Vaunusänkyajelu

Tökerö suora suomennos Hollanin sanasta Huifbedrijden, mutta suomenkielistä sanaa tuskin on ja Wikipedian englanninnos on samaa luokkaa kuin suomitekeleeni (wagon-bed riding).

Kuva Wikipediasta / Ronaldbuist

Olettaisin, että tätä ei Suomessa (eikä ehkä ylipäänsä Hollannin ulkopuolella?) harrasteta. Kysessä on vammais/terapiaratsastuksen melkoisen pitkälle viety muoto, jossa potilas (onkohan edes oikea sana? Asiakas? Henkilö?) makaa kahden kävelevän hevosen selkien päällä purjekankaalla tmv. pedillä.

Eli varsinaisesta ratsastuksesta ei ole kyse, vaikka kankaan läpi tuntuu sekä hevosen liike että lämpö. Viritelmä on viittävailla vaarallisen näköinen ja vaatinee pystyynkuolleet hevoset. Ajelua tehdään yleensä n puoli tuntia ja vain käynnissä. Hevoset vetävät vehjettä vetoliinoilla mutta ilman selustinta - sehän tökkisi makoilijaa selkään. Allaolevalla videolla sanotaan jopa, että hevoset eivät vedä, vaan työntävät ryntäillä rakennelman etureunasta.

Kuva Wikipedia / Ronaldbuist (Stichting Huifbedrijden Hoeksche Waard)

Monivammaiset henkilöt hyötyvät lämmöstä ja hierovasta liikkeestä, touhu auttaa mm. spasmeihin, kramppeihin, ruoansulatukseen ja aineenvaihduntaan (monesti hoidettava ei pahemmjin itse liiku / pysty liikkumaan) sekä verenkiertoon. Ajelun on myös havaittu stimuloivan vegetatiivisia ihmisiä. Joka tapuksessa touhulla haetaan positiivisia vaikutuksia, hyvää oloa ja rentoutumista, ei niinkään aktiivista 'parannusta' (liikeratojen kasvu tmv).

Työ on hevoselle vaikeaa, potilaan paino osuu niihin toispuoleisesti ja ne ovat todella jumissa rakennelman sisällä. Useimmiten kärryillä ei kuitenkana ajeta päivittäin, vaan hevoset tekevät muutakin työtä.

Ajelu keksittiin 80-luvun puolivälissä, ja sitä tarjoaa nyt jo reilut parikymmentä (terapia)tallia / ratsastuskoulua. Pääosa ajeluvehkeistä lienee itsehitsattuja / viritettyjä, mutta kyhäelmän voi tilalta myös HCA valjakkovaununvalmistajalta.

Pitkä suomalainen

Jee, vähästä aikaa suomibongaus - ja ihan koko aukeaman juttu päivälehdessä.

Otsikkona: Chewbaccan rooli oli raskas homma

Olletikin ko filkan puitteissa olisi voinut haastatella tsiljoonaa muutakin näyttelijää, tai ohjaajaa, tai vaikka Harrison Fordia vanhoja aikoja muistellen. Vaan valittiin Suomi-poika!

Nykytyöpaikalla on yhteistyö elokuvan kanssa - pahvi-Joonas seisoo käytävällä.

Ovatkohan holskit - euroopan pisin kansa - kateellisia, ettei nakki osunut heille?

Ruokasarja: Leivänpäälliset 1/2

Hollannin leivästä kirjoitin jo jokin aika sitten. Perusleipä on höttöä ja valmiiksi siivutettua. Ja siitä tehdään innolla eväitä töihin / kouluun / harrastuksiin / matkalle mukaan, jolloin sen väliin tietenkin sopii tunkea jotain. Hollannin peruseväs on kaksi leipäsiivua päällekkäin täytteellä ja veitsellä halki. Mitäs kaikkea kivaa sinne väliin voi tunkea?

Strösseleitä (400g/pkt).

No, vaikkapa suklaaströsseliä (hagelslag)! Strösseli on Hollannin eniten käytetty leivänpäällinen, ensin voita alle (koska muuten ne valuvat pois, tietty) ja strösseliä päälle ja toinen leipä (voilla). Strösseliä on paitsi tumma/vaalea/valkoinen myös hedelmäversio. Lisäksi on suoraa ja käyrää. Ja myös ihan suklaalastuja. Strösseli on niin tärkeä, että sitä otetaan matkalle mukaan.

Lastuja

Suklaalinjoilla kakkosvaihtoehto on suklaalevite, tunnetuimpana Nutella, mutta sillä tietenkin kaverina useampia muita merkkejä.

Suklaatuotteiden rinnalla toinen iso ryhmä on maapähkinävoi. Jonka nimi Hollannissa on jostain syystä maapähkinäjuusto (pindakaas), vaikkei sitä esim voi höylätä. Olomuoto on ilman muuta levittyvä eikä juustonomainen. Pindakaasia on useampaa lajia, on "rapeaa" (jossa palasia tmv), vähärasvaista, extrasuussasulavaa ja maustettua, mm. viimeisimpänä nykyisin jokapaikkaan tungettu salted caramel eli suolattu toffee / karamelli (lienee suomessakin trendi?). Pakkauksiakin on joka lähtöön aina kilon purkkeihin asti.

Kilon saisi femmalla, oikeanpuoleisessa maapähkinän palojakin, siksi kalliimpi.

Trendikkäitä maapähkinävoimakuja.

Belgian puolelta on rantautunut vielä Speculoos-levite. Speculoos on se kuivahko karamellikeksi, jota Suomessakin joskus saa kahvin kanssa. Speculoos-pastassa ko keksi on jauhettu ja sekaan on lätkitty rypsiöljyä + emulgaattoria. Leivän päälle siis levitetään kahvikeksejä!

Myös hilloa levitetään leivälle, ja jopa siirappia. Alla näkyy ns leivänpäällyshylly kaikkine levitteineen. Makeasta Holski tykkää - polkevat kait sitten tarpeeksi kun täällä ollaan vielä keskimäärin hoikempia kuin EU:ssa.

Vas strösselit, maapähkinävoi, suklaalevite ja siirapit, vikana hillot.

Mitä olen työkavereita seurannut niin makeaa levitettä kuluu enemmän kuin suolaisia leivänpäällisiä, vaikka tottakai täällä tunnetaan käsitteet juusto ja kinkku. Itse en syö lihaa joten en ole varma onko täällä lauantaimakkaralle vaihtaria. Ainakin vegeversio tuotteesta boterhamworst (voileipämakkara) muistuttaa kovasti!

Vielä jää yksi voileivänpäällisryhmä jäljelle, mutta laitan sen toiseen osaan, ettei mene liian pitkäksi. Pitäähän vaihtoehtoja olla, kun [höttö]leipä on Holskin peruselintarvike!

Ps. täällä on tänään helluntaimaanantai, suurinpiirtein ainoa vapapäivä jota Suomessa ei ole (kakkosena kuninkaanpäivä). Noin muuten Suomessa on useampi vapaa joita täällä ei ole: ainakin loppiainen, pitkäperjantai, jouluaatto, juhannusaatto ja vappu, eivätkä luopiot edes juhlista Suomen itsenäisyyspäivää!

Saaran / Abrahamin kohtaaminen

Olen jo kertonut, että Hollannissa ilmoitellaan monesti suuremmista tapahtumista pihalla asti (koulun läpäiseminen, lapsen syntymä), ja että syntymäpäivät on iso asia.

50-v syntymäpäivä onkin sitten kahta suurempi ja ilman muuta myös pihakoristelun paikka. Koristelun toteuttaa tietenkin joku muu kuin juhlakalu, joten töistä kotiin tullessa voi odottaa melkein mikä vain.

Työkaveri tilasi veljelleen ukkelin (45 e).

Yleensä 50-v juhliin askarrellaan nukke, joka kuvastaa juhlittavaa. Monesti omaa käsityötä, mutta on myös mahdollista vuokrata esim pumpattava ukkeli.

Vastaavia nukkeja väkerrellään myös työpaikoilla.

Ja sitten sanotaaan, että 50-v täyttänyt on nähnyt Abrahamin (mies) tai Saaran (nainen).

Ensimmäisessä kuvassa mainitaan Aabraham, tässä näkyy viittaukset Saaraan.

Abraham tulee raamatusta, Joh 8:56-58. Jeesuksella on suukopua juutalaisten kanssa temppelillä. Heidän isänsä oli Abraham, joka on jo edesmennyt.

56 Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi."

57 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!"

58 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin."

Teksti sanoo: Paul aina kiireinen ja valittaa mutta silti tämä talouspaperinvetäjä on saavuttanut 50-v.
Talouspaperi lienee sisäpiiirinvitsi.

Saara on keksitty myöhemmin mukaan, että on naisellekin vaihtari.

Koulukisat Hollannissa: Kisatasot

Koska itse kilpailen (hyvin matalalla tasolla) koulua aloitan tässä muutamaosaisen koulukisasarjan, sillä erot Hollannin ja Suomen välillä ovat melko suuret. Mitä tulee sääntöihin, vaadittuihin tehtäviin, arvosteluun ja varusteisiin.

Tässä ensimmäisessä osassa selvitän kisatasot. Tämä on tietenkin perustietoa, johon palaan jatko-osissa useaan otteeseen, eikä ole kätevää joka kohdassa selittää mitä vaikkapa Z noin suurinpiirtein tarkoittaa.

L

Suomessa tasoja on 5 (+raviohjelma): Helpot C, B ja A sekä vaativat B ja A. Näiden jälkeen tulevat vielä vaikeat luokat, Intermediaire, Prix St George ja Grand Prix. Nämä vaikeimmat tasot ovat tietenkin Hollannissa ja Suomessa samat, koska aletaan olla maan huippujen tasolla ja säännötkin yleensä ovat suoraan FEI:ltä (Kansainvälinen hevosurheilun kattojärjestö). Ko tasoilla minulla ei ole (eikä tule olemaan) mitään jakoa, joten pysytellään perustasoilla.

Hollannissa tasot ovat B, L, M, Z ja ZZ. Lähes kaikki tasot on jaettu kahtia, vain B on B, L:ää on L1 ja L2, samoin M1, M2, Z1, Z2, ZZ-licht ja ZZ-Zwaar. Lasketaanpa - Suomessa tasoja on viisi, Hollannissa melkein tuplaten eli 9 ennenkuin päästään vaikeisiin kansainvälistasosiiin luokkiin!

B

B tarkoittaa Beginner, eli aloittelija. B:ssä on osattava askellajit (kaikki 3), ympyrä ja loiva kiemuraura, muutaman askeleen ajan askeleen pidennys ravissa ja käynnissä ja siinä se.

L on Licht eli kevyt (helppo). Tässä vaaditaan jo väistö, peruutus (muutama askel), pidempi pätkä keskiravia ja keskikäyntiä, muutama askel laukan pidennystä ja 10 m raviympyrä (L1 12-15 m), laukassa 12-15m.

M on Middel eli keski-. Nyt mukaan tulevat avo- ja sulkutaivutus (sulku pitkällä sivulla, ei vielä diagonaalilla), takaosakäännös, lisätty käynti, laukannosta käynnistä, keskilaukka ja vastalaukka ja lisätty ravi. M1 tasolla ei vielä lisäyksiä eikä sulkua.

M

Z on jo vaikea eli Zwaar. Tässä mukaan tulee ensin yksinkertainen laukavaihto (Z1) ja sitten askeleessa (Z2). Myös ensimmäiset laukka => käynti siirtymiset. Sekä sulkutaivutus myös diagonaalilla (Z1 ravissa, Z2 myös laukka) ja lisätty laukka. Sekä kootut askellajit.

ZZ lienee sitten Zeer Zwaar eli hyvin vaikea. Mukaan tulee 1/4 ja 1/2 -piruetit, muutama laukanvaihto diagonaalilla ja kaikkineen monimutkaisemmat kuviot. Ja alkutervehdys! Joka siis tähän mennessä puuttui kaikista ohjelmista.

Z

Kuten näkyy, tehtävät muuttuvat ja vaikeutuvat eri tahdissa kuin Suomessa. Reippasti yleistäen voisi meinata, että B on suomen C, L suomen B, M ja Z Suomen A ja ZZ vaativat. Todellisuudessa vaaditut tehtävät ovat siinä määrin eri maata, että suora vertailu on lähes mahdotonta. Vaaditaanhan Suomessa jo ihan heti HelppoCssä pysähdys ravista ja tervehdys ohjelman alussa. Kun alkutervehdys täällä tulee vasta ZZ tasolla. Ja pysähdys ravista ilman käyntiaskeleita vaaditaan vasta M-tasolla.

B

Taitaa olla kouluratsastus täällä helppoa, kun paljon mitään ei vaadita? Kuitenkin Hollanti on maailman hupulla ko urheilussa (ja ei nyt mennä treenimenetelmäkeskusteluun), joten joku juju tässä on oltava. Ensi osassa aiheesta lisää.

Ps. Näemmä Suomessa on yksi Helppo D:kin nykyään. Sitä vastannee Hollannin BB, joka on ennen B:tä ja lähinnä lasten harjoitteluun.

Lapsi oli olemassa

Paikallislehdestä bongasin pikku-uutisen: Hollannin lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Jo tänä vuonna voidaan rekisteröidä kuolleena syntyneet lapset.

ED 4.5.2018

Tähän mennessä kuolleena syntyneitä (kohtuun kuolleita) ei tunnustettu väestörekisterijärjestelmissä mitenkään, vaikka vanhemmista lapsi on ilman muuta ollut olemassa. Suomessa tilanne on sama. Vanhemmista tuntuu pahalta, että kauan odotettu -ja ehkä jo täydet 9 kuukautta olemassa ollut - lapsi kuitataan numerona tilastoissa. Tottakai hautajaiset ja hautakivet ja nimenkin voi antaa, mutta virallisesti lasta ei ollut olemassa.

Muutama vuosi sitten tehdyn kansalaisaloitteen allekirjoitti 80.000 hollantilaista. Asiaa ajoi mm. kolumnisti Roos Schlikker (semi-julkkis, kuitenkin keulakuva hankkeelle, ja hän menetti myös lapsen) ja työ tuottaa tulosta. Kuolleita lapsia saa rekisteröidä myös takautuvasti. Alle 20-viikkoisena menetetyn lapsenkin voi rekisteröidä (keskenmeno).

Suomessa asiasta on tehty melkein tasan vuosi sitten kansalaisaloite, mutta sitä on allekirjoitettu vain hyvin vähän ja toistaiseksi lakiin ei ilmeisesti ole tulossa muutosta.

Kiinalainen invaasio

Nykykodissa on piha. Tämä on kivalia, alkukeväästä norkoilin innolla krookuksia ja nyt seuraan syreenin kukintaa ja ihmettelen milloin on rhododendronien vuoro. Kun pihan aita uusittiin puutarhafirman toimesta kysyin myös joka puskasta mitä ne ovat - ruusua lukuunottamatta en tunnista mitään, ja siksi onkin extrajännittävää milloin mikäkin kukkii (tai ei kuki).

Eilen päivällä kun istuksin pihalla havainnoin, että naapuri hakkasi / tamppasi etupihan pensasaitaa jollain haravalla. Syystä, että?

Etupihan pensasaita kuvattuna pari vuotta sitten myynti-ilmoitukseen.

Kun lähdin autoa pesemään kurkin sitten oman etupihan vastaavaa. Kyseessä on ainavihreä koristepensas buxus, suomeksi puksipuu, joka on suosittu aita- tai koristekasvi. Tästä kun saa leikattua vaikka mitä muotoja, spiraaleja, kartioita tai muutenvaan napakkaa suoraa.

Ei tarvinnut kuin vilkaista niin näin, että siellä asuu ötökkä. En tiedä mikä joten kipinkapin puutarhakeskukseen! Kävi ilmi, että ötis on buxuskoi, koiperhonen joka munii puksipensaaseen ja toukat syövät lehdet alta aikayksikön. Kävi myös ilmi, että torjunta-aine on koko läänistä loppu - slut.

Vas uutta ja vielä ok kasvustoa, oik syöty.

No voihan perna. Ei auta kuin ottaa naapurin keino käyttöön - tamppasin pensasta minkä pystyin ja keräilin toukat, osan myös poimin suoran pensaasta. Jos olisin tiennyt tästä olisin voinut toimia ajoissa, nyt on pelkona, että pensas on tuotapikaa kalju. Mahdotonhan niitä oli kaikkia kerätä. Ehkä loppuviikosta saavat uutta ainetta.

Toukka. Koi siis munii pensaaseen ja toukat syövät kaljuksi > koteloituvat > uusi koi > uudet toukat ja tämä n 4x/kesä, jolloin pensas ei ehdi palautua ja lopulta kuolee.

Toukat pitää hävittää suljetussa muovipussissa, muuten ne kipuavat bioastiasta ulos ja palaavat apajille.
Ekan satsin heitin tietämättömyyttäni (ulkona olevaan) biokippoon sellaisenaan. Kiva niitä oli sitten pyydystellä uudestaan (ja ehkä yön aikana muutama ehti oikeasti karkuunkin).

Ja ei, en ole myrkkyjen puolesta, mutta tälle ei voi muuta. Ko koi nimittäin ei ole Euroopasta kotoisin, vaan Kiinasta. Joten sillä ei ole mitään luontaisia vihollisia. Se ilmiintyi reilut 10 vuotta sitten, epäillään, että se tuli Saksaan kiinalaisen buxuslähetyksen mukana vuonna 2005. Siitä lähtien otus on levinnyt vuosi vuodelta Saksan naapurimaihin. Venäjällä sitä ei vielä ollutkaan - kunnes 2014 Sotšin olympialaisia varten maahantuotiin kasvi Italiasta ja invaasio alkoi sielläkin.

Hollannin levinneisyyskartta, waarneming.nl

Jos hyvin käy ötökkä ei selviäisi Suomen talvesta. Mutta älkää erehtykö ostamaan puksipensasta hollanintuliaiseksi! Kunhan oma talous on nykyhetkeä paremmalla tolalla vaihdatan tuohon jonkun muun - koivapaan - pensasaidan.