Glyfosaatin viljely

Hiphei ja aprillipäivää ("vietetään" myös täällä). Päivän juttu on kuitenkin totta ja vähemmän hupaisaa kaikkineen.

Hollanti on tehotuotannon maa. Sioista oli jo juttua, mutta nykyisin kun asun "maaseudulla" voin havainnoida mutakin alueita. Kuten kevätkylvöjä.

Vihreää, kuvattuna maaliskuun lopulla.

Koska talvi ei ole kovin kummoinen (vaikka lunta tulisi, se lojuu viikon pari maksimissaan ja routaa ei ole, korkeintaan pientä pintajäätä, sitäkin sen viikon-pari) pellot pysyvät vihreinä. Monesti sadonkorjuun (maissi tai vaikka peruna) jälkeen pelto kasvaa vielä ruohoa tmv. Tietenkin kasvu tyrehtyy alle 10-15 asteessa, mutta kuitenkin. Keväällä kun pitäisi kylvää pelto on jo vehreä.

Paikoitellen havainnoin, että ko ruoho ihan vaan kynnetään peltoon. Mutta usein se ensin tapetaan - ettei se voi lymyillä oikean kasvuston kiusana? Ja tämä tapahtuu glyfosaatilla (tunnetuin markkinointinimi RoundUp). Alta aikayksikön ruoho kellastuu ja kuolee. Jonka jälkeen se voidaan tuotapikaa kyntää peltoon ja glyfosaatti on maakosketuksissa lopulta nopsaan neutraali, eli kovin kauaa ei tarvitse odotella, että voi jo viljelläkin.

Kuvassa näkyy selvänä glyfosaatin raja. Glyfosaatilla tapettu ruoho on keltaoranssimpaa kuin muutenvaan kellastunut. Vrt alla.

Itsekseen kuollut heinä on harmaampaa, lisäksi ohessa myös vihreää kasvustoa. Glyfosaatti tappaa kaiken.

Vihreänä kynnetty.

Sama pelto kuin kellastuskuvassa, glyfosaattikynnetty.

Nämä keltaiset pellot kyllä tökkäävät silmään kaupunkilaisen ympäristö (&ruoan puhtaus) -intoilijan maisemissa esim tallille polkiessa. Että onko pakko? Juuri pari päivää sitten ko aine todettiin taas kerran syöpääaiheuttavaksi. Kuitenkin aineen tuottajan tutkimukset (ja muutama muukin) sanovat muuta. Aiheesta onkin jo vuosia keskusteltu ja toistaiseksi vahva maatalouslobbaus on blokannut kiellon voimaanastumisen.

Suomi-wikipedia väittää, että aine olisi Hollannissa jo osin kielletty, mm yksityisihmisiltä. Näin ei kuitenkaan ole, aineen käyttö on kielletty vain joltain kaupungin rikkakasvintorjujilta, ja niilläkin pl junaradat ja lentokentät. Kotonassa saa suihkia rauhassa (ja ostaa puutarhakeskuksesta), ja samoin maataloudessa. Kotipuutarhat käyttävät n 5% koko käytöstä.

Osin glyfosatisoitu (miksiköhän ei kokonaan?)

Aineen puolestapuhujatkin puhuvat luonnon puolesta. Esim pesivien lintujen. Blogissa sipulinviljelijä vertailee bio-viljelyä ja omaansa. Muutaman suihkutuksen taktiikalla lintuja ei häiritä (laskelman mukaan laskeuma glyfosaattia tai klooria munien päälle on häviävän pieni, kuitenkin sama laskeuma tappaa (rikka)ruohon?), kun taas bioviljelijän haralla ja käsivoimin useampaa otteeseen suoritettu kitkentä kyllä karkoittaa pesäntekoaikeiset linnut tuotapikaa.

Ja eihän aine ole Suomessakaan kielletty. Ilmeisesti ei käytetä samalla tavalla näin keväisin, sen sijaan pellot putsataan  jo syksyllä.  MTKn kirjoitus puoltaa glyfosaatin käyttöä: "eloperäisen maan muokkauksen rajoittaminen on paras keino maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentämiseen". Eri syy mutta sama idea kuin sipulinviljelijällä - vähemmän muokkausta kun suihkii turhat pois.

Prosessin puollivälissä vielä vihertää.

Koetin tutkia tilastoja, jotta voisin sanoa faktaan pohjautuen, että Hollannissa käyttö on suurempaa. Mutta internet / google ei nyt ole kovin avulias. Joku lähde löytyi, joka kertoo ruokien torjunta-ainejäämistä, siinä Hollanti on tuplaten vs Suomi, mutta toki koskee muitakin aineita kuin glyfosaattia.

Sen sijaan viljelyspinta-alat vs käyttö antavat jopa tuloksen, että Suomessa glyfosaattia käytettäisiin 4x enemmän kuin Hollannissa! Tähän en (suostu) usko(maan), joten kommentteihin sopii laittaa vasta-argumentteja / lähteitä. Omat laskelmani perustuvat pelto-pinta-alaan, Suomessa  (piirun alle 2 miljoonaa ha, lähde) Hollannissa (1,85 miljoonaa ha, lähde) eli melkein sama (vaikka Suomi 8x isompi, mutta tietenkin paljon luontoa yms hukkatilaa). Ja sitten ne glyfosaatit, Hollannin tilastokeskus sanoo 150 tonnia ja Suomen lähde 600 tonnia. Suurinpiirtein samalle peltoalalle?!

Eindhoven Dagblad spekuloi 29.3 miten Bayerin käy. Saksalainen Bayer osti glyfosaatin aikoinaan patentoineen Jenkki-Monsanton. Kuitenkin patentti on jo rauennut joten kopioita on jo reilusti ja lisäksi nykyilmapiiri on glyfosaatinvastainen. Oliko viisas kauppa, Monsanton hankinnan jälkeen osake on jo laskenut 60%? Lisäksi samalla viikolla oli uutisissa jo toinen syöpätapaus jossa uhrille korvattiin glyfosaatin seurauksena tullut syöpä. Syy ei toki ollut joo/ei syöpääaiheuttavuus vaan se ettei "aineen käytön vaaroista" oltu kerrottu tarpeeksi. Tähän mennessä 2 on korvattu, vaateita on odottamassa vielä rapiat 11 200 kpl.

Paha tässä on kummempia johtapäätöksiä vetää, Suomessa en koskaan muista bonganneeni keltaisia peltoja (pl tuleentunut vilja), vaikka heppaharrastuksen myötä ns maaseudulla tuli pyörittyä. Tosin lähinnä pk-seudun tuntumassa (Sipoo, Nurmijärvi), ehkä Pohjanmaa on silkkaa keltaista lakeutta? Joka tapuksessa täällä niitä on jokapuolella ja paljon.