Harjakatto matalaksi

Hollannissa rakentaminen on säädeltyä, niinkuin pitääkin. Puutarhavajoja ei saa rakennella miten sattuu, aitojen korkeuksia on määritelty ja taloilla on ulkonäkösäädöksiä, vähän vanhemmat talot ovat suojeltuja kaupunkinäkymiä.

Kuitenkin, varmaan kuukausittain, luen paikallislehdestä rakennusriidoista. Supermarketti rakensi hissikuilun, samainen kaatoi kaikki puut parkkiksella, Haarlemin kaupunki rakensi sillan ilman asianmukaisia lupia(!), asukas rakensi laiturin kanavaan jne jne. Ohjeita ei noudateta, lupia ei kysellä ja sitten ihmetellään jälkeenpäin. Jos jäädään kiinni.

Haarlemin kattoja, kuvattu St. Bavo suurkirkon tornista 2011, jonne pääsi kerran vierailulle (ei ole yleensä auki yleisölle).

Ja 9/10 tapauksessa rakennelma saa pysyä. Koska pragmaattisesti katsottuna: olisihan se harmi purkaa rakennelma kun on vaivaa nähty. Niinpä riski on rajattu, ehkä sakot? Tai ehkä ei jäädä kiinni ollenkaan?

Asun suht tyypillisessä hollantilaisessa talorivissä Haarlemin keskustassa. Meillä on harjakatto, ja naapureillakin (oli). Lisäksi meillä on yhden ikkunan levyinen katonlevennysikkuna (en tiedä suomenkielistä temiä, hollanniksi dakkapel, englanniksi dormer), naapureilla se on levennetty koko talon levyiseksi.

Yksityiskohta, leikattu ylläolevasta kuvasta.

Naapurissa asui aiemmin innokas nuorimies perheineen, joka remppasi talon lattiasta kattoon ja kävi päivänä muutamana pimpottamassa ovikelloa. Josko minulla on jotain sitä vastaan, että hän rakentaa kattioterassin? No, sama se minulle on. Ja eipä aikaakaan niin Musa siipaisi harjakaton pois ja pykäsi kattoterden.

Vuotta myöhemmin rivin seuraava talo tuli myyntiin, Musan talo oli jo valmis ja myynnistä sai voittoa, joten eikun muuttamaan ja taas rempattiin ihan uusiksi ja hups- kattoterassi!

Kuva jälkeen, Lähde: Google maps. Oma kämppäni ei ole muuttunut.

Sittemmin näin häntä kadulla. Olin toki sanonut, että terden teko ok, mutta en ollut esim allekirjoittanut mitään. Että...? Jaa, joo tarvii joskus katsoa, sanoi Musa ja ryhtyi kauppaamaan minullekin terdeä. Kuulemma n 5000 maksaisi, harja pois, bitumi (tmv) tilalle ja puuterassi, kiva siinä on päivää paistatella. Ihmettelin sitten niitä lupia vieläkin, niin Musa vei minut katolle ja osoitti ympärille. Lähes kaikilla on kattoterassi ja tod näk kenelläkään ei kunnan lupaa, tai edes kirjallista naapurilta. Eiväthän ne kadulle näy, ellei erikseen katso.

Naapurin terde kadulta käsin. Valkoinen on minun ikkunani.

Taloni katto terdeltä käsin, vas yläkulmassa suurkirkko, vas alempana kattoikkunaulokkeen katto (harmaa).

Naapuri on nyt myymässä taloaan, joten paikalliseta Etuovesta, Funda.nl, pystyi nyysimään pari kuvaa. On se hienon näköinen, mutta suomalainen sääntökasvatus minussa kuitenkin jarrutti senverran, että jätin toteuttamatta.

Oik Musan kakkosprojektin terassi, vas taloni harjakatto. Oma rauha on terasseilla hieman rajattu.

Ps. jutun jo valmiiksi kirjoitettuani tapasin taloaan myyvän naapurin kadulla. Talo oli mennyt kahdessa päivässä(!) kaupaksi. Kattoterassistakin oli puhe niin kertoi seuraavaa: Haarlemin keskustassa lähes kaikilla on laiton kattoterassi. Kiinteitönvälittäjämme kertoi, että tuossa lähikadulla, toisen myytävän kämpän kohdalla, kunta oli tullut käymään, että terassi sopisi purkaa. Vaan välittäjälläpä on pääsy kunnan arkistoihin yms ja hän tiesi, että kunnan edustajallakin oli laiton rakennelma. Joten jäi valittavaksi: puretaanko molemmat vai annetaanko olla? Vaihtoehto b) pääsi jatkoon.

Kesä pilalla?

Viime vuonna ilakoin Karpalolonkerosta kaupoissa. Mutta nyt näyttää pahasti siltä, että ko juoma on poistunut valikoimista. Hylly oli pitkään tyhjillään ja tavisversiokin vajui.

Onneksi viime viikonloppuna tilanne taas selkisi - tölkkien tilalle oli tullut pullo! Onko tuota Suomessa edes myynnissä? Tekstin mukaan pullon muoto perustuu Helsingin Olympialaisten olympiasoihtuun. Yhdennäköisyys ei kyllä ole ihan heti ole havaittavissa.

Kuvassa vas Olympiasoihtu, vertailun avuksi nurinpäin käännettynä. Lähde: Urheilumuseo .
Varsinainen kuva on kuvakaappaus Hollannin lonkerosivulta.

Pullon on hieman tölkkiä kalliimpi, mutta eikös olutkin ole pullosta parempaa kuin tölkistä? Karpaloa ei taida tulla (hyllyssä ei ole sille tilaakaan), mutta Originalilla pääsee jo pitkälle.

Näillä eväillä kesään! Tätä kirjoittaessa  (su 30.4) täällä onkin lähes 20 astetta. Suomessa taitaa olla lunta...

Kuninkaanpäivän markkinat

Hollannin ehkä suurin juhlapäivä on Kuninkaanpäivä. Vuoteen 2013 asti päivä oli kuningattarenpäivä ja sitä vietettiin 30.4. Päivä on määräytynyt eri valtaapitävien syntymäpäivien mukaan, vuosina 1885-1948 päivää juhlittiin elokuun lopulla ja vuodesta 1949, kuningatar Julianan noustua valtaistuimelle, 30.4. Tämä oli Julianan syntymäpäivä, mutta päivää ei muutettu Beatrixin noustua valtaan 1980. Hänen syntymäpäivänsä on tammikuussa, mikä olisi muuttanut ulkoilmajuhlan muotoa reippaasti, joten päivän annettiin olla ennallaan.

Kuvakaappaus instagramista @koninklijkhuis , jonka ensimmäinen postaus tämä oli. Hollanin kuninkaallinen perhe saapui junalla Tilburgiin juhlistamaan Kuninkaanpäivää. Kuningas Willem-Alexander, Kuningatar Máxima
ja lapset vas Catharina-Amalia, Alexia ja Ariane.

Kuningas Willem-Alexanderin noustua valtaan hän muutti päivän syntymäpäivälleen, 27.4, ja nimi muuttui kuningattarenpäivästä kuninkaanpäiväksi. Kuningattarenpäivä-käsite ehti kuitenkin 60 vuoskymmenessä juurtua, joten vaikka tässä on jo muutama vuosi mennyt monet joutuvat edelleen korjailemaan puheitaan ko juhlasta puhuttaessa. Lisäksi vuosittain Amsterdamissa bongataan 30.4 turisteja vanhentuneiden matkaoppaiden kanssa - missä juhlat ovat?

Muista juhlallisuuksista kirjoitan jonain toisena vuotena, mutta napataan nyt - sinänsä aikajärjestyksessä korrektisti - ensimmäiseksi vapaamarkkinat käsittelyyn. Ne ovatkin päivän ensimmäinen ohjelmanumero, alkaen jo aamu-kuudelta.

Yleiskuvaa markkinoilta. Pääosa kuvista otettu ennen aamu-kahdeksaa, silloin on vielä tilaa.

Myyjillä usein oranssia rekvisiittaa. Oranssi on kuningashuoneen väri.

Vapaamarkkinoiden (vrijmarkt) idea on simppeli - itse kukin voi myydä kadunvarressa vanhoja rojujaan. Periaatteessa tavaransa voi laittaa vaikka kotioven edessä myyntiin, mutta yleensä toki hakeudutaan kauppakaduille yms missä ihmiset liikkuvat.

Valvojat häätävät poikkikadulta muualle, keskustassa on merkityt kadut joilla saa myydä.

Applekaupankin edustalla myyntiä hieman eri kohderyhmälle.

Parhaita paikkoja varaillaan liidulla tai teipillä jo pari päivää aiemmin.

