perjantai 26. heinäkuuta 2019

Hellekesä 2

Viime vuonna jo kirjoitin kuumuudesta ja kuivuudesta. Talven sademäärät eivät olleet riittäviä ja kulunut viikko lyö viimeiset naulat maajussien arkkuihin. Hulluna kastelevat, toki, mutta pintavettä ei saa enää käyttää ja kaikkineen kastelu alkaa olla taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Toissapäivänä meni 75 vuotta vanha lämpöennätys rikki kun mitattiin 39,3. Ja eilen meni ensimmäistä kertaa koskaan 40 astetta rikki. Kuuminta on nykyasuinalueellani Brabantissa, toissapäivqinen ennätys oli Eindhovenissa (20 km tästä), eilinen Gilze-Rijenin lentotukikohdalla: 40,7. Suomen(kin) lehdistössä vilahti 41,7 mutta se oli virhemittaus - sensorit olivat hajonneet, varmaan kuumasta.

Varjossa eilen. 

Onneksi kotona on yksi irtoilmastointi, juuri raahasin sen makuuhuoneesta olohuoneen nurkkaan. Ei täällä viileä ole mutta noin 25 kuitenkin. Viime yö oli pilvinen ja lämpö ei päässyt karkuun, 25 asteessa pysyi. Aamu-kymmeneltä oli jo 30.

Hevosta juotuu käydä huuhtelemassa vähän väliä, se hikoilee ihan läpimäräksi karsinassaan. Ei se siihen kait kuolisi, mutta koska olen lomalla en osaa antaa olla vaan suhaan lähes 2 tunnin välein suihkuttamassa kylmällä.

Hugo arvostaa?

Kaikkineen ihmisiä on jouduttu auttamaan reippaasti rannoilla ja mm lasten kesäleiriltä joutui yli 30 kpl helleuupuneita sairaalaan. Siltoja on kiinni kun asvaltti kupruilee, teille levitetään vettä (ettei kupruilisi), junista kulkee vain puolet... Helteitä seuraillaan liveblogeilla eri uutismedioissa.

Hyviä puolia: ruokaa ei tee mieli ja pyykit kuivuvat hetkessä. Samoin matot.

Tikkaat laiturina, huomaa mäntysuopapala.

Hollannissa ei harrasteta räsymattoja, saati matonpesua tai -laitureita. Naapureilla oli siis ihmettelemistä kun kuurasin omani. Ei mennyt kuin pari tuntia niin olivat jo kuivat!

5 kommenttia:

  1. Hei!
    Mahtava juttu että löysin blogiisi, paljon mielenkiintoista luettavaa hevoskulttuurista!
    Olen etsinyt monenlaista tietoa Hollannin hevosmaailmasta, mutta olemattoman kielitaidon vuoksi se on aika hankalaa. Tuli mieleeni kysyä, voisinko saada hieman apua sinulta?
    Ostin nimittäin juuri eläkeiän saavuttaneen ponin itselleni, ja tämä poni on vuosi sitten tuotu Hollannista Suomeen. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän tarkalleen, mitä Poni on hollannissa tehnyt. Ponilla on Hollannin passi, ja ajattelin voisiko rekisterinumerolla saada jotain tietoa...esimerkiksi toimiiko hollannissa Suomen heppajärjestelmää vastaavat sivut, mistä näkisi mm. Entiset omistajat?
    Kiitos hirveästi jos ehdit vastata, ja anteeksi että viestini on hieman aiheeseen kuulumaton!

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Hei, sattumalta löysin blogiisi kun kummitätini oli etsinyt hollantilaisen maustekakun reseptiä, ja arveli että blogisi voisi kiinnostaa minua.
    Innoilla heti kahlasin läpi kaikki postaukset ja paljon olikin mielenkiintoisia juttuja mitä olen miettinyt, mieheni on ihan syntyjään alankomaalainen, mutta siitä ei ole oikein mitään apua kun jotain haluaisin tietää, tuntuu ettei ikinä tiedä mistään mitään :D

    Aikoinaan omistin suomessa useammankin hevosen ja täällä on taas kovasti tehnyt mieli hevostella, kun maaseudulla asun, mutta olen lähettänyt kaikkiin talleihin 10km säteellä mailia että löytyisikö heiltä ketään joka puhuisi jotenkuten englantia ja voisi antaa muutaman ratsastustunnin ja samalla opettaa hollannin ratsastussanaston. Yhtään vastausta en ole saanut, mutta se ei toisaalta yllätä, tuntuu että olen tämän kylän (zutphen) ainut mamu, eikä missään kukaan suostu puhumaan englantia.

    Jään kumminkin innolla seuraamaan blogiasi, mukava seurata alankomaiden heppatouhuja edes näin etäältä :)

    VastaaPoista
  4. Moi, tervetuloa Hollantiin! Vinkki, mene paikanpäälle pällistelemään, ulkomaankielinen maili varmaan vain säikäyttää. Heppaihmiset on kivoja ihmisiä, itsekin olen saanut apuja reilusti jo ennekuin osasin kielen. Ratsikouluille mutta myös vaikka yks talleille / maatiloille. Rohkeasti vaan!
    Itse opettelin kielen ensin auttavasti kotona ja sitten aloin vaan puhua tallilla. Työpaikka oli englanninkielinen mutta tallilla oiva paikka harjoitella. Osasinkin sitten puolessa vuodessa mm kaviokuumeen tai ähkyn mutten normaalia sanastoa. Tärkeimmät ensin. Laitan kakkoskommenttiin mailin (että voin poistaa sen) jos haluat voidaan vaihtaa kuulumisia enemmänkin. Harmi ettet asu lähellä.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista