Kahden sivun juttu pronomineistä

Nykyisin sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Mikä on tietenkin ihan väärin todettu, sillä aina on ollut näin, vaikka asia yritettiin kieltää. Onneksi nyt on tilaa (maasta riippuen) olla oma itsensä. Mutta sepä aiheuttaa muun muassa hollannin kielessä onkelman - milläs näitä muunsukupuolisia kutsutaan, jos heihin viitataan pronominilla? Tätä pohdittiin lehdessä kokonaisen aukeaman verran.

ED 12.3.2022.

Hollannin pronominit ovat zij ([säi] nainen) ja hij ([häi] mies) (ks kuva yllä). Nyt tyrkylla on hen [hen], hun [hyn] tai dee [dei]. Viimeisin seurailisi hieman englantia, missä they on semisti vakiintunut. Toisaalta they on englannissa jo olemassaoleva sana, kun taas dee hollannissa ei. Sama mietintä on tietenkin meneillään Ruotsissa ja kaikkineen suurinpiirtein kaikissa Euroopan maissa.

Lapsuudennaapurin ikivihreä.
Joka tietenkin viittasi siihen, ettei hänestä sovi sanoa 'se'.

No, jollain on sunnuntailiitteetkin täytettävä. Ehdotan Suomesta EU:n yleiskieltä ja homma ratkeaa kertaheitolla. "Hän" kun ei erittele, eikä "se". (Wikipedia kertoo, että esim turkkikin on sukupuoleton, sillä toki olisi Hollannissa jo jalansijaa. Pitäisi kyllä lisätä suomen kieli tuonne.)

Anne Frankin puu

Jaaha, korona iski, ihan loppusuoralla ollaan ja salakavalasti jostain. Heppakisoista (tuskin, siellä oli väljää ja oireet alkoivat heti seuraavana päivänä)? Töissä torstaina? Keskiviikkoillan heppaluennolta (aiheena varsotus siemennyksestä synnytykseen. Pidettiin täällä, joka on nyt myyty ja taas hiljaksiin toiminnassa. Pihalla bongasin myös Niina Niilosaaren pakun). No tuli mistä tuli, testiin oli mentävä kun kotitesti sanoi, että on.

Paikkavaihtoehtoja oli pari ja en ottanutkaan lähintä vaan Udenin kylän. Sillä tammikuussa jo otin lehtijutun talteen, joka vaati kuvamateriaalia Udenissa ja nyt olikin syy mennä sinne. Kaksi kärpästä jne.

Suomenhevonen hevoskastanjan alla.
Kuva on syksyltä, puussa näkyvät piikkikuoriset hedelmät.

Lehtijutussa kerrottiin Anne Frankin puusta. Piilopaikan sisäpihalla kasvoi hevoskastanja, jonka Anne mainitsi kolmesti päiväkirjassaan. Kun talosta tuli museo, puu oli tietenkin osa kokonaisuutta ja näkyi edelleen ikkunasta. Puu oli kuitenkin hyvin vanha ja 2005 todettiin, ettei se ollut enää terve. Niillä main päätettiin kerätä siemeniä ja kasvattaa puun jälkeläisiä talteen.

Alkuperäinen puu, kuva ED lehdestä 12.1.2022

Puulle rakennettiin myös metallikehikko, mutta sekään ei auttanut kun myrsky vuonna 2010 kaatoi puun rakennelmineen. Kasvatettuja kastanjoja on istutettu mm Anne Frank -koulujen pihoille ja Amsterdamse Bos - "keskuspuistoon"(150 kpl). Nykyisin niitä saa tästä läheltä, Sint Oedenrodelaiselta kasvattamolta, ja sieltä lehtijutun versiokin on kotoisin. Ja jutun aihe oli puun istutus Vapautuspuistoon.

Pieni vielä. Kasvattaja ei tietenkään myy puita kenelle tahansa, se kasvaa hyvin suureksi (ks ensimmäinen kuva) joten ei sitä keskivertotakapihalle sopisi istuttaakaan. Paikan tulee olla puun arvolle sopiva  ja miellään julkinen.

Sinne siis testin jälkeen. Tietenkään koronaisena ei kauhesti sovi ihmisten ilmoilla olla, mutta puistopiipahdus onnistui 5m varovälein ja sain kuvat.

Anne kirjoitti viimeisen kerran puusta toukokuussa 1944, ja kertoi sen olevan yltäpäältä kukassa. Piilopaikka löydettiin ja perhe pakkosiirrettiin elokuussa samana vuonna.

Alkuperäinen puu seisoi toisen talon takapihalla eli ei Anne Frank -säätiön tontilla. Netistä en löydä, onko tilalle istutettu jotain. Siitä päättää tietenkin tontin omistaja, ja google mapsistakaan en pysty päättelemään tilannetta.

Kevät tuloillaan.

Mutta jos puuta kaipaa, tervetuloa Udeniin!

Lähde (lehden lisäksi) annefrank.org

Vih-doin hevostapahtuma

Tammikuussa 2020 olin viimeksi Jumping Amsterdamissa (Amsterdamin HIHS). Viime vuosi viivataan kokonaan yli, mutta tälle vuodelle oli liput. Peruuntui suht viime tingassa, liput ovat nyt voimassa tammikuulle 2023.

Brabantin vastaava, Indoor Brabant, on aina maaliskuussa. 2020 se peruttiin todella viime tingassa, hevoset, katsomot, ständit olivat jo paikalla ja tapahtuma peruuntui päivää ennen kokonaan. 2021 tapahtuma pidettiin ilman yleisöä. Mutta nyt vihdoin sai!

Esteluokan voittaja hyppää viimeisen esteen tosimielellä.
Leopold van Asten ja VDL Groep Iron Z

Nytkin lipunmyyntiä vitkuteltiin aika viime tinkaan, vasta kuukautta ennen. Osalla kävijöistä oli myös vanhoja lippuja eli 2020 tai ehkä 2021 versio. Kuitenkin, ihme kyllä, viikkoa ennen kun kurkkasin tilaa vielä oli. Perjantaina 1.3 siis pelipaikalle.

Madeleien Witte-Vreesin koulutamman nimi on Finnländerin. 

Ovilla ei tsekattu mitään, sääntö taitaa olla, että jos yleisömäärä on yli 500 henkilöä pitäisi vielä olla QR-koodi. Kun osallistuajia, lehdistöä, hevosenhoitajia, ständinpitäjiä jne jne ei lasketa yleisöksi paperialla paikalla oli ehkä se 500 katsojaa. Oikeasti ehkä 1000. Joka on edelleen vähän eli väljää oli. Katsomossa oli vain joka toinen rivi rakennettu ja paikkojen väleissä oli tyhjiä tuoleja. Ilmeisesti paikat oli per porukka eli 4 lippua on 4 rinnan + väli ja minun yksinlippu tarkoittii ettei liki istunut ketään.

Tilaa on, reiän kohdalla töröttäisi normaalisti tuolirivi.

Ilahduttavaa olis siis myös ettei vessaan tai kahvikojulle tarvinnut pahemmin jonottaa. Hieman tylsää oli se, ettei kaupustelijoita ollut kuin pari hassua. Amsterdamin show on hieman kansanläheisempi, Indoor Brabantissa on enemmän rahaa, joten ständit ovat aina olleet heikommat (ei heppatavaraa taviksille). Shoppailu jäi tälläkin kertaa tekemäti kun tarjolla oli Swarowski, Tommy Hilfiger equestrian, Rolex ja Audi. (Sivuhuomautuksena, nykyisin näemmä autoillakin sopii olla energialuokat, sama kuva kuin jääkaapeilla yms. Joku maasturi oli sitten suosiolla energialuokkaa G. Samapa tuo, jos on rahaa, vaikka näilläkin bensan hinnoilla. Paitsi luonto.)

Kotiinpäin ajellessa kinnittyi huomio bussipysäkkiin - ai kiva, mainostavat tapahtumaa. Eiku?

Olikin eläinaktivistien juliste: Hevosurheilu on eläinrääkkäystä. Hevoset eivät valitse huippu-urheilua. Ne pakotetaan pelolla ja kivulla äärimmäisiin suorituksiin. Netistä näin, että julisteita oli muuallakin 's-Hertogenboschissa, kohteena tietenkin Indoor Brabant.

Tylsää. Toki rajatapauksia on ja vastikäänkin uutisissakin, mutta kovasti haluaisin toivoa, että pääosa on asiallisesti käsiteltyjä. 

Tässä ei ainakaan rääkätä, koululuokan voittaja Jessica von Bredow-Werndl laukkasi ilman hevosta kunniakierroksen (tammalta irtosi kenkä). Taustalla Isabell Werth ja DSP Quantaz.

Mukavalle vihdoin-päivälle hieman tylsä loppu.

Kuninkaallinen työpaikka

Vielä on yksi päivä aikaa hakea, hakuaika sulkeutuu huomenna 15.3! Kuninkaallisten vaunujen kuskiksi!

Näemma Ukraina-tuki tässäkin

Ei paha palkkakaan, ks yllä. Haettava paikka on tarkalleen (Oppilas-)kuski. Valjakon ajajalle ei taida olla sen kummempaa nimitystä suomeksi. Mitäs vaatimuksia?

• tarpeelliset paperit ja/tai työkokemusta alalta
• todistettavasti osaa ratsastaa
• omaa hevostietoa (hyvinvointi, hoito jne)
• osaa englantia
• työskentelee hyvin tiimissä ja on palvelualtis ja hyvä ottaamaan kontaktia
• joustava (illat, vkl ja mahdollisesti muu sijainti)
• edustava, positiivinen ja innokas
• ongelmanratkaisija, stressinkestävä ja aloitteellinen

þ, mitäs muuta? Tehtävänkuvaukseen kuuluu valjakkojen treenaus ja valmistelu erilaisiin (seremoniallisiin) tapahtumiin. Sekä kuskinpukilta että ratsain (à la daumont). Valjakkoajoa ja kouluratsastusta. Myös lannan luonti, hevosten harjaus ja siistiminen (harja, häntä jne), ulko- ja sisätilojen ylläpito sekä koko tallialueen siisteys kuuluvat vastuualueisiin. Ja tietenkin valjaiden huolto, puhdistus ja ylläpito.

Putsattavaa. Tallit on esitelty aiemmin: linkki

Ei paha! ja vaihtarina siis rapia palkka melkein 3000,- plus tietenkin lomaraha mutta myös hollantilainen erikoisuus: 13sta kuukausi. Tätä ei joka firma anna mutta muutamat kuitenkin, tarkoittaa tuplapalkkaa joulukuussa. Verottaja vie puolet mutta periaatteessa siis lomarahat 2x/v. Vuosipalkka lisineen siis n 42 000 euroa. Oletan, että alkupalkka on toki alempi, varsinkin jos tarvitsee vielä jotain koulutusta eli hakee oppilaskuskiksi. 

Lakaistavaa.

Mutta ei tässä kaikki, tarjolla on myös kuntosali, ylimäääräisiä lomapäiviä, polkupyöräetu, joulupaketti ja sairausvakuutus (arvo 120-150 e/kk, netto). Ensi hätään 12 kk sopimus, mutta se on täällä oikeastaan aina vakio, ensin pari määräaikaista ja jos homma toimii pysyvä (lakisääteisesti pysyvä on pakko 2 vuoden jälkeen).

Harjattavaa. Häntä hieman jännittää tällainen avoimien ovien päivä.

Turva- / taustatarkistus on osa hakuprosessia. Lisäksi mainitaan vielä erikseen, että monimuotoisuutta haetaan / tuetaan. Eli siis ulkomaalaisia, eikun hakemaan!

Hollannin luonnonjäämestaruudet

 Viime vuonna helmikuun puolivälissä näytti tältä.

Viikon verran oli pakkasta ja lunta josta nautin lumilaukkaillen ja ehdinpä luistelemaankin. Kuvassa Aarle-Rixtelin Croyn linna ja sen vallihauta.

Heti kun pakastaa holski luistele ja heti kun voi järjestetään myös esimerkiksi Hollannin luonnonjäämestaruudet. Mikä ei ole joka vuosi mahdollista, joten viime vuonna koronan takia kielletty tapahtuma oli tuplasti pettymys. Sen kerran kun voi ei voikaan. (Samaahan pelättiin tämän isommankin tapahtuman kanssa. Onneksi ei osunut niin kylmiä kausia koronatalviin).

Tämä talvi on ollut täysin talveton, lunta nolla. Ei edes yhtä lumikuvaa ole voinut ottaa ja kuluneella viikolla iltapäivisin +12 astetta. Paha on luistella.

Kevättunnelmisa lähes suomalaisperinteistä maisemaa.
Hakkuita metsässä, perällä näkyy tosin ominpäin kaatunut puu, täällä myrskysi 6 päivää putkeen.

Vaan hätä ei ole tämän näköinen, viime viikonloppuna luisteltiin Hollannin luonnonjäämestaruudet Pohjanlahdella, Luulajan ulkopuolella.

ED 28.2.2022, Naisten ryhmä Pohjanlahdella.

Kätevää. Kisataankohan mitään Suomen mestaruuksia Suomen ulkopuolella?

Kiltamieninkiä osa 1

Täällä Etelä-Hollannissa on kaksi syytä pukeutua hassusti, killat ja karnevaalit. Karnevaalit loppuivat eilen ja tänä vuonna pääsivät vähän juhlimaankin - vihdoin. Eka - ja pahin koska nolla rokotettua ja nolla tietoa - korona-aalto lähti karnevaaleista 2020 ja nyt, tasan 2v myöhemmin suusuojat ja 1,5m säännöt poistettiin viime perjantaina ja jengi on taas melkein kuin vanhastaan juhlimassa. Melkein muttei ihan, sillä osa valmisteluista (esim kulkue) vaatii aikaa, mutta kukaan ei uskaltanut ennakoida vapautta suunnittelemalla kulkueita tai rakentamalla vaunuja. 

Toisaalta, vaunuista viis, karnevaalien syvin olemus on oluen juonti. Paljon.

 Jossain kohtaa täytyy syventyä tähän perinteeseen, mutta vaatii hieman tutkimusta. Ja ensi vuonna ehkä / toivottavasti menevät taas pitkän kaavan mukaan, että saan kuvamateriaalit yms.

 

Pyhän Servatuiksen kilta Lieshoutista ryhmäkuvassa nettisivuiltaan.

Mutta sitten ne toiset hassut vaatteet. Koska kumpaakaan, kiltoja tai karnevaaleja ei ollut Haarlemissa, luulin pitkään, että kaikki hassut vaatteet ovat karnevaalimeininkiä. Jossain kohtaa toki kuulin killoista, mutta ainoa konteksti jossa itse tunnistan killat on keskiajan ammattikillat (sepän kilta, timpurin kilta jne.). Hämäräksi jäi.

Kunnes viime syyskuussa poljin heppakisoihin auttamaan ja matkalla isomman nurtsin ohi. Missä seisoi hassuasuisia ihmisiä ja liikenteenohjaajia. Heti kysymään mistä kyse ja oli kiltakilvoittelupäivä. Kunhan vapaaehtoishommista pääsin kurvasin siis paikalle. Tässä kohtaa vuotta oli onneksi semirauhallista koronapuolella, QRkoodit tsekattiin mutta päivä sentään saatiin pitää.

Paikan päällä myös jokunen hevonen, jotka iltapäivällä harrastivat renkaantökintää, joten niiden touhuja pällistellessä eikun haastattelemaan.

Ratsukko edustaa Stiphoutin Sint Antoniuskiltaa.

Kävi ilmi, että kilta ei liity ammatteihin. Kyseessä on keskiajalta lähtöisin olevat suojeluskunnat, jotka alunperin suojelivat kyliä ja kaupunkeja. Käytännössä kilta-nimitys liittyi silloin vielä ammattiin, kysessä oli schuttersgilde eli suojeluskilta (monesti myös kaarti). Schutter kääntyy hollannista muotoon ampuja mutta alkuperä on pikemminkin vanha-hollantilainen schutten, suojella. Näitä kiltoja oli silloin vielä joka puolella Hollantia ja monet suuret mestarit maalasivatkin suojeluskilloista/ -kaarteista ryhmämuotokuvia, esimerkkinä Rembrantin kuuluisa Yövartio.

Yövartio Wikipediasta. Samanoloista pukeutumista tosiaan.

Kun 1800-luvulla perustettiin poliisilaitos suojeluskiltojen asema heikkeni, kuitenkin edelleen he suojelivat esim leskiä tai muuten heikompia kansanosia. 19-luvulle käännyttäessä touhu oli kuitenkin aikalailla kuollut ja suojeluskillat olivat olemassa vain paperilla. 1920 ja -30 -luvuilla homma kuitenkin puhallettiin uudestaan henkiin, suurinpiirtein nykymuodossa. Tämä tapoahtui eritoten Brabantissa, jossa haettiin omaa identiteettiä ja kaivettiin vanhoja tapoja ja perinteitä naftaliinista. Killalla ei toki ole enää mitään sotilaallista tehtävää, vaan kysessä on vanhojen tapojen vaaliminen. Esimerkiksi lipunliehutuksen ja torvisoittokuntien.

Niinpä killoista tuli vahvasti perinteisiä harrastekerhoja, joissa vaalitaan muutamia wanhoja kilpailulajeja. Lisäksi niillä on (ollut) vahva sosiaalinen tehtävä kylissä, esimerkiksi ne menivät onnittelemaan 50-v hääpareja tai muita merkkipäiviä, vieden lahjoja ja soitellen fanfaareja.

Aarle-Rixtelin toinen kilta, Sint Margaretha.

Kuitenkin nykyisin kyläläisetkin ovat entistä enemmän omillaan eivätkä kaikki enää tunne kaikkia, saati hääpäiviä. Killat kuitenkin kokoontuvat, usein viikoittain, ja puuhastelevat hyväntekeväisyysprojekteja, suunnittelevat turnajaisia tai ihan vaan turisevat olusen ja biljardipöydän ääressä.

Kiltojen puuha on Brabantille perinteiden vaalimisen kannalta tärkeää ja ne ovatkin päässeet perinnesuojeluohjelmiin. Vaikka killat olisivat uinuneet jokusen vuoskymmenen alkuperäiset nimet ovat edelleen keskiajalta. Alunperin killoilla oli tietenkin suojeluspyhimyksia, joten Lieshoutissa on Pyhän Servatiuksen Kilta tai omassa kylässä Pyhän Margaretan Kilta. Killoilla on myös edelleen vahvoja yhteyksiä katoliseen kirkkoon.

Aarle-Rixtelin toinen kilta, Onze Lieve Vrouwe eli Meidän Rakas Rouva on Neitsyt Maria.

Autokannan, ja mitä ihmisiä saattoi havainnoida, perusteella kiltatoiminta on kansan syvien rivien juttu.

Kah, alustuksesta tulikin niin pitkä, että kiltahommasta on tehtävä ainakin toinen postaus vielä, eihän tässä päästy edes asiaan eli päivän tapahtumiin.