sanasta.

Hollannin kielessäkin tällaisia tietenkin on, joista ensimmäisenä blogissa klunen [klyynen], luistimilla kävely. Sanakirja tarkentaa: luistimet alla rantaa myöten kävely. Kyllähän luistimilla satunnaisesti kävellään, vaikkapa pukukopista jäälle, mutta ei kait asialle nyt omaa verbiä tarvitse keksiä?

Luistelua Spaarne-joella vuonna 2012.

Hollannissa pakastaa satunnaisesti talvisin niin paljon, että kanavilla tai muilla vesistöillä voi luistella. Itse olen sen kokenut kaksi kertaa, 2009 ja 2012. Tänä talvenakin on ollut yritystä, ja vieraillessani Oostvaardersplassenilla oli myös ollut noin viikon ajan pikkupakkasta, joten kahvion takana luisteltiin. Jäällä oli jo vettä ja muutama plutausavantokin, mutta syvyyttä lätäköllä vain 40-50 cm eli hengenvaaraa ei ollut. (Seisoin hetken jäällä, mutta en kyllä olisi uskaltanut lähteä luistelemaan).

Ne kerrat kun on voinut tosissaan luistella olen tietenkin kaivanut kouluaikaiset kaunoluistimet naftaliinista ja eikun menoksi. Pääosa holskeista luistelee retki- tai kilpaluistimilla, kaunoluistimet tai hokkarit ovat poikkeuksia. Ensimmäistä kertaa menin jäälle pellon reunasta Noordwijkissä. Jätin luistinten suojat (80-luvun puukalikat!) ja kengät rantaan ja lähdin suhaamaan. Ihmettelin kyllä, miksi kaikilla oli suojat mukana käsissään.

Vesitekniikkansa myötä Hollanti on täynnä ojia ja kanavia, joten retkiluistelu on astetta urbaanimpaa kuin järven kiertäminen. Reitillä on nähtävyyksiä ja risteyksiä. Ja siltoja ja matalikkoja.

Tästä se lähti, 2009, kukkapeltoja ympäri.

Ja nämä sillat ja matalikot aiheuttavat klunen-verbin tarpeen. Sillä niiden kohdalla vesi voi olla - ja usein onkin - sula. Mutta kahden sillan väliä eestaas on tietenkin tylsää, joten siinä kohtaa noustaan maalle, kipitetään sulakohdan ohi ja matka voi jatkua. Eli kävellään luistimilla maata pitkin. Ja siksi ne suojatkin ovat mukana! Näin myös konttausta luistimet ilmassa, onneksi itse tajusin ottaa suojat mukaan kun lähdin 2009 seuraavana päivänä vähän reilummalle kierrokselle.

Niinpä, jos kertoo luistelureissustaan vaikkapa työkaverille voi vastakysymys helposti olla: jouduitko paljon klyynaamaan?

Matkalle voi osua kaikenlaisia esteitä.

Paikoitellen kävelyä helpottamaan oli jopa levitetty kumimattoja.

Kuvassa kumimattoa, jos tarkkaan katsoo.

Tällä vuoden 2009 luistelureissulla luistelin kait lähemmäs 20 km. Ja eksyin, lopulta kyselin per risteys ihmisiltä, misspäin moottoritie A9 on, autoni oli Uitgeestin liittymän läheisyydessä.

Autoni rivissä, taustalla moottoritien kaide. Ojaa myöten liikenteeseen.

Toivotaan, että joku talvi vielä onnistuisi, luistelu kanavia taikka pellonreunoja myöten on ylettömän mukavaa! Ja kun osaan ottaa suojat mukaan voin myös klyynata niin paljon kuin sielu sietää.

Sadas postaus - taas luistellaan!

Lähes vuosi bloggailua takana ja laskurin mukaan tämä on sadas posti. Ympyrä sulkeutuu - aloitin luistelulla ja siihen nyt taas palataan.

Nimittäin luistelu on hollantilaisten intohimo. Ei tarvitse kuin hitusen pakastaa niin jo ollaan mittailemassa jään paksuuksia ja arpomassa onnistuuko vai ei. Jos pakastaa ihan oikeasti, otetaan jo töistäkin vapaata ja lähdetään tupeksimaan jäälle.

Tupeks tupeks, Spaarne-joki, Haarlem, helmikuu 2012

Viimeksi pakasti kunnolla vuonna 2012 ja sitä ennen 2009, eli suht harvinaista herkkua. Viime talvena ei ollut talvea ollenkaan autonkin ikkunat pääsi vain ehkä viisi kertaa skrapaamaan. Tänä syksynä viiden rapsuttelun raja on jo rikki, pari viikkoa pakasti on/off. Ja vielähän ei ole - Hollannin laskennan mukaan - edes talvi. Mitäköhän pakkasia moinen syksy povaakaan?

Joten johan oltiin taas reippaina liikenteessä, ja Friisinmaalla pääsivät ensimmäiset innokaat luonnonjäille jo maanantaina. Kyseessä on tulvinut pelto, jään paksuus on vain 2-3cm, mutta hukkumisvaara rajallinen.

HD 6.12.2016

Haarlemissa on vielä parempi pysytellä rannan puolella. Ja keskiviikkona taisi olla jo koko maassa taas plussaa.

Leidsevaart tiistaina 6.12.2016. Ei taida kantaa vielä?

Jos mahdollista, holski luistelee.

Hollannin talvet eivät ole häävejä. Suomen mittapuussa niitä ei aina talveksi voi kutsuakaan - jos auton ikkunat joutuu yhteensä kahdesti skrapaamaan kyseessä on 5 kuukauden mittainen syksy, kunnes kevät.

Useimmiten täällä ei ole lunta, mutta välillä lykästää ja pakastaa pitempään. Ja silloin mikään ei pitele hollantilaisia: luistelemaan on päästävä! Töistä otetaa vapaata ja ojat, matalikot ja kanavat täyttyvät ihmisistä. Kuva on Haarlemin Spaarne-joelta, helmikuulta 2012 (jolloin viimeksi pakasti).

Kuitenkin, tänäkin vuonna ripeät ehtivät jo nauttimaan luistelusta. Nimittäin Pohjois-Hollannissa satoi tammikuun alussa reippaasti alijäähtynyttä vettä ja muutamaan päivään kaduille / teille ei ollut asiaa pyörällä tai autolla. Alla RTL Noord:in video: Luistelua kadulla.

Keli oli siinä määrin mahdoton, että koulut ja työpaikatkin olivat kiinni - jopa Friisinmaalla seisovan Pena-hevoseni kengittäjä joutui perumaan, kunnes päästiin plussan puolelle. Nastarenkaitahan täällä ei ole ja tuolla pinnalla ei kitkoillakaan tekisi mitään. Kaikkineen useimmilla lieneee kesäkumit, sillä talvirengaspakkoa ei myöskään ole. Ei auta kuin luistella!