Aamulla aikaisin voi tehdä aitoja löytöjäkin, antiikkia, (pieniä) huonekaluja tai vaikka arvokkaan kirjan (Hollannin hevoskeskustelija löysi vanhan heppakirjan 2,50 eurolla, hinta nettiantikvoissa 9-15 euroa. Holskikeskustelussa muitakin "löytöjä"). Päivemmällä markkinoilla on jo niin tungostakin että tarkempi tutkiminen menee vaikeaksi.

Pelillä antiikkiarvoa?

LP:t ja CD:t kannattaa aina tsekata.

Markkinoilla myydään myös syötävää, josta joka kerta on juttua lehdissä myöhemmin, että laatu & hygienia jättävät toivomisen varaa kun tavikset grillailevat, paistavat lettuja yms. Välillä jaetaan sakkojakin. Tänä vuonna oli viileää, kymmenen asteen pintaan. Tämä oli kuulemma hyväksi mm lihansäilytykselle.

Setä arvaa pääsevänsä blogiin.

Myös on pienimuotoisia voittopelejä, purkinheittoa tai omena pyydystystä vesiämpäristä tmv. Myyjä saa heittäjältä 50 cnt ja jokainen voittaa (= pääse rojuista eroon). Hauskin tänävuonna bongattu oli "henkiparantaja", joka kättenpäällepanolla suurensi rintoja. 2e, rahat takaisin jos ei toimi. Tyypillisiä ovat myös lasten esiintymiset, laulu, soitto tai tanssi. Monilla ravintoloilla on jo päivällä myös elävää musiikkia kadulla, Dj tai bändi.

Pari kuvaa puoliltapäivin. Markkinat edelleen kadun reunoilla, oik setä tarkastelee jotain peliä(?),

Satoikin hieman

Pikkubändi, kuvassa soi Curen Forest.

Useimmille myyjille taitaa iloinen markkinoilla notkuminen merkata enemmän kuin päivän tuotto. Näkee paljon ihmisiä ja on mukavaa kun on tungosta. Iltapäivästä markkinat sitten hiljenevät ja puretaan ja edetään muihin juhliin.

Suolaa tuliaiseksi

No juu, kauhena järkevältä ei kuulosta, suolan raahaaminen Kanariansaarilta. Hauskaksi homman teki lentokentän turvatarkastus, jossa valkoinen jauhe vedettiin hihnalta tutkittavaksi. Vaan ostinpa kuitenkin, huvin vuoksi hevoselleni, kilon paikallista merisuolaa hintaan 0,75 euroa.

Merisuola on Hollannissa ihmeen kallista. Muistelisin, että se oli Suomessa luokkaa 30 cnt kun sieltä lähdin, nykyisin näemmä 59 cnt 1 kg, K-Menu. Hollannissa puoli kiloa maksaa 1,29, jolloin kilohinta on 2,58, reilut neljä kertaa kalliimpaa!

Suola toki on hevosenpidon edukkaimpia osia, vaikka kilohinta törkeä olisikin. Onneksi luontaistuote/luomukaupasta löytyy hieman halvemmalla. 1,09 / kg on vain vajaa tuplahinta vs Suomi.

Yllä kuvatun Jozo merisuolan (500g) kaupan sisäänostohinta on reilut 90 cnt, joka on jo reilusti kalliimpaa kuin Suomen kuluttajakilohinta. Miksi näin on en tiedä. Mutta 75 sentin suolan raahaaminen toi siis 31% säästön vs luontaistuotekaupan hinta. Vajaalla kahdellatuhannella suolakilolla olisi Kanarianmatkan hinta jo kuitattu!

Kermis eli tivoli

Suomen Tivoli-sana on lainattu Kööpenhaminasta ja juuret ulottuvat Italiaan, Tivolin kaupunkiin ja sen huvipuistoon. Hollanin Kermis on taas etymologialtaan ihan eri maasta - taustalla ovat kirkolliset juhlat, kerkmis, josta on loppupeleissä pudonnut keksimmäinen k pois ja jotka ovat vuosien saatossa muodostuneet kirkollisesta juhlasta kylän vuosijuhlien kautta kiertävän huvipuiston nimeksi.

Kermis on Haarlemissa aina huhtikuun lopulla. Kahdessa paikkaa, toinen on suurtorilla ja toinen Pohjois-Haarlemissa.

Paljon ampuma- yms kojuja, joista voi voittaa krääsää.

Vanhastaan kermis on nuorten kokoontumispaikka, entimuinoin kun päästin pelloilta yms töistä kermis oli paikka kohdata ikäisiään ja solmia uusia tuttavuuksia. Pienemmissä kylissä tämä tapa on edelleen vahva ja koko tivoliin liittyy suuremman juhlan tuntua. Välillä myös kylän vuosijuhlat liitetään kermikseen (tai toistepäin, kermis yhyytetään kyläjuhliin), jolloin tivolin lisäksi kylässä on ohjelmaa ja juhlia koko viikoksi. Mm hollantilaisia perinneleikkejä, polkupyöräkilpailuja, ratsastuskilpailuja, baarikierroksia tai vaikka hevosmarkkinat.

Mukavan vilakka keli ei houkuttele maailmanpyörään.

Niinpä edelleen kermis / juhlaviikko voi olla syy suunnitella sille viikolla vapaata (loma), jotta voi humuta huoletta. Haarlem on senverran suuri kaupunki, että ihan vastaavaa nuorisoryntäystä ei ole, pikemminkin kermistä kansoittavat turistit näin tulppaaniaikaan.

Kermiksellä on kova meteli, kun joka kojulla oma musiikki. 

Aiempina vuosina maailmanpyörän ja mustekalan ohesa oli hieman hurjempikin laite, joku reippaampi kieputin johon yleensä kertaluontoisesti eksyin. Vaikka keikan hinta olikin luokkaa 8 euroa.

Viime vuosina kermis on valitettavasti tältä osin rauhoittunut, mikä on omasta puolestani harmi. 

Kukkamosaiikkeja

Haarlem - jossa asun - on kukkapeltoalueen laitamilla. Viime vuonna kirjoitinkin jokusen kukka-aiheisen jutun. Pääosa pätee tällekin vuodelle, esimerkiksi kukkakulkue on tänä viikonloppuna. Tulppaanipellot ovat tänä vuonna oleet - ehkä viileiden kelien takia - hieman oikukkaita. Osa on jo pätkitty kun osan on vielä auettava. Tulppaanipelloista lisää täällä.

Kukka-alueen lähes joka kylä osallistuu kukka-ajan juhlistamiseen eri tavoin, mm. tallin lähikylä Vogelenzang laittaa aina valituksi viikonlopuksi kukkamosaiikkireitin kylän läpi. Mosaiikkeja pistelevät koulut ja kerhot, mutta myös ihan vaan innokkaat asukkaat. Parhaat palkitaan ja tienvarren pömpelistä voi ottaa kartan ja kiertää kaikki.

Yksityiskohta

Raaka-aineet

Turbaanipäinen tyttö

Sesamstraat -lastenohjelman hahmoja

Max Verstappen. Lapussa lukee, että palkintopallille saa mennä kuvattavaksi.

Tänä vuonna mosaiikkiviikonloppu osui pääsiäiselle.

Mosaiikkeja tehdään välillä suuremmassakin mittakaavassa, Haarlemissa oli vuonna 2013 megamosaiikki suurtorilla.

Mosaiikki esittää ylläolevaa maalausta, jonka on tehnyt Haarlemin tunnetuin maalari Frans Hals 1637. Maalauksessa paikallisen miliisin juhlaillallinen (virallisesti Feestmaal van officieren van de Cluveniersschutterij). Valitettavasti en selvännähnyt blogia vuonna 2013, eli en myöskään jonottanut katselutasanteelle, mistä olisi saanut paremman kuvan.

Muumit!

Käväisin lomalla, joten bongaus on hieman vanha. Mutta Muumit vilahtivat Haarlemin lehden "kuvia maailmalta" -sivulla maaliskuun viimeisenä päivänä.

HD 31.3.2017

Muumit eivät ole Hollannissa kovin tunnettuja, vaikka Wikipedian mukaan japanilaiseksi mielletyn muumipiirretyn tuottajapuoli on hollantilainen. Google kertoo, että niitä kuitenkin jopa juuri nyt voisi katsella kaapelikanavalta Pebble-TV, joka kierrättää vanhoja lastenanimaatioita. Samainen sivu kertoo, että viimeisin näyttö "oikella" TV-kanavalla NOS2 (vrt YLE2) on ollut vuonna 2012.

Käytännössä olen bongannut tasan yhden Muumi-tietäjän täällä, ex-työkaveri jopa keräili mukeja ja roudasinkin viimeisimmän talvimukin hänelle Suomesta.

Itse en kerää muumimukeja, mutta intoiduin tämän kuitenkin ostamaan - onhan siinä hevonen!

Lehtijutun kirjoittajakaan ei ole Muumi-tietäjä. Paitsi että Suomea ei edes mainita, väitetään, että kuvassa ovat Muumi ja Muumimamma, vaikka kyseessä on tietenkin Niiskuneiti. Pöh.