Niin mikä Sinterklaas?

Sinterklaas on jo parissa jutussa vilahtanut, lähinnä mustapekkakeskustelua sivuten. Vaikka viime kirjoituksessa väitin, etten ehdi Sinterklaasin saapumista katsomaan, aikataulut menivät loppupeleissä ihan putkeen ja olin kuin olinkin joen varressa. Joten saapumiskuvat Haarlemista 13.11.2016, mukavan harmaa päivä.

Sinterklaas (joka nimen perusteella lienee sukua Santa Clausille eli joulupukille, eikun wikipedian mukaan homma on toisinpäin, Santa Claus perustuu Sinterklaasiin eli pyhään Nikolaukseen) asuu Espanjassa (viisas valinta vs kelit esim Korvatunturilla) ja saapuu Hollantiin marraskuun puolivälissä. Hän pyörii sitten kylillä ja ostoskeskuksissa, ja saapuu joka kuntakeskukseen erikseen, minne sitten mennään lasten kanssa katsomaan.

Porukka tupeksii (myös joen toisella rannalla)

Jos mahdollista hän saapuu höyrylaivalla, mutta tarpeen mukaan myös autolla tai muulla kulkuvälineellä (ihan joka paikassa ei ole vettä). Isommissa saapumisissa on hevonenkin mukana, pienemmissä pärjätään ilman.

Laiva saapuu Spaarne-jokea pitkin.

Nykyjuhlan malli perustuu  opettaja Jan Schenkmanin vuonna 1850 julkaistuun kuvakirjaan Sint Nicolaas en zijn knecht (Pyhä Nikolas ja palvelijansa), jossa kuvaillaan sekä höyrylaiva, mustapekat että hevonen. Nykyisin hevonen on vakoinen, alkuperäisessä kirjassa ruunikko.

Sinterklaasilla on iso kirja, minne kirjataan hyvät ja huonot teot. Entimuinoin uhkailtiin, että jos lapset eivät ole kilttejä Mustapekka vie ne säkissä mukaan Espanjaan.

Sivut yllämainitusta kirjasta, Lähde: http://www.hetoudekinderboek.nl/archief/BomNikolaas/BomNikolaas.htm

Palvelijan vaatetus on hillitympi kuin nykyisin

Lapset säkkiin

Jännityksellä odoteltiin - minkä väristä Pekkaa pukkaa? Nu mustiahan ne olivat, kaikki. Kahdestasadasta Pekasta parillakymmenellä oli kukkia maalattu hieman poskeen, siinä se. Harmi, vuosi-pari sitten oli enemmän yritystä, nyt palataan aikalailla vanhaan.

Kukkapekoilla on pientä sotkua naamassa ja havaijilaiset leit (kukkakranssit) kaulassa.

Sinterklaasiin kuuluu myös jokunen laulu. Ei niin vahvasti kuin joululaulut, niitä ei radiossa tai kaupoissa soiteta, mutta lapset laulavat, mm ukkelia odotellessa laulatettiin. Olletikin, jos Sinterklaas käy kotona sille myös sopii laulaa - Sinterklaaseja vuokrataan siinä missä joulupukkeja kotikäynneille Pekan kanssa.

Saapumisen ja lahjaillan välillä lapset vielä laittavat kengän esille kotona, yleensä siinä on porkkana Sinterklaasin hevoselle tai esim piirustus Sinterklaasille. Kenkä jätetään savupiipun tai ikkunan luo. Aamulla kengästä löytyy sitten namia, marsipaania, pikkulahja tai suklaakirjain.

Eri sortin suklaakirjaimia

Kenkiä saa jättää myös mm ruokakauppoihin, jotka sitten muistavat lapsia jollain pikkulahjalla. Aiempina vuosina oli isoja kenkätelineitä, nyt jouduin jopa hieman kiertämään, ennenkuin löytyi kuvattava. Ehkä ruokakaupat ovat hieman poistaneet ko lahjontamallin. Sen sijaan isoimmalla kauppaketjulla, Albert Heijnillä, on tänä vuonna "hyväpussi"-kampanja (goedzak): täytä pussi vanhoilla leluilla ja ne jaetaan sitten tarvitseville (vähävaraisille), että kaikki saavat lahjoja.

Tässä näemmä jo lahjoja laiteltu. Ja kenen lapsella on isot Doctor Martensit?

Varsinaiset lahjat jaetaan sitten Sinterklaasin syntymäpäivän aattona. Sinterklaas on Hollannissa paljon suurempi juhla kuin joulu, vaikka 5.12 ei edes ole vapaapäivä. Tarpeen mukaan lahjailta sitten välillä suunnitellaan jo aiemmin eli tänäkin vuonna moni perhe juhlinee jo edeltävänä viikonloppuna. Sinterklaas on lasten juhla ja lahjoja jaetaan lähinnä heille (ja paljon!). Aikuisten lahjat ovat ennemmin vitsejä tai kepposia. Ja Sinterklaasillallinen ei ole mikään sen kummempi juhla-ateria.

Aikuisten lahjoilla on nimikin, surprise, joka laustutaan hollantilaisittain syrpriise ja jonka idea on, että lahja näyttää joltain ihan muulta kuin mitä se on. Täällä linkissa ideoita, joten ennen ko iltaa askarrellaan viikkotolkulla. Myös riimittely kuuluu asiaan. Lahjan saajalle tehdään - yleensä pikkuilkeä - runo joka sitten luetaan jakotilaisuudessa. Runoja löytyy toki netistäkin pilvin pimein - usein ne ovat 3-5-säkeisiä, eli suht pitkiä.

Erilaisia lahjapakkauksia.

6.12 Sinterklaas sitten palaa Espanjaan. Viime vuonna järjestettiin muutama pienimuotoinen paluujuhlakin, mm autistisille lapsille homma on sitten selkeämpää (hän tulee => hän menee). Samoin 6.12 siivotaan sinterklaaskoristeet. Kiirettä pitää kun uusitaan liikkeiden ikkunat ja ostetaan joulukuuset. Joulukuusi pystytetään samantien mutta mm tonttukoristeita tällä ei ole, koko tonttu-käsite on tuntematon. Eikä joulukalentereita, koska joulukuun eka viikko menee vielä ihan muissa merkeissä. Eikä adventeistakaan ole yleisesti puhetta, en tiedä onko uskovaisilla? Saati Luciasta.

Jouluna ei jaeta pahemmin lahjoja, ehkä 1/nenä ja ehkä lähinnä aikuisten kesken. Sen sijaan jouluna ollaan muuten juhlavampia ja syödään juhlaruokaa, sukuloidaan yms. Myöskään mitään vakioruokaa ei ole, eikä vakioleivonnaisia. Vapaitakin on vain kaksi.

Jouluinen kuvituskuva

Nyt tähän jouluttomuuteen on niin tottunut, että melkein hämmästelin viime viikolla joulupukkia Portugalilaisessa ostoskeskuksessa. Vaikka muu Eurooppa aloittaa jouluvalmistelut noin lokakuussa, täällä siitä ei näy vielä mitään. Mikä on harmi.

Itse aloitan joulunvieton (koristelun) kyllä jo joulukuun alussa. Tai kuten tänä vuonna - toukokuussa. Tosin näytin lähinnä Mustapekalta, koska ratsastukypärän lippa varjostaa kasvot. Ja koska heppakin on valkoinen, Sinterklaas olisi ehkä sopinut paremmin.

Hyväntekeväisyysnaamiaisratsastus.

Siinä sivussa mustapekkakeskustelu jatkuu. Tällä viikolla turvallisuus- ja oikeusministeri Van der Steur julkaisi virallisen kirjeen, jossa linjasi, että Mustapekan tulee seurata aikaansa. "Hallitus tunnustaa, että Mustanpekan tulkinnat voivat paikoin johtaa negatiivisiin stereotypeerauksiin".  Kun lausunto tuli julkisuuteen ministeriöissä syttyi paniikki (sanavalinta paikallislehdestä). Van den Steur oli tsekannut kirjeen muutaman ministerikolleegan kanssa, mutta esim saman puolueen (VVD) pääministeri Rutte ei ilahtunut. Hän ei halua hallitustason puuttuvan Mustapekan ulkonäköasiaan ja hänen ministeriönsä vaatikin, että Van der Steur laati uuden kirjelmän, jossa pehmensi linjaustaan. Lisäksi pääministeri ilmoitti olevansa itse Mustanpekan ystävä.

Moisen "paniikin" taustalla lienevät myös maaliskuun tulevat vaalit. Tosin pääministeri Rutte on aiemminkin puolustanut Mustapekkaa nyky(mustassa) muodossaan.