tiistai 14. toukokuuta 2019

Toivotetaan tauteja

Hollannissa kiroilu on aika rajoittunutta. Kun Suomessa voi riimittää toistakymmentä sukupuolielimistä ja raamatusta johdettua sanaa peräkkäin antaakseen lauselle pontta, Hollannissa kirosanoja on vain (lapsen) kourallinen.

N 10 vuoden takainen belgialaisen kirjoittama kirja 'kun kuiskaaminen ei riitä'.
Suosittelen mutta ei liene käännetty millekään kielelle.


Uskonto-aiheisia on oikeastaan vain yksi: godverdomme eli jumala kiroa. Lyhennetään GVD. Kiltti versio (vs 'vattu') esim potverdorie joka ei tarkoita mitään mutta kuulostaa hieman samalta. Toinen hieman vastaava on godsamme (god zal me...) joka tarkoittaa about 'jumala mua...' (auttakoon...? vai kirotkoon?). Suomen lyhenne KVG toimisi siis täälläkin: Kijk verdomme op Google, muttei käytetä.

Toki myös jeesus on uskontoa sivuava. Usein enkkuversiona djiizuz. Tämä on kuitenkin ennemmin päivittelyä, ei niinkään lauseen ohessa adjektiivina tai adverbina. Toinen vahva enkkuvivahde on fuck, joka kylläkin lausutaan fyk. Tästä ns kiltimpi versio painetussa tekstissä on usein fakking. Hassua, että siinä sitten lausuminen menisi oikein. Joskus myös fokking. Oikeastaan fuckkia ei voi laskea, koska ei ole hollantia.

Paha ois pitempää sarjakuvaa hollaniksi askarrella - ja idea ei aukeais millään vaikka kuinka alkaisin rautalankailemaan.


Eli loppupeleissä GVD:n ohessa on vain yksi toinen voimasana: kut. Lausutaan kyt ja on siis vittu. Käytännössä tämäkin lähinnä vain irtosanana (vasara putosi varpaalle: kyt!). Tai sitten sanan alkuosana, lisämääritteenä: kutrapport, kutfiets (paska pyörä).

Eli jos tosissaan haluaa kiroilla (vrt) niin jää oikeastaan vain yksi vaihtoehto:

Doe nou godverdomme iets! Tee stana edes jotain! Ko lauseeseen ei sopisi jeesus eikä kyt.

Köyhää on siis.



Sen sijaan holskeilla on laaja valikoima haukkumasanoja ja -toivotuksia. Joista osa on tietääkseni  ehkä jopa koko maailmassa ainutlaatuisia: sairaudet. V*tun idarin sijaan voi laