Luonto änkee lähelle

Keväällä kaikenmaailman öttiäiset etsivät uusia koteja. Kilttinä luonto-ihmisenä olen ripustanut mehiläishotellin, joka onkin jo melkein täynnä.

Umpinaisissa rei'issä toukkia tmv. Nää on ei-isoa-pesäätekeviä yksittäismehiläisiä jotka tuuppaavat toukkansa koloihin. Katsotaan miten homma etenee.

Kolmisen viikkoa sitten pihalla kuului kovaa linnun selitystä ja etsin ko otusta. Kottarainen oli päättänyt muuttaa savupiipun juureen! No, mikäs se mukavampaa, kävin kyllä kurkkaamasa vintiltä, eli sisäpuolelta että näkyykö jotain vaurioita.

Juuressa on lyijyläpiskä ohjaamassa sateen kattotiilille. Vuosien saatussa läpiskä on taipunut turhan auki. Tai juuri sopivan auki, ainakin hra Kottaraisen mielestä.

Viikon se huuteli naista mutta sitten tuli hiljaista ja luulin sen vaihtaneen maisemaa.

Tuolla siis. Piippu ei ole käytössä.

Vaan eipä ollut! Parin viikon hiljaisuuden jälkeen pesältä alkoi kuulua astetta kimeämpää piipitystä ja aika pian bongasin äidin mato suussa ruokintapuuhissa. Wikipedian mukaan hautovat 12 päivää, joten ajoitus täsmää. Isääkin on taas nähty, hän ajaa esim variksia pois (en ole varma "asuuko" tai käykö hän itse pesässä).

Ja vielä (ylivaloittunut) video aiheesta.

Sitten vielä toisen luokan pörriäinen. Toissa lauantaina oli yli 20 astetta ja istuksin relasti pihalla. Rela fiilis katosi aikas nopsaan kun helvetillisen kokoinen pörriäinen änki lähes korvanjuureen. Pelkään kevyesti amppareita, ja tämä oli tolkuttoman kokoinen versio, ilmeisesti herhiläinen.

Varjo antaa osviittaa koosta, ötis ei ole vielä edes ihan seinässä kiinni ja tiilen korkeus on 5 cm.

Se oli sitten päättänyt, että tuuletusaukosta ulkoseinän ja eristeen väliin on nasta mesta. Google kertoi, että tod näk kysessä kuningatar, joka aloittelee pesän tekoa. Jos pesä jo on paikoillaan reikiä ei tod kannata tukkia, työläiset nakertavat taaten tiensä ulos jostain ja tuho on suurempi kuin alunperin. Kuitenkin, kun nyt näin vain tämän yhden, tukin reiät sanomalehdillä. Että josko vielä ei ole ihan pesäksi asti ehtinyt. Alla lauantain auringossa.

Sunnuntaina se pörräsi moneen otteeseen pesän suuaukkoa ympäri ja tutki myös katonreunaa yms.Ei kiva, kohta se on löytää vielä huonomman (ei-toivotumman) paikan, tuo ensimmäinen on sentään autotallin seinä eikä esim olohuoneen.

Maanantaina soitin tuholaistorjujalle. Hän vahvisti teoriani, että tod näk kuningatar on ihan pesänrakennusaluillaan. Mutta pesää ei kannata siltikään tukkia pitempään. Jos käy tuuri tätsä on löytänyt toisen paikan. Jos huonompi tuuri kuningatar oli jo muninut ja pikkuherhiläiset voisivat edelleen pyrkiä ulos muuta kautta. Sunnuntain kakkosvideolla tupot nyppivät.

Jos ällö-ötis vielä palaa (tupot olivat 1,5 vrk) soitan torjunnan paikalle. Toistaiseksi onneksi ei ole näkynyt. Nyt kuulen kuitenkin tinnituksenomaista surinaa oikeastaan joka kerta kun otusta ajattelen. Kiva luonto mutta NIMBYä tähän vaan (Not in My Backyard).