perjantai 1. maaliskuuta 2019

Suomi-puutarha

Kevät on tänä vuonna ajoissa, tätä kirjoittaessa (26.2) on 18 astetta ja aurinkoa. Jo pari viikkoa on ollut 15 pintaan, melkein alan jo kastella puutarhaa, "onneksi" perjantaina pitäisi sataa. Takatalvi voi hyvinkin vielä tulla, viime vuonna maaliskuun alussa oli lunta, mutta nautitaan kun voidaan.

En saanut kuvaan näkymään / erottumaan, mutta  nyt lämpimällä kanerva kuhisee amppareita ja peukalonkokoisia kimalaisia.
Videolla kuhina erottuu (valitettavasti ei osunut kimalaista).

Tietenkin aurinko myös innoittaa puutarhan laittoon - ja pensaat sopiikin istuttaa talvella (ei-pakkasella). Etupihan toukansyömä aita raivattiin jo lokakuussa ja pari viikkoa sitten istutin uuden pyökkiaidan. Voi mennä hetki ennenkuin sitä voi aidaksi kutsua. No, tavoitekin on vain noin polvenkorkuisuus.

Pystyynkuollut aita ennen raivausta. Huomaa taustalla paritalonaapurin rakennustyömaa. Tiililavat (kuvan ulkop kadulla oik) toimitettiin elokuussa ja lojuvat siinä vieläkin. Tee-se-itse ei ole turhan nopea... Tavoitteena autotalli ja sen päälle lisähuone.

26.2 helteessä levähtäneet krookukset ja uusi "aita".


Takapihalle sitten marjapensaita, tietty, 1 joka lajia, mustaviinimarja, punaherukka ja karviainen. Sitten vaan satoa odottelemaan!

Viikoa myöhemmin siivoilin käsilaukkua ja puutarhakeskusksen kuitti putosi ulos. Kuin ihmeen kautta silmiin osui rivi: Kruisbes Hinnonmaki Red. Hinnonmaki?? Googlea heti peliin ja jovain, Lepaalla jalostettu karviaismarja!

Suomen lippu vain puuttuu.


Lainaan Puutarhatukimuslaitoksen tiedoitetta: Puutarhatutkimus 50 vuotta, 1977, Piikkiö, kirjoittanut professori Jaakko Säkö, täältä :



Tiedoitteessa mainitaan vain Hinnonmäen keltainen ja punaista ei löydy oikein mistään, paitsi keskustelupalstalta vm 2010 : Hinnonmäen Keltainen on vuodesta 1937 lähtien ollut myynnissä, Lepaan Punaisesta ei löydy vuosilukuja, sitä nimitetään myös Hinnonmäen Punaiseksi ja Anneliksi. Molemmat lajikkeet on kehittänyt puutarhaneuvos O.Collan Hinnonmäen koeasemalla Lepaalla. 


Miksi lipareessa lukee ruotsiksi?? (ja miksi en istutusvaiheessa edes vilkaissut liparetta?)

Olletikin ostos on sitten oikeasti Lepaan Punainen, yksi tunnetummista karviaislajikkeista ja suomalainen. Jee! Tasapuolisuuden nimissä punaherukka näemmä holski (Jonkheer Tets), mustaherukasta ei kerrota lajiketta tarkemmin.

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista että täällä pohjoisemmassa jalostettu lajike menestyy siellä etelämässäkin, tosin varmaan jonkinlaista adaptaatiota on vuosien saatossa tapahtunut, olettaen että pensas on viljelty Hollannissa. Koulussa näet kertoivat, että yleensä kasvien siirto pohjoisesta etelään onnistuu huomattavasti huonommin kuin etelästä pohjoiseen, tosin mistä lienee karviainen alunperin lähtöisin...

    VastaaPoista
  2. Kohta sen näkee, lähteekö kasvamaan.

    VastaaPoista
  3. Kappas, löysin samoja Welkoopista. Vihreänä myös.
    Lipare lienee ruotsiksi siksi, että taimet tulevat Flyingestä.

    VastaaPoista