Mustapekkapäivitys

Jännitys tiivistyy, minkä värisiä ovat Haarlemin 150 Pekkaa sunnuntaina? Tai virallisen Sinterklaassaapumisen Pekat Maasluisissa lauantaina? Valitettavasti eilinen Sinterklaasjournaal ei kauheasti auttanut asiaa, ohjelmassa esiintyi sekä valkoisia että mustia Pekkoja, mutta ohjelmantekijä on ilmoittanut, että varsinainen linjanveto selviää vasta kolmannessa jaksossa.

HD 10.11.2016 / Kuva Sinterklaasjournaalista/NTR

Siinä sivussa ongelmaa koetetaan kiertää kaikin keinoin. Esimerkiksi Haarlemin lehden Sinterklaas-värityskuvassa Pekat ovat kätevästi selin.

HD 10.11.2016

En ole koskaan mennyt katsomaan Sinterklaassaapumista, vaikka se jollain tasolla tavoitteena onkin - esiintyyhän siellä hevonenkin. Nyt, laatublogin hyväksi, paikallaolo olisi suotavaa. Valitettavasti olen kuitenkin viikonlopun reissussa, joten aiheesta raportointi tapahtunee paikallislehden avulla.

Kukkasipuleita

Piti käydä Suomessa ja sisko pyysi kukkasipuleja. Keväällä ja elvistelin "valmiiden" tulppaanien hinnoilla, joten laitetaan nyt hieman osviittaa sipuleistakin. Ovat edukkaita!

30 tulppaania 3,95

Samalla hinnalla 100 krookusta

Tulppaanejahan on miljoonaa lajia, ja tietenkin erikoisemmat maksavat hieman enemmän. Itse tykkään kyllä eniten perustulppaaneista (saa olla erivärisiä), kerros- tai karvaversiot eivät innosta.

Tuskin tulppaniksi tunnistaa

Terävälehtisiä

Karvasipuleita ei osunut kuvaan, keväällä esittelin eri malleja, kurkkaa sieltä. Narsissiakin on jalostettu:

Taviksia monenvärisiä:

Lisäksi puutarhakeskuksessa oli pieni suomibongaus, jätkänkynttilänomainen "Suomikynttilä". 

Vai onko kyseessä kuitenkin kuuluisa "maaliviivakynttilä"? [Englanninkielestä puuttu yksi n-kirjain].

Poninlitistäjä

Juttu on vanha, mutta uudestaan uutisissa, koska tutkinta on saatu päätökseen. Kaksi vuotta kesti analysoida videoita ulkomaalaisten(kin) asiantuntijoiden kanssa. Mistä on kyse?

Pari kesää sitten videot yht'äkkiä pulpahtivat julkisuuteen. Napoleon Riding -tuotantoyhtiön nimissä markkinoiduilla videoilla tuhdit naiset "ratsastavat" aivan liian pienillä poneilla. Ponin kuukahdettua nainen istuu vielä sen päällä tupakoiden. Tämän rajumpaa (vuotanut) materiaali ei ollut. Parilla videolla oli hieman jännemmät vaatteet (korsetti), mutta ei varsinisesti paljasta pintaa, saati mitään tositoimia. Mutta ilmeisesti tällekin kuvamateriaalille on markkinat.

HD 2.11.2016

Aika pian filmien vuodettua olivat tekijät selvillä. Kuvaaja, Carlo M., joutuikin nettivainojen takia menemään maan alle kun hänen taloaan pommitettiin kanamunilla ja kadulle ilmestyi typpejä pespallomailojen kanssa. Loppupeleissä kävi ilmi, ettei hänen vaimonsakaan tiennyt ko bisneksestä, ja vaimonkin hylättyä Carlo teki itsemurhan vuonnan 2015.

Tutkimuksessa olennaisinta on, onko kyse eläinräkkäyksestä. Onko poneilla pysyviä vammoja ja miten niitä hoidettiin kuvausten ulkopuolella? Roisien filmien kuvaminen ja levitys ei sinällään ole rikollista. Filmeillä "esiintynyt" poni oli Carlon Cavallo, joka otettiin huostaan. Edelleen netistä löytyvällä videolla poni onneksi pudottaa kiusaajansa pariin otteeseen.

Mikäli eläinrääkkäys todetaan toteen näytetyksi, seuraa oikeusjuttu. Carloa ei enää voi tuomita, mutta ratsastajattaret kyllä.

Mustapekkakeskustelu 2

Toukokuussa kerroin jo hieman taustaa Hollannin joulunalustraditiolle. Sinterklaas (joka lienee samaa sukujuurta kuin Santa Claus eli Joulupukki) saapuu Hollantiin marraskuun puolivälissä ja lähtee syntymäpäivänsä jälkeen 6.12 takaisin. Syntymäpäivänään 5.12 hän kiertää Hollannin kodeissa avustajineen ja jakaa lahjoja. Laitan tuotapikaa vielä pienen infon Sinterklaasin juhlallisuuksista ja traditioista.

Mutta palataan jo alkukesästä alkaneeseen Mustapekkakeskusteluun. Sinterklaasin apulainen on nimittäin vanhastaan paašin asussa huseeraava, hoonoa hollantia puhuva ja naamastaan mustattu hahmo. Jonka ulkonäköä selitellään savupiipulla, tai puolustellaan perinteillä (lapset pettyvät!), mutta joka ulkomaalaisen silmiin muistuttaa erehdyttävästi tummaihoisen karikatyyriä, esimerkiksi orja-ajan kamaripalvelijaa.

Kuva Wikipediasta, kuvannut: Looi

Hiljaksiin asenteet muuttuvat, vaikka edelleen paljon kuulee kommenttia, että ulkomaalaisten ei pidä puuttua Hollannin perinteisiin. Vielä pari vuotta sitten Hollannin pääministeri Mark Rutte tokaisi, että "Mustapekka nyt on musta. Ei ole pääministerin asia muuttaa tätä seikkaa", mutta tänä vuonna myös politiikka on mukana muutoskuvioissa ja mm varapääministeri Lodewijk Asscher on kuullut eri tahoja asian tiimoilta.

Parina viime vuotena Mustapekka on jo poistunut muutamista supermarketeista. Joko Pekat kuvataan varjosiluetteina taikka käytetään vain Sinterklaasia kuvitukseen.

Suklaakirjaimet kuuluvat Sinterklaas-perinteeseen.
Ylärivissä tämän vuoden siluettimalleja, alarivissä samojen merkkien parin vuoden takaiset pakkaukset.

Lokakuun lopulla tuli sitten ensimmäinen oikeasti isompi linjanveto - RTL televisiokonserni ei enää näytä / käytä Mustapekkoja. Koska kyseessä on mainos-tv, mustapekkamainokset sallitaan vielä tänä vuonna (koska ilmoitus tuli myöhään ja mainokset on jo tehty) mutta ensi vuodesta RTL:n kanavat ovat Mustapekkavapaita. He valitsevat vaihtariksi Savupiippupekan, jolla on nokea naamassa. Tosin hahmoa tullaan jatkossa kutsumaan ihan vaan Pekaksi.

Sinterklaasin ja Pekkojen virallinen - televisioitu - saapuminen Hollantiin on lauantaina 12.11. Sunnuntaina 13.11 Sinterklaas saapuu Haarlemiin. Ja nyt onkin Haarlemilla tenkkapoo, millaista Pekkaa pitää laittaa peliin. Haarlem on suht vanhoillinen kaupunki eikä taatusti ota mitään omia aloitteita asiassa, mutta mikä tulee olemaan valtakunnallinen linjaus?

Haarlemin paikallislehdessä pohditaan 28.10 puolen sivun verran Pekan ihonväriä.
Onko se vähemmän ruskea vai ei? (hassu sanavalinta, nyt jo vältetään sanaa musta).

Onneksi Sinterklaas-uutiset, tv-ohjelma lapsille (vrt joulukalenteri), alkaa jo 9.11 ja tulee esittelemään tämän vuoden valinnat. Pari vuotta sitten heillä oli jo Nokipekkoja, viime vuonna kuitenkin vielä palasivat vanhaan umpimustien Pekkojen muodossa. Sittemmin muutamakin pääosanesittäjä on vetäytynyt ohjelmasta (ks edellinen kirjoitus, linkki tämän tekstin alussa), mikä varmasti on laittanut ohjelmantekijät ajattelmaan asiaa tarkemmin. Kyseinen ohjelma ei kuitenkaan puhu eikä pukahda suunnitelmistaan ja Haarlemin ei auta kuin odottaa mitä töllössä näkyy ja soveltaa omat suunnitelmat sen mukaan.

Tietenkin aihe taas myös nostattaa tunteita, tällä sivulla käsketään boikotoimaan RTL:ää, sekä Jumbo ja Xenos-kauppaketjuja. Myöskin paikallislehteen mahtui useamman kirjeen verren mielipiteitä. Mm. että Savupiippupekka on ainakin ihan typerä, eihän nykytaloissa edes ole savupiippuja!

HD mielipidesivu 28.10, kuvituskuvana RTL:n savupiippupekka.
Vas: Musta Pekka ei ole rasismia
Savupiippupekka on jo vanhentunut
Mustapekan pitää olla tunnistamaton
sekä: Jalkakäytävä on jalankulkijoille

Lisäksi usein käytetty argumentti on, että Pekkojen pitää olla tunnistamattomia. Jos naamalla on pari nokiviirua naapurin Jamppa-setä erottuu heti (Lapsen juhlat pilalla!), kun taas naaman mustaaminen tekee kasvoista tunnistamattomat. (Kokeile, toimii, itse olin kerran paikalla työpaikan häpeningissä enkä tunnistanut mustattua lähityökaveria).

Nyt vaan silmä kovana seuraamaan, mitä 9.11 julkistetaan.

Roskapostia postiluukusta

Käväisin katsastuasemalla laittamassa trailerin nimiin. Täällä auton rekisteröinti sujuu postitoimistossa, paitsi ulkomaalaiselta. Katsastusasemalla ilahdutti iiso hevoskuormuri, jonne vinssattiin huomattavan kokoinen Jenkki-Studebaker.

Erilaisia hevosvoimia.

Sittemmin sain rekisteriotteen kotiin - muovikortti, onkohan ja Suomessakin? Hollannissa kuitataan kaikki virallisemmat kirjeet nimikirjaimilla ja sukunimellä. Katolilaisilla on usein tapana antaa nimiä vähän reipaammin. Tässä nimikirjaimista muodostuikin hauska kokonaisuus.

Balettia!

En kauheasti seuraa korkeakulttuuria, vaikka olenkin jo oopperasta pari kertaa kirjoittanut. Tällä kertaa kuitenkin mukava balettisuomibongaus - ja jopa oikein kirjoitettu!

HD 26.10.2016

Anu Viheriäranta (1982) on tanssinut kymmenen vuotta Hollannin Kansallisbaletissa (Het Nationale Ballet), joista viisi ensitanssijana. Hän joutui päättämään tanssijanuransa viime vuonna itsepintaiseen loukkaantumiseen ja kouluttautui sen jälkeen lyhyessä ajassa Kansallisbaletin näytösjohtajaksi. Hänet palkitaan tulevassa (14. marraskuuta) balettigaalassa ansiopalkinnolla jonka myöntää Stichting Dansersfonds '79 (Säätiö tanssirahastot '79). Säätiön tavoitteena on mm. on tukea rahallisesti nuoria aloittelevia tanssijoita tai loukkaantumisen tai iän takia uran lopettamaan joutuneita.

Kuva paikallislehdestä.

Hyvä Anu!

Ruokasarja: Leivänkorvikkeet

Hollannissa syödään paljon leipää. Aamulla, lounaaksi ja välipalaksi. Pääosin jo esiteltyä höttöleipää, joka otetaan mukaan muovipussissa ja syödään huoneenlämpöisenä. Holskit eivät syö lounaalla lämmintä / "oikeaa" ruokaa.

Kuitenkin välillä leipään kyllästyy, ja silloin kuvaan astuu tuoteryhmä, jonka nimi on Hollannissa leivänkorvikkeet. Raksut ja keksit, korpunomaiset, riisikakut ja näkkileivät. Ja kuinkas muutenkaan, pääosa lisäaineita pullollaan. Tai ainakin aineita-jotka-eivät-kuulu korppuun tai näkkileipään.

Leivänkorvikkeita

Itse syön aika paljon näkkileipää, täällä kun ei ruisleipää ole ja höttöleipä on mitä on. Näkkileivän hauskuus on, että se kulkee ruotsinkielen nimellä knäckebröd. Ja onhan täällä ollut myös pyöreä näkkäri nimeltä Finse Ronde (suomalainen pyöreä)!

Väärin  tavattu knäckebröd

Oikein tavattu mutta väärin tehty knäckebröd:
Täysjyvänäkkärissä sokeria, öljyä ja kaikenmaailman viljoja.

Kerran eksyin Aldiin ostoksille. Aldi on Lidliin verrattavissa oleva saksalainen halpiskauppaketju. Meinasin, että tarvitsen vain maitoa ja näkkileipää. Näkkäriä olikin 4 eri lajia - ja kaikissa oli sokeria! Jok'ikisessä. Ja öljyä. Jäi ostamatta (ja juu, rasvaton maitokaan ei ollut valikoimissa).

Sokeri ja öljy

Tämä on yksi pahimmista, Bolletjen oerknäck: perinteinen alkukantainen (oer-, lausutaan ur- vs ruotsi) näkkäri.
Öljyä, melassia, sokeria...

Onneksi Wasa on valikoimissa - alunperin ruotsalainen versio siis. niiden tuoteselosteet ovat "puhtaampia" (ruis, suola, vesi (joskuu hiiva), ja löytyy myös yksi perusruisnäkki - muistuttaa koulunäkkiä (suht heppoinen). Pääosin ostan kuitenkin näkkärini Saksasta, siellä on hieman järeämpääkin tarjolla (eikä puolen vuodenkaan varastosta mene päiväykset). Extraherkkuna raahaan Saksasta myös hapankorppua, Hollannista ei löydy.

Wasan takia joutuu kyykkyyn. Ja ylähyllyllä vasta muutaman kuukauden uutuus-nyhet: Leksands.

Made in Finland, ostettu Saksasta, ruista & vierre.

Muut korvikkeet ovat sitten tosiaan erilaisia kovempia suolaisia keksejä, useimmiten noin näkkärin kokoisia speltti- monivilja tai vaikka juustoversioita.

Aivan hollantilainen erikoisuus on beschuit (lausutaan besch[yskäisy]äyt), kuivattu vaalea semimakea leipä, korppua kepoisempi ja vaikea syödä (murustaa). Myös vaikea saada pakkauksesta, sillä pyöreä. Niinpä valmistaja Bolletje kekkasi laittaa muottiin loven. Idea patentoitiin ja aina välillä aiheesta on oikeusjuttuja, jotka Bolletje voittaa. Ei sovi kopioida!

Joka sorttia, myös (ns) kokojyväviljaa

Huomaa lovi

Glukoosisiirappia, sokeria, lisäaineita, öljyä, jauhonparannetta...

Kaikkia ylläolevia syödään sellaisenaan, mutta myös voilla ja päällysteillä. Ja touhu tuntuu ainakin höttöleipää terveellisemmältä, koska rapeaa. Vaikka sisällysluettelo voisi paljastaa toisenlaisen totuuden.