Vuokraa saapas

Vetten päällä kävelyyn sitten varmaan?

Arvasitkin jo, boot on hollanniksi vene (po. englannin boat).

Talliesittely 9: Hollandsche Manege

Olen jo aiemmin esitellyt muutaman kaupunkitallin ja mainitsin kuninkaallisen tallin sekä Haagin kaupunkitallin kohdalla, että ratsastushalleissa in otettu mallia Wienin Espanjalaisesta koulusta ja että ko hallimalleja on Hollannissa kolme kappaletta. Kolmas on Hollandsche manege, Amsterdamin keskustassa.

Bongaa talli.

Siitä sisään.

Talli on rakennettu 1882 ja museoviraston suojelema, joten muutoksia ei saa tehdä. Siellä on edelleen pilttuita mutta kuulemma yrittävät saada lupia bokseihin. Tarhoja ei ole, hevoset ulkoilevat (tai pikemminkin sisäilevät) jossain määrin öisin maneeseissa. Maastoratsastuksiakaan ei ole, vieressä on kaupunkipuisto.

Ratsastuskoulun sijainti, nippanappa kanava-alueen (ydinkeskustan) ulkopuolella. Google maps.

Pilttuita on yksi pitkä käytävä (myös kuvaa otettaessa selän takana)

Seinillä kaakeleita.

Karsinoita on pari lyhyempää käytävää.

Kesällä on jonkinlaista laidunnusta ja lisäksi tallilla on iso hevoskuorma-auto, joten jotain esiintymisiä tai kisamatkoja on. Tosin ainakin aiemmin tallinpitäjän lapset kisasivat, en tiedä kuinka paljon ratsikouluheppoja kuljetellaan. Ehkä sinne laitumelle? Wikipedian mukaan hevosia ja poneja on noin 50, käydessäni osa pilttuista oli kyllä tyhjiä.

Kivasti lehtipuhaltimella hevosten pölytystä.

Tallilla harrastetaan myös naistensatularatsastusta.

Tallin (sisä) piha. Aidan takana talojen takapihoja, alun kuvissa näkynyt katu on talojen etupuolella.

Ratsastushalleja on kaksi, kuuluisa Wieninmallimaneesi ja toinen, puoliavoin peltiversio.

Omistaja Vincent Valk, joka piti tunteja, kertoi suosivansa kimoja (valkoisia hevosia)

Halli kahvion parvekkeelta. Pikkasen kaipaisivat seinät jo maalia.

Sisäpiha toiseen suuntaan, omituinen irtokarsina sekä peltihallin kulmaa. Tallinkäytävät oik.

Kakkoshalli.

Todellinen kaupunkitalli: parvekkeelta voi seurata peltihallin tunteja!

Talli on toiminnassa jo vuodesta 1744, tosin ensimmäinen rakennus jäi kanavien laajennuksen alle ja 1882 rakennettiin uusi. Ammoin kuninkaalliset saivat täällä ratsastusopetusta. Fasiliteetit ihmisillekin ovat hieman kesvivertoratsikoulua hulppeampia.

Raput yläkerran kahvioon.

Kuppila.

Kahvion parvekkeelta voi seurata tunteja.

Tallin pyöritys maksaa tietenkin sijainnin puolesta ekstraa, ja jotta tallinpitäjä saisi rahoituksen kuntoon hän kekkasi muutama vuosi sitten nimetä ratsastuskoulun "Eläväksi hevosmuseoksi". Museon aukioloaika on 10-17, ja sisäänpääsy reippaan 8 e/hlö. Onneksi talli on muinakin aikoina auki tuntien takia, joten saavuin strategisesti kuvauskeikalle 9 jälkeen. Lähteissä ovi oli kiinni ja ulos/sisään pääsee vain lipunmyynnin kautta.

Sisäänkäyntikäytävä.

Asianmukaisesti pukeutuneena (ratsastusvermeet) kassan ohi pääsee tietenkin maksamatta, eihän tuntiasiakas maksa sisäänpääsystä. Jos haluat tutustua talliin mene siis aikojen ulkopuolella tai pukeudu aiheen mukaan - kyllähän joka kaupunkilomalle otetaan ratsipökät mukaan!

Vielä pari kuvaa kompleksin toiselta puolelta, Overtoom-kadulta.

Hienomman maneesin pääty, oik rakosesta näkyy tallirakennusta.

Toisen puolen pihaa, vas heppakuorkki, Suoraan edessä yksi tallin käytävä, roskiksen takana kengittäjän paku ja toinen  käytävä ja oikealla metallirullaverhon takana upotettu lantala joka tyhjätään lähes päivittäin. Heinät ovat vintillä.

Tältä erää kaupunkitallisarja loppuu tähän, muita keskustatalleja en tunne. Mutta pidän silmät auki, Hollannissa hevosia voi olla melkein ihanmissävaan!

Metsäkauris bongattu!

Kauristaustoissa kerroin, että räjähdysmäisen kuusipeurakannan (joita blogissa kutsun yleisnimellä kauris) kasvun myötä metsäkauris on käytännössä kadonnut lähidyyneiltä. Kuusipeura on kaikensyöjä kun metsäkauris on valikoivampi. Ja kun alunperin istutetut kuusipeurat lisääntyivät ja söivät kaiken alueen alkuperäiseläimeltä, metsäkauriilta, loppui eväät.

Metsäkauris on kuusipeuraa punaruskeampi ja pienempi. Kuva Wikipediasta.

Viimeksi näin metsäkauriin kolmisen vuotta sitten, kun taas kuusipeuroja näen 50-100 kpl per maastoratsastus. Ilo olikin ylimmillään kun pari viikkoa sitten bongasin vihdoin taas metsäkauriin. Reipastempoinen ammunta on auttanut? Se hengaili taviskuusipeurakauriiden seurassa ja väriero oli hyvin selkeä.

Kahta iloisampi olin kun yksi lymyili tallin ratsastuskentän oheispusikossa, sain jopa mukavan kännylaatuisen piilokuvan!

On se! Livenä turkin sävyero selkeämpi.

Voi toki olla että reilun viikon sisään 2x bongattu on sama yksilö. Oli miten oli, yksi on enemmän kuin nolla ja toivotaan, että tästa alkaa kannan tervehtyminen.

Kakkosrakkaus

Radiosta tuli mainos:

… Että tiedänkö ratkaisua hänen suhdeongelmiinsa? –Toki, Secondlove.nl.

Kuvakaappaus nettisivuilta

Muutama vuosi sitten oli kohua Amwerikkalaisesta Ashley Madison deittisivustosta, jonka tietovuoto uhkasi jotaa avioeroihin ja potkuihin. Taatusti kaikilla deittisivuilla on jonkinverran pettämismielessä kalastelijoita, mutta Ashley madison - ja Hollannin oma versio Second Love - on suunnattu naimissa tai parisuhteessa eläville. Sivu mainostaa olevansa hienovarainen ja turvallinen paikka hakea kumppania avioliiton ulkopuoliseen seikkailuun.

Toinen mainos parin vuoden takaa:

Mies: Olen onnellisesti naimisissa.

Nainen [sensuellisti kihertäen]: Niin minäkin...

Toinen kaappaus sivulta. "Näin helppoa on pettäminen Second Love deittisivuston kautta" sekä "Voit pettää (deittailla) netissä lähettämälle viestejä muille jäsenille".

Parin vuoden takaisen mainoskampanjan aikana kristillinen puolue koetti vastustaa sivustoa (tai ainakin mainontaa) ja esitti jonkun välikysymyksenkin. Mutta eihän touhu laitonta ole, moraalitonta vain.

Ylinopeussakkojen suuruudet

Jo pariin otteeseen olen kertonut ylinopeussakoista (yksi ja kaksi). Itse ehdin ajaa Suomessa n 10 vuodessa vain yhdet sakot, kehäkolmosella reilua satasta kun 80 sai mennä, lymyilivät ylikulkusillan päällä. Siihen aikaan oli vielä varaa pyöristellä tuloja (alaspäin), muistelisin, että 192 euroa paukkasi, päiväsakkojen määrää en muista.

Suomessahan on (oli?) myös rajoitus, olikohan 2 sakkoa / vuosi tai 3/ kaksi vuotta niin tulee jo puhuttelua tmv.

Siellä se lymyilee, kamera.

Täällä ei ole rajoituksia. Sakkoja saa ajaa vaikka joka viikko. Vasta yli 30 km/h ylityksistä joutuu puhutteluun. Ja koska kameroita lojuu joka puolella sakon otto on välillä turhankin helppoa, taidan olla maksanut lähemmäs 10 kpl täälläoloaikana. Viimeisin tuli helmikuun lopulla. Olin myynyt satulan ja vein sen ostajalle. Sain satulasta jopa hieman voittoa ja lähdin iloisasti kotiinpäin tuntematonta pikkutietä. En tiennyt kamerasta ja siinä se: 63, korjattuna 60 ja 50 oli luvallinen: 70 euroa (+ 9 euroa kuluja). Sinne meni siitä satulasta saatu voitto! Kyseinen kamera napattu Googlemapsista yllä (nyt ei tietty ollut puissa lehtiä, enpä huomannut siltikään [varoa]).

Kirjekuoren tunnistaa heti, Centraal Justitieel Incassobureau eli Keskusoikeuslaitoksen Perintätoimisto.
Ja paree maksaa ajoissa, 79 => 119 => 219 nopeasti nousee jos viivyttelee.

Pienin saamani sakko oli 23 euroa, 103 missä sai mennä 100. Ja suurin lähes 200 kun menin 50 -alueella 70. Täällä ei ole päiväsakkoja, joten taulukot ovat samat kaikille. Myöskään tällä ei tarvitse näkyä kasvoja kuvassa, sakot laitetaan rekisterinumerolla. Kerran myytyäni auton uusi omistaja ehti napata sakon ennenkuin nimi oli muutettu rekisteriin. Niin iloisa oli autosta, että hieman kokeili. Onneksi oli rehellinen ja maksoi!

Tästä tuli se melkein 200 euroa. Kyseisenä päivänä luistelin Hollannissa ensimmäistä kertaa, helmikuussa 2009, ja taisin olla turhan innoissani matkalla luonnonjäille. Kamera oli tuttu, tämän jälken en ole unohtanut enää.

Allaolevassa taulukossa ovat sakot 2017, moottoritien osalta 2015 (lähteet flitsers.nl ja infonu.nl). Huvin vuoksi laitoin rinnalle Ilta-Sanomissa olleet liikennevirhemaksuehdotukset, joiden myötä päiväsakot saattavat siirtyä (alle 30 km/h ylitysten osalta) historiaan.

Näemmä pienissä ylinopeuksissa täällä pääsee reilusti halvemmalla, mutta reippaampi hurjastelu taajaman ulkopuolella on aikalailla tasoissa.

Harjakatto matalaksi

Hollannissa rakentaminen on säädeltyä, niinkuin pitääkin. Puutarhavajoja ei saa rakennella miten sattuu, aitojen korkeuksia on määritelty ja taloilla on ulkonäkösäädöksiä, vähän vanhemmat talot ovat suojeltuja kaupunkinäkymiä.

Kuitenkin, varmaan kuukausittain, luen paikallislehdestä rakennusriidoista. Supermarketti rakensi hissikuilun, samainen kaatoi kaikki puut parkkiksella, Haarlemin kaupunki rakensi sillan ilman asianmukaisia lupia(!), asukas rakensi laiturin kanavaan jne jne. Ohjeita ei noudateta, lupia ei kysellä ja sitten ihmetellään jälkeenpäin. Jos jäädään kiinni.

Haarlemin kattoja, kuvattu St. Bavo suurkirkon tornista 2011, jonne pääsi kerran vierailulle (ei ole yleensä auki yleisölle).

Ja 9/10 tapauksessa rakennelma saa pysyä. Koska pragmaattisesti katsottuna: olisihan se harmi purkaa rakennelma kun on vaivaa nähty. Niinpä riski on rajattu, ehkä sakot? Tai ehkä ei jäädä kiinni ollenkaan?

Asun suht tyypillisessä hollantilaisessa talorivissä Haarlemin keskustassa. Meillä on harjakatto, ja naapureillakin (oli). Lisäksi meillä on yhden ikkunan levyinen katonlevennysikkuna (en tiedä suomenkielistä temiä, hollanniksi dakkapel, englanniksi dormer), naapureilla se on levennetty koko talon levyiseksi.

Yksityiskohta, leikattu ylläolevasta kuvasta.

Naapurissa asui aiemmin innokas nuorimies perheineen, joka remppasi talon lattiasta kattoon ja kävi päivänä muutamana pimpottamassa ovikelloa. Josko minulla on jotain sitä vastaan, että hän rakentaa kattioterassin? No, sama se minulle on. Ja eipä aikaakaan niin Musa siipaisi harjakaton pois ja pykäsi kattoterden.

Vuotta myöhemmin rivin seuraava talo tuli myyntiin, Musan talo oli jo valmis ja myynnistä sai voittoa, joten eikun muuttamaan ja taas rempattiin ihan uusiksi ja hups- kattoterassi!

Kuva jälkeen, Lähde: Google maps. Oma kämppäni ei ole muuttunut.

Sittemmin näin häntä kadulla. Olin toki sanonut, että terden teko ok, mutta en ollut esim allekirjoittanut mitään. Että...? Jaa, joo tarvii joskus katsoa, sanoi Musa ja ryhtyi kauppaamaan minullekin terdeä. Kuulemma n 5000 maksaisi, harja pois, bitumi (tmv) tilalle ja puuterassi, kiva siinä on päivää paistatella. Ihmettelin sitten niitä lupia vieläkin, niin Musa vei minut katolle ja osoitti ympärille. Lähes kaikilla on kattoterassi ja tod näk kenelläkään ei kunnan lupaa, tai edes kirjallista naapurilta. Eiväthän ne kadulle näy, ellei erikseen katso.

Naapurin terde kadulta käsin. Valkoinen on minun ikkunani.

Taloni katto terdeltä käsin, vas yläkulmassa suurkirkko, vas alempana kattoikkunaulokkeen katto (harmaa).

Naapuri on nyt myymässä taloaan, joten paikalliseta Etuovesta, Funda.nl, pystyi nyysimään pari kuvaa. On se hienon näköinen, mutta suomalainen sääntökasvatus minussa kuitenkin jarrutti senverran, että jätin toteuttamatta.

Oik Musan kakkosprojektin terassi, vas taloni harjakatto. Oma rauha on terasseilla hieman rajattu.

Ps. jutun jo valmiiksi kirjoitettuani tapasin taloaan myyvän naapurin kadulla. Talo oli mennyt kahdessa päivässä(!) kaupaksi. Kattoterassistakin oli puhe niin kertoi seuraavaa: Haarlemin keskustassa lähes kaikilla on laiton kattoterassi. Kiinteitönvälittäjämme kertoi, että tuossa lähikadulla, toisen myytävän kämpän kohdalla, kunta oli tullut käymään, että terassi sopisi purkaa. Vaan välittäjälläpä on pääsy kunnan arkistoihin yms ja hän tiesi, että kunnan edustajallakin oli laiton rakennelma. Joten jäi valittavaksi: puretaanko molemmat vai annetaanko olla? Vaihtoehto b) pääsi jatkoon.

Kesä pilalla?

Viime vuonna ilakoin Karpalolonkerosta kaupoissa. Mutta nyt näyttää pahasti siltä, että ko juoma on poistunut valikoimista. Hylly oli pitkään tyhjillään ja tavisversiokin vajui.

Onneksi viime viikonloppuna tilanne taas selkisi - tölkkien tilalle oli tullut pullo! Onko tuota Suomessa edes myynnissä? Tekstin mukaan pullon muoto perustuu Helsingin Olympialaisten olympiasoihtuun. Yhdennäköisyys ei kyllä ole ihan heti ole havaittavissa.

Kuvassa vas Olympiasoihtu, vertailun avuksi nurinpäin käännettynä. Lähde: Urheilumuseo .
Varsinainen kuva on kuvakaappaus Hollannin lonkerosivulta.

Pullon on hieman tölkkiä kalliimpi, mutta eikös olutkin ole pullosta parempaa kuin tölkistä? Karpaloa ei taida tulla (hyllyssä ei ole sille tilaakaan), mutta Originalilla pääsee jo pitkälle.

Näillä eväillä kesään! Tätä kirjoittaessa  (su 30.4) täällä onkin lähes 20 astetta. Suomessa taitaa olla lunta...