Haarlemin nähtävyydet

Haarlemilla on pitkä historia - kaupunkioikeudet saatiin jo 1245. 1500-luvun jälkipuoliskolla Haarlemia kiusasivat sekä Espanjalaisten valloitus että iso tulipalo. Näiden jälkeen kaupunki piti jälleenrakentaa ja pääosa miesväestä oli tapettu. Flaamista (Belgiasta) virtasi sitten uutta verta kaupunkiin ja paljon merkittävämmistä rakennuksista yms on alunperin flaamien perua.

Vleeshal Suurkirkon kupeessa. Ensimmäistä kertaa 12 vuoteen rakennustelineitä!

Flaamit toivat mukanaan kangasteollisuuden ja porraspäädyt. Haarlemin kaupunginarkkitehti Lieven de Key piirsi  1600-luvun alussa mm kaupungintalon ja Vleeshal:in (Lihahalli), joissa kauniit porraspäädyt. Molemmat ovat suurtorin reunalla. Kaupungintalon alakerrassa on myös turisti-info, Hollannissa se kulkee nimellä VVV. Lihahalli oli ammoin nimensä mukaan lihan myyntipaikka, naudat ja possut teurastettiiin alakerrassa ja eri kerroksissa työstettiin eri ruhon osia, taikka nahkaa. Lihahallissa on nykyisin taidemuseo.

Vijfhoek eli Viiskulma sai tietenkin niemnsä tämän pikkuaukeaman mukaan, jolle tulee 5 katua.

Haarlem soveltui kangasteollisuudelle (pellava, silkki) dyynien ja niiden uhtaan veden takia. Kauansitten pellavakankaita valkaisteltiin ja kuivateltiin dyynien laidalla. Haarlemin työläiskortteli oli Vijfhoek (Viiskulma), jossa edelleen on nähtävillä yksi sen ajan kutomakonekoti. Ikkuna oli suuri, sillä lupa oli työskennellä vain päivänvalossa.

Kutomotalo Breestraat 10

Keskusta ei ole kovin suuri joten kävellen voi tutustua hyvin. Kannattaa katsoa liikeikkunoiden yläpuolelle, niin näkee mm ne porraspäädyt ja muutenkin mukavan näköisiä taloja.

Vehreä sivukatu (Korte Annastraat)

Museopuolella Haarlemissa on yksi Hollanin vanhimmista museoista - Teylers (Spaarne 16). Museo on pitkälti luonnontieteellinen - fossiileja ja ensimmäisiä puhelimia jne kouluretkikamaa - mutta sisäpuoli on hieno, ison alkuperäisellä 1700-luvun sisustuksella. Toinen puoli museosta on osin vaihtuva taidenäyttely. Muutama vuosi sitten siellä oli Leonardo da Vincin luonnoksia - silloin jonotettiin Spaarne-joen rannalla.

Teylers, takana puinen kirkontorni. Suurkirkko näkyy kauas moneen suuntaan, lentokoneestakin (suht) helppo bongata.

Toinen tunnettu taidemuseo on Frans Hals (Groot Heiligland 62), missä voi nähdä mm Hollanin kultaisen vuosisadan (1600-luku) maalauksia, eli perinteistä Hollantilaista maalaustaidetta (vrt Rembrandt). Frans Hals itse oli Haarlemissa asunut maalari, eikä mikään ihan turha heppu, sittemmin bongattu myös Pariisin Louvressa.

Frans Halsin julkisivu - myös flaamilaisvaikutteista rakentamista. Alunperin miesten vanhainkoti.

Haarlemin historiasta ja nähtävyyksistä voisi jatkaa vielä sivutolkulla. Kaupunki on hieno ja päivän - tai pitempääkin - saa helposti kulumaan. Ylläoleva on siis vain pintaraapaisu. Seuraavassa- viimeisessä - Haarlemjaksossa vielä muutama Haarlemknoppi.

Haarlemissa ei ole kovin paljon vihreää, keskustassa oikeastaan vain puita katujen varsilla ja pari hassua minipuutarhaa. Aseman takana oleva kruunu - alkuperäinen puolistusvalli - kannattaa kyllä kävellä, vehreää kanavanreunaa.

Jos tosissaan suunittelet Haarleminreissua - aina saa ottaa yhteyttä!