sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

VDL Stud / Talliesittely 3

Alkuun olin asialinjoilla ja heppa-asiaa harvakseltaan. Nyt pukkaa jo hevosia jokatoinen posti. No, mikäs sen mukavampaa.

Tällä kertaa juhannuksenaluskeskiviikon reissu. Teen töitä vain 4 päivää viikossa, keskiviikko on vapaa. Siksi useimmat juttuaiheet (hevosmarkkinat, "villihevosten" kuvaus jne) osuvat sille päivälle. Neljän päivän työviikko on Hollannissa yleinen, tarvinnee laittaa siitä jossain kohtaa pikku postaus.

Mutta tällä kertaa olin siis Friisinmaalla, ja vierailukohteena VDL Stud. VDL on lyhenne nimestä Van der Lagerweg, ja siittola onkin perheyritys vuodesta 1972.

Urheiluhevosten talli

Edustusmaneesi (huomaa lippu!)
VDL on iso oriasema, joka lisäksi antaa (liisaa?) orejaan kisattavaksi sekä Hollantiin, että maan ulkopuolelle, mm Ruotsiin on vahvat siteet. Paikanpäällä oli ehkä kaksi kolmannesta orikuvaston oreista. Pääosa oreista on estepuolelle, mutta mahtuu joukkoon muutama kouluorikin. Yhden niistä, Zuidenwindin, bongasinkin heti pari päivää myöhemmin CHIO Rotterdamin koulukisoissa.

Zuidenwind / Rose Mathisen (SWE)

Ehkä osa esteoreistakin olisi ollut Rotterdamissa kisaamassa, mutta katsoin itse vain koululuokat. Ainakin nimiorien jälkeläisiä olisi taatusti näkynyt radalla. Meinaan eritoten vanhusten siivessä oli aika nimekästä porukkaa:


Yllä Cardento vm -92, Horsetelexin mukaan reilut 2000 jälkeläistä (ja sielläkin vain osa), tutun sanoilla Cardentosta on tyyliin puolet Ruotsin estehevosista. Astutusmaksu 2200 euroa. Taitaa puuttua pari etuhammasta.


Corland vm -89. Corlandilla on Horsetelexissä lähes 2000 jälkeläistä, mm. Anna-Julia Kontion Fardon on Corlandista. 1500 e.



Nestori Emilion 30v! Eli 1986 syntynyt, jälkeläisiä kannassa "vain" 1100 ja hintakin hieman edukkaampi, 1250e. Vieläkin saa tuoreena, vanha jaksaa hypätä.


Ja ainoa minulle tuttu isompi nimi: Indoctro vm-90. Heti seisoi ryhdissä kun havainnoi kameran. Jälkeläisiä Horsetelexissä näppärät 3924(!) kpl, aikoinaan minullekin kaupiteltiin kimotammaa, paperiton mutta vannoivat, että Indoctrosta (juu, varmasti). 2000 erkillä saisi.

Huomioonottaen, että Friisinmaalla tallivuokra on luokkaa 120 euroa kuussa, ja omakustannehinta varmasti sen alle, Indoctronkaan ei tarvitse toimittaa tavaraa kuin alle kerran vuodessa, niin kulut on katettu.

Vanhusten siiven ikkunat olivat ratsatuskentän kulkuväylälle, hörisivät rivissä kun Halivia-tamma (4v) kulki ohi.

Huono kuva, vanhukset kuvan ulkopuolella oik.
Sama kulkuväylä toiseen suuntaan eli vanhukset.
Sitten vielä snadi kuvakollaasi paikasta:

Tää lojui kuivumassa. Vertailu kotona orikuvastoon: Grand Slam i: Cardento, 1000e.

Tää odotteli jotain. Kotona kävi ilmi, että Falaise de Muze, i: Wandor van de Mispelaere, 1250 e. 

Edustusmaneesin reunalla karsinoita.

Indoctro tarhassa juoksutusympyrän vieressä.

Juoksutuksessa (ja Indoctron kohdalla aina kiukkusi) ori Dakar, i: Cardento, 900e.

Brasilialainen koeratsimassa tammaa Deister J, i: Whistler. Ekaa kertaa selässä ja heti hyppii isoja (myös taaempana näkyvän korkeamman meni ja vielä isommankin). Näin minäkin koeratseissa (not). 

Siemennettävien tammojen käytävä. 4e/vrk (6e varsan kanssa).

 Ja olihan siellä mukavasti varsojakin.





Viimeisenä melkein Suomibongaus - käyttävät ruotsalaista purua!

Vida stallströ, vanhojen orien käytävä.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Villejä eläimiä ei ruokita

Valtion metsänhoitolaitoksen (Staatsbosbeheer) ei tarvitse ruokkia suuria ruohostavia eläimiä talvisin Oostvaardersplassenilla, kertoo sanomalehti juhannuksen alla.

HD 23.6.2016
Suuret ruohostavat eläimet (grote grazers) tarkoittavat luontoalueelle maisemointitarkoituksessa istutettua ylämaankarjaa, konik-hevosia ja saksanhirviä. Ja Oostvaardersplassen on Hollannin "luonto"alueista se ehkä kaikkein luonnottomin. Sinne tarvitsee vielä tehdä (valokuvaus)retki, joten alueesta tulee tarkemmin infoa myöhemmin. Mutta oli kysessä mikä alue tahansa, sama pätee:

  • Hollannin luonto on aidattua. 
  • Hollannin "luonnolliset" / "villit"eläimet ovat istutettuja. 
  • Ja kun ne kokevat "luonnollisen" kuoleman kun ruoka loppuu, se on 100% ihmisen syy. 

(Linkki aiempaan kirjoitukseen "luonnosta").

Villieläimiä
Ja nyt siis Utrechtin oikeusistuin on vahvistanut, että ei tarvitse ruokkia. Säätiö Oostvaardersplassenin eläinten hyväksi oli nostanut kanteen, jossa vaati joko lisäruokintaa tai eläinmäärän vähentämistä, koska tiukempana talvena ruoka ei riitä. Mutta tuomarin mukaan kyseessä ovat villit eläimet, joiden kohdalla sovelletaan "kädet-irti"-periaatetta.

Ei saa koskea!
Mikäli jokin eläin kärsii kohtuuttomasti, se lopetetaan ampumalla. Tällä "hoitotoimenpiteellä" metsänhoitolaitos täyttää lain pykälän eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta, meinaa tuomari.

Ei voi ymmärtää. Miksi pitää odottaa ampumisen kanssa kunnes on pakko (ja eläin on kärsinyt / nälkiintynyt)? Mitä villiä on aidatussa puistossa? Miksei määrää voida pitää ennaltaehkäisten sellaisella tasolla, että kärsimystä ei esiinny?

Onneksi näitä villieläimiä kuitenkin pakon edessä jeesataan. Esim allanäkyvää konikkia, joka oli viime viikolla jäänyt puiden väliin jumiin. Luonnonvalinta?


Kehtasivat laittaa haavasprayta! Nyt kyllä susi/karhu/muu-villi-saalistaja nappaa!
Kuvat yllä: Tanja de Bode / Stichting Free Nature, lähde AD


tiistai 28. kesäkuuta 2016

Amsterdamin vesilinja

Hollanti on alava maa, ja vedestä voi olla paitsi haittaa myös hyötyä. Tai näin ainakin pääteltiin 1800-luvun lopulla kun pykättiin Amsterdamin vesilinja, eli Amsterdamin puolustusrintama.

Rintama muodostuu 42 linnoituksesta,  jotka kiertävät Amsterdamin. Koko linnoitusrintaman pituus on 135 km.


Rintaman idea on, että vihollisen lähestyessä tietyt alueet voidaan laskea veden alle. Näin jalkaväki tai ratsuväki ei pääse hyökkäämään, sillä veden alle piiloon jäisivät ojat, aidat yms esteet. Vettä oli tarkoitus laskea vain 30-50 cm, jotta laivat/veneet eivät myöskään pääsisi etenemään.

Penningsveerin linnoitus

Vijfhuizenin linnoitus

Linja valmistui 1914. Sitä ei koskaan käytetty, sillä suurinpiirtein näillä main lentokoneet oli keksitty(!). Nykyisin linja on Unescon suojelukohde. Linnoituksissa majailee mm käsityöläisiä, ravintoloita tai kerhotiloja.

Liebrugin linnoitus. Täällä on satulaseppäni ateljee.
Vesilinjoja on pari muutakin, mm Hollantilainen vesilinja rakennettiin jo 1800-luvun alkupuolella ja sitä käytettiin jopa kolme kertaa, viimeiseln kerran toisen maailmansodan aikoihin (jolloin siitä ei enää ollut apua. Saksalaiset miehittivät Hollannin). Myös tämä löytyy Unescon listalta. Vastaavia rakennelmia ei liene muualla maailmassa.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Hollannin luonto 2

Hullu mikä hullu ja pahimmillaan hevoshullu. Joten viime viikon keskiviikkona, vapaapäivänä, loikkasin (ketterästi) pyörän selkään jo klo 6:15. Suuntana "villi"hevosten valokuvaus.

Hurjan villiä menoa aamuauringossa

Hollannin luonnosta eli "luonnosta" kirjoitin jo aiemmin, linkki. Tämänkertaisen retken kohteena on Geuzenbos, nippanappa Amsterdamin puolella oleva maa-alue. Luonnoksi sitä kutsuvat, kyseessä on alunperin teollisuusalueeksi kaavoitettu 65 hehtaarin semi-joutomaa, jolta löytyy mm näköalatorni, istutettua suorarivimetsää ja suht paljon rojua (joka on omituista, jos / kun aluetta hallinnoidaan viikoittain). Osa alueesta oli aiemmin paintball-maastoa.

Lauman ori (oik) ja isohko musta pressu (vas metsän reunassa)

Ojassa rojua, peremmällä pari lahoa siltaa (myös vaarallisia hevosille)

Hallinnoiti sujuu Free Nature - säätiön toimesta, joka hallinnoi useampaa luontoaluetta Hollannissa. Heiltä voi myös ostaa mm lihapaketteja, sisältäen nautaa (ylämaankarjaa) ja hevosta. Jos laumat kasvavat liikaa, ylimääräisistä osa lahdataan. Konik-hevosilla on myös jonkinverran eurooppalaista vaihtoa (ainakin Puolassa on iso lauma). Yhdellä toisella alueella laiduntaa harvinaisempia visenttejä, niitä tuskin laitetaan kovin usein lihoiksi.

Olletikin jonkinlainen hevosten kokoonajotarha.

Näitä oli samalla alueella
Alue on pitkälti pusikkoa. Siellä pitäisi olla kaksi tammalaumaa oriilla, mutta löysin vain toisen. Suht umpeenkasvanut maasto ei auttanut etsimisessä, vaikka aika kauan jaksoin samoilla. Yksi alue oli kosteikkoa, onneksi jalassa oli Nokian Kontiot, jossain kohtaa rämmin mudassa nilkkoja myöten. Suomalainenhan ei käänny! Onneksi en kaatunut, ei olisi Nikoni ilahtunut.

Pusikkoa näköalatornista, oik viivotinmetsää

Torni, siis. Huojui tuulessa.

Aika luonnollisen oloista metsää. Eli viivottimella laitettu.

Juomapaikka

Avoimempi alue

Näkyykö pokuja?

Tietenkin tämäkin "luonto" on aidattu. Se johti siihen, että hevoset eivät olleen kovin kivan näköisiä talvena 2010, kun pakasti. Allaoleva kuva on netistä napattu, tästä keskustelusta. Keskustelun sivulla 1 kuvia kantavista tammoista helmikuulta (2016), kakkossivulla enemmänkin 2010 kuvia.

Kuva alkukeväältä 2010

Keskustelun mukaan ko vuonna oltiin myös oltu yhteydessä hoitavaan säätiöön ja Amsterdamin kaupunkiin. Säätiön metsänvartija, Arjen Boerman, osallistuu myös keskusteluun. Hän antaa ymmärtää, että eläimiä hoidetaan kyllä, jos on pakko, ja että kuvan tammalla oli matoja ja se lopetettiin lopulta. Kuitenkin voi kyseenalaistaa onko oikein päästää eläin ylipäänsä tuohon kuntoon? Arjen käyttää vastauksissaan jatkuvasti sanaa luonto ja villi(hevosia), mutta oikeassa luonnossa lauma voisi siirtyä muualle, aidatussa puistossa ihminen kyllä saisi sekaantua "luonnon" kulkuun jo hieman aiemmin kuin ylläolevan hevosen kohdalla tapahtui.

Onneksi hevoset olivat nyt hyvinvoivan näköisiä.

Viime vuoden varsa ja tämänkeväinen yhtäaikaa maitobaarilla.
Pikkulauma nuoria oreja
 
Yksi ylläolevista meni maate
Hevoset (ja ylämaankarja) ovat ns.villejä, enkä tietenkään yrittänyt kovin lähelle, en jutellut, saati tarjonnut nameja. Mutta eivät ne tietenkään kovin villejä olleet, rauhassa sai kuvailla. Lähteissä luin vasta kyltin, siinä luki, että olisi pitänyt pitää 25 metrin etäisyys. No, taisin kyllä olla hieman lähempänä (toki kuvissa myös zoomi).

Alueen erikoisuus on, että se on tien kahta puolen. Niinpä hevosille (ja lehmille) on tehty ylityspaikka. Siitä mahtuu vain auto kerrallaan (1-suuntainen) ja molemmin puolin on karjaesteet (jotta karja ei karkaa) ja töyssyt (jotta autot hidastavat). (Mikä mahtaa olla karjaesteviritelmän nimi suomeksi, kalterit tiessä?) Istuin kerran kyydissä kun tienylitys oli juuri meneillään.

Tuollainen molemmin puolin.

Crossing horses.



Kuvattu auton sivuikkunasta.
Ja viimeisenä astetta ripeämpi luonnonelävä. Tämä lienee oikeasti villi!


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Tänään alkaa kesä - ja jäätelöstä

Keleistä viis, Hollantilainen tarkistaa vuodenajat kalenterista. Kesä alkaa 21.6, eli tänään. Välillä tätä käytetään mm markkinoinnissa, esimerkiksi jäätelöä saatettaan mainostaa lähtölaskennalla kesään. Kovin järkevää se ei ole, sillä keli ei katso kalenteria.

Kesäisen oloista, mutta vielä on melkein kuukausi kesään (25.5)

Täällä on vain yksi jäätelöntuottaja, Unilever, suomessa nimellä GB Glace. Täällä merkkinä on Ola ja sen alla Magnumit ja Cornetot (tuutit). Tämän lisäksi on omat merkit, jotka kopioivat Olaa. Valikoima on Suomeen verrattuna luokattoman suppea, joka kesä on ikävä kuningatartuuttia ja muita herkkuja - ja eritoten valikoiman laajuutta, Valion ja Ingmanin jokavuotisia uutuuksia. (Vaikka eipä taida kumpikaan olla enää suomalasissa käsissä).

Syksyinen maisema (18.12)

Vastaavasti muillakin vuodenajoilla on rajattu aika. Syksy alkaa 21.9, talvi 21.12 ja kevät 21.3.

Kevättunnelmissa (23.3)
Kesäaamu Haarlemissa (21.6.2016)
Työmatkalla saatoin todeta, että radioasemakin on ottanut kesän alun asiakseen - koko päivä soitetaan vain kesähittejä. Onko se sitten ilon asia...?