Hammaslääkäri

Sekä tavisterveydenhoito, että hammashoito on Hollannissa täysin erilailla järjestetty kuin Suomessa. Kokonaisvaltaisen Kelan sijaan on toistakymmentä (vaiko jopa kymmeniä) vakuutuksentarjoajaa, joista voi valita omansa. Terveydenhoitopuoleen palaan jossain kohtaa mutta nyt tuli tarve käydä hammaslääkärissä, ja kun siellä kohdalle osui iloisa Suomi-bongaus aloitetaan siitä.

Hammaslääkäri kuuluu perusvakuutukseen 18-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hammaslääkärivakuutus on vapaaehtoinen, ota tai ole ottamatta. Kunnallista hammashoitoa ei ole, vaan kaikki on yksityistä. Kuitenkin hinnat ovat valtakunnallisesti samat, kansallisen terveydenhuoltoviranomaisen määrittämät, eli loppupeleissä on sama minne menee. Toki hinnaston ulkopuolelle pudonnee tietyt hygienia- taikka esim valkaisupalvelut. Mutta perusporaus, kruunu, tutkimus, röntgen, juurihoito jne hinta on joka paikassa sama. (Uteliaille hinnasto (klikkaa tarieven 2019). En ala suomentamaan, Google auttanee).

Hammaslääkärivakuutuksia on erilaisia, eri hintakatoilla ja eri omavastuilla. Yleensä perusvakuutus on noin kympin kuussa, omavastuu on sitten monesti nolla.  Alla esimerkki yhden hammasvakuutuksen ehdoista, pallurassa on alkaen-hinta/kk ja tahnaputkilossa / hammatikkulaatikossa korvaussumma.

Zilveren Kruis

Perus hampaidentarkistus maksaa (2019) 21,78 euroa. Esim yllä halvin vakuutus on 7,25/kk eli 87 euroa / v. Tämä korvaa 2 tarkastusta, 15 min puhdistusta ja 60e edestä paikkausta. Tarkastukset & puhdistus maksavat hinnaston mukaan yht 21,78+21,78+(3*12,85(5min puhdistus))= 82,11. Jos reikiä ei ole vakuutusyhtiö tienaa 5 euroa (tod näk enemmän, tuskin maksavat listahintaa). Ja jos vakuutuksenottaja ei viitsi tarkistuttaa 2x/v säästö on vielä suurempi. Jos reikiä on 60 euroa tuskin riittää puudutuksineen. Käytännössä raha siirtyy kuluttaja > vakuutusyhtiö > hammaslääkäri ja väliportaat tienaavat turhasta tarkastelusta + hampilekureilla on mukavasti puuhaa.

Seuraava porras onkin sitten jo 183 euroa / vuosi. On varmuutta, että voi porata mutta jos reikiä ei ole? Itselläni oli muutaman vuoden ajan vakuutus (koska kaikilla on), mutta nyt olen jo 7(?) vuotta ilman. Säästän siis 100-200e/vuosi. Tarkastutan 1x/2v (ja tämä taitaa olla melkein useammin kuin Suomessa pääsee kunnalliselle) syksyllä. Jos kävisi ilmi enemmänkin laitettavaa ottaisin seuraavalle vuodelle vakuutuksen, toistaiseksi ei ole tarvinnut.

Hampilekurin vastaanotto kylänraitilla

Lekurit vaan eivät ole tähän tottuneita. Koska vakuutuksenottajat tarkistuttelevat 2x/v niin minullekin jo tyrkytettiin seuraavaa tarkistusaikaa heti varattavaksi. Ja kun sitten soitan 2v myöhemmin minut on tod näk jo siivottu systeemeistä epä-aktiivisena ja joudun antamaan henkilötiedot yms uusiksi. Pieni vaiva, jos säästää satasen /v.

Vakuutustouhu tietenkin johtaa kikkailuun. Jos tarvitaan jotain isompaa, kuten kruunu tai silta, sen laitto aloitetaan vuonna 1, vakuutuskattoon asti ja jatketaan vuonna 2. Ja kaikki perustervehampaiset vakuutuksenottajat maksavat nämä korvaukset ottamalla vaikka ylläolevan esimerkin 2* sopparin, 260 e/v, ja tarkistuttamalla itsensä sen 2x/v yht 40 e arvosta. Mutta onpahan vakuutus, jos...

Ja se Suomi-bongaus? Hampilekurin tuoli oli Suomesta, Finndent! Itse on todellakaan olisi huomannut, mutta lekuri innolla kertoi. Tarkoituksella tilattu, toimiva vehje.

Tuli lunta

Eilen tuli lunta lähemmäs 10 cm, ja se saattaa jäädä pariksi päiväksi. Muuten mukavaa, mutta useimmilla on kesärenkaat eikä hevosillakaan ole talvivarustusta (hokit). Kaaokseksi meni.

Talvirengaspakkoa ei ole, ja tietenkin nastat on kielletty. Arvelisin, että n kolmanneksella on talvirenkaat, itselläni oli aikoinaan työsuhdeautoissa, omiin en ole koskaan investoinut moisia.

Siellä se lymyilee, lumen alla. Koko iltapäivän ja illan tuiskutti, tässä ollaaan vasta n puolivälissä. Holskit putsailivat omiaan ihan vaan paljain (tai hansikoiduin) käsin, mullapa oli Kungsin lumiharja, pääsi hieman väline-elivistelemään.

Itse suoriuduin töistä (tallin kautta) kotiin nipinnapin, hitaasti eteni (20-30 km/h) mutta eteni sentään. Onneksi ei ole ylämäkiä! Kuvat ovat aamulta, eilen lunta ei ollut aurattu mitenkään ja urat syviä, kaksi kättä ratissa & kesärenkailla en alkanut kuvailemaan. Nyt aamulla oli tasaisempaa, joten nappasin pari huonoa kuvaa.

Kotikatu pihasta lähteissä. En ihan raaputtanut lasia puhtaaksi, oli sellaista ei-irtoa-millään huurretta joka lähti 3mm/rapsutus. Näkeeän tosta...

Kylänraitti

Hieman isommalla tiellä sentään näkyy asvaltti - tosin tod näk jäässä.
Kuulemma motarit paljaita, omalle reitille sellaista ei osu. En silti luottaisi, ettei tienpinta ole liukas, asteita kuitenkin -6 eli pureeko suola?

Ja tietty ohitellaankin vielä. Tod näk sentään talvirenkaat, ja toki Bemari.

Tuli sitten ruuhkaennätyskin eilen, 2300 km seisoskeli Hollannin teillä iltapäivällä. Esim työkaverin matka Veghel-Nijmegen, 50 km 45 min (no yleensä tunti ruuhkilla) vei eilen 2 tuntia ja 50 minuuttia. Ja yksi tallillesaapuja oli ajanut n 30 km matkaa Eindhovenista 2h 18 min.

Nyt en huomannut ottaa sadetutkasta kuvakaappausta, mutta se olisi ollut melko presiis samanmuotoinen kuin oranssi alue ruuhkakuvassa, liikkuen länsi>itä -suunnassa. Ruuhkakuva on pari tuntia huipun jälkeen.

Teksti-tv:n jutussa sanotaan, että kaaokselta vältyttiin, koska onnettomuuksia ei pahemmin ollut. 2300 km seisova jono siis ei ole kaaos.

Hepat syö autoja

Suomessa loppupeleissä hevonen ja auto harvemmin ovat yhtäaikaa samasssa paikassa kosketusetäisyydellä, esimerkiksi autoja parkkeerataan rajatuissa määrin hevosaitauksiin. Niinpä nyt uutisoitu ilmiö on tuskin kovin tunnettu: hevoset pitävät auton maalipinnasta. Jopa niin paljon, että nuolemisen lisäksi saattaavat koettaa haukata.

Tätä kuvatessa hevonen ei (onneksi!) haukannut, mutta nuoli koko konepellin. Kuva: Kim Vork, lisää täällä

Ykkösenä tulisi mieleen tiesuola, mutta ei sitä maalipinnassa kesällä ole. Mikäköhän siinä sitten vetää hevosia puoleensa? Oma autonikin osui kerran uteliaan hevosen tielle, peruuttelin traileria tiukassa paikassa paikoilleen ja Gentle ylsi avokarsinasta nokkapellin kulmaa nuolemaan. Tästä on jo pari vuotta ja mieletäni se oli vain hupaisaa. Olisi ollut vähemmän hupaisaa jos hepsu olisi ottanut hampaat käyttöön!

Hepan kuolaa.

Hollannissahan on paljon luontoalueita eripuolilla, isompia tai pienempiä plänttejä, ja niille saatetaan istuttaa lehmiä tai hevosia maisemointia varten. Välillä aluellle voi myös ajaa autolla ja moni ajaakin, vaikka virallinen parkkipaikka olisi alueen ulkopuolella. Tietenkin, niin ei tarvitse kävellä turhia.  Nyt muutamia alueita hallinnoiva ARK onkin kehittänyt ihan varoituskyltin aiheesta.

Voi tulla väärinpysäköinnille parkkilappua kovempi hinta jos maisempintipollet pääsevät maistelemaan!

No nyt ne jo varastelevat varsoja

Viime viikolla vilahti pikku-uutinen: 7 konik (hevosrotu) -varsaa ja yksi vasikka (Heckin alkuhärkä) varastettu Oostvaardersplassenilta.

Koniktamma ja varsa Geuzenbos, Amsterdam

No just. Edelleen alueella on rauhatonta, nyt kauriita on ammuttu jo muutama mutta yhtälailla välillä mielenosoitellaan ja jännityksellä odotellaan millainen talvi tulee ja riittääkö ruoka. (Hmm. jaksaisikohan sinne jopa raahautua joku päivä. Ei mielenosoittamaan, mutta ihmettelemään).

Ja kesällä tosiaan jotkut lähtivät ihan varastamaan varsoja - olletikin pelastamistarkoituksessa. Yhdestä on ilmiintynyt jonkun takapihalla otettu video, joka on poliisin hallussa.

Still-kuva videolta, lähde.

Kuitenkaan tekijöistä ei ole mitään tietoa. Varsan ottaminen liian aikaisin emän luota on tietenkin huono juttu (niinkuin mitään eläintä ei sovi vieroittaa liian aikaisin vs äidinmaito. Paitsi lypsylehmät ja ihmiset, mutta ei ehksytä nyt niihin). Noin muuten nämä hevoset eivät ole mitenkään villejä "geeneiltään" eli ihan käypäsen harrastepokun siitä voi saada. Jokin aika sitten Belgiassa vietii  joltain vastaavalta luontoalueelat varsoja lahtiin, ja niistä kolme esimerkiksi 'pelasti' paikallisessa heppakeskustelussa joku.

Oostvaardersplassenin laumaa pari vuotta sitten.

Hevosvarkauksista on tehty rikosilmoitus, ilmeisesti jo kesällä, mutta poliisilla ei ole ollut oikein kättä pitempää lähteä tutkiman. Ehkä nyt videon myötä. Vasikka seisoo kuulemma jonkun maanviljelijän luona, siitä ei ole tehty varkausilmoitusta koska se lasketaan villieläimeksi ja ei ole virallisesti metsähallinnoijien omaisuutta.

Laiva oli lastattu

Keskiviikkona Hollannin luoteissaarille (Waddeneilanden) alettiin bongailla kummia. Rannoille huuhtoitui ihanmitävaan. Aika pian keksittiin, että paikasta jonkinverran pohjoiseen / koilliseen liikunut mega-konttilaiva MSC Zoe oli menettä nyt kovien tuulten takia lastia, ja nopeaan kävi ilmi, että täydet 270 konttia oli huuhtoutunut yli laidan. (Olisivatko Aapelin reunatuulia? Sisämaassa ei ollut myrskystä tietoakaan.)

Kontit runtussa, osa puuttuu. Laiva vetää lähes 20.000 konttia, joten 270 on vasta hyvin pieni osa.

Näistä kolmisenkymmentä (ja edelleen huuhtoutuu lisää) päätyi siis Hollannin saarten rannoille. Virallisesti rantalöytöjä ei saa pitää, mutta aika pian saarten viranomaiset imoittivat, että kaikki apu kelpaa, eli jokainen rannalta viety tavara auttaa siivoamisessa. Muutaman päivän aikana selvisi, ettei siivousurakka ihan vapaaehtoisvoimin oikene ja kutsuttiin jo armeijakin apuun.

Kuva ED 4.1.2019

Mitä kaikkea löytyy: Televisioita - joita toiveikkaat veivät kotiin josko puoli vuorokautta merivedessä olisi pelastettavissa - hehkulamppuja (tai varmaan LED tmv nykyisin), Ikean sängyn sälepohjia, fleecepeittoja, autonosia, puutarhakalusteita, lastenvaunujen pyöriä, Mylittleponyja, jääkaappeja, patjoja, muovipussirullia... Ja hirveät määrät muovia: pusseja &muovipakkauksia, vaahtomuovia jne mutta myös puolivalmisteita ja jopa muovigranulaattia eli pientä raetta joka ei katoa luonnosta ikinä ja oli tarkoittetu sulatettavaksi muoviesineiden valmistukseen. Vaarallisia aineita on ilmeisesti vain yhtä laatua, kolmen kontin verran orgaanista peroksidia, josta tätä kirjoittaessa vasta pari pussia on rantautunut.

Kuva NU.nl

Alla videolla kattava kuvasarja tapahtuneesta. Tällä videolla myös rannikkovartioston liikkuvaa kuvaa MSC Zoesta.

Ja tosiaan, reilut 200 konttia uupuu vielä, jossain oli puhetta, että rannikkovartiosto koettaisi niitä luotailla.

Olletikin MSC-varustamon vakuutus korvaa siivouksen, näin on ollut aiemminkin vastaavissa (kuitenkin yleensä pienemmissä) tapauksissa. Kuitenkin nyt myös sekä saaret että Valtion vesi- & tiehuolto (Rijkswaterstraat) vaativat varustamoa virallisesti vastuuseen, ja rikosoikeudellinenkin tutkinta on aloitettu, että miten tämä saattoi tapahtua.

Vuoden sanat

Vuoden lopussa Hollannin lehdet pullistelevat listoja. Vuoden sitä ja vuoden tätä ja siinä sivussa vuoden sanat. Uudissanat, jota ylittivät uutiskynnyksen ja vakiintuivat käyttöön. Osa toki katoa ajankohtaisuuden hälvetessä, osa jatkaa eloa pidempänkin. Viime vuoden helmikuussa kerroinkin jo vuoden 2008 sanasta. Vuoden 2018 sana oli:

Blokkeerfries eli tientukkofriisi. Tämä liittyy vuoden 2017 Sinterklaasin saapumiseen Dokkumiin, Friisinmaalle. Paikalliset tukkivat moottoritien, jolloin mustapekkavastustajat eivät päässeet ajoissa paikalle mielenosoittamaan. Tänä vuonna oli sitten oikeudenkäynnit aiheesta, eli tientukkofriisit olivat otsikoissa usein. Useimmat saivat 120 tuntia yhteiskuntapalvelusta.

Kuva ANP, täältä

Sitten listalla on pari turhan holskikontekstista sanaa kunnes kohta 4 vie huomion ja arvasin heti:

4. Drankhangen eli juomanotkuminen. (Alkoholi)juoman ja naposteltavan kanssa mukavissa vaatteissa sohvalla tai tuolilla lojuminen. Hei, mutta - kalsarikänni?

Monissa jutuissa mainittiin myös kalsarikännihymiöt.

Google on ystävä ja näemmä suuri uutistapaus on mennyt vallan ohi, lokakuulta löytyy vaikka mitä. Niihin aikoihin nimittäin Miska Rantasen Kalsarikänni-kirjan hollanninnos ilmestyi, ja siitä kertoiltiin suht laajalti medioissa.

Skandinaavinen elämäntapa on jo jonkin aikaa ollut in, ja mm Hygge (tanskaksi "mukavaa yhdessäoloa" tmv) ja Lagom  (ruotsin "sopivasti") ovat jo saaneet omat kirjansa. Miska loikkasi sopivaan markkinarakoon kertomalla miten suomalainen löytää mielenrauhan.

Holskit tosin eivät oikein tajua kalsari-käsitettä, joten homma hollannintuu lähinnä verkkareihin, ja esim allaolevassa Cosmopolitanin kuvassa ei ole kovin suomalainen tunnelma.

Cosmopolitanin nettisivut, siellä näemmä 'uutinen' vasta 20.12.

Käsite oli näemmä ihan muitakin ulkomaita myöten uutisissa. Harmi, että moinen kulttuurihetki jäi minulta huomaamatta, mutta pääsy Hollannin vuoden sana -listoille merkkaa kyllä sekin jotain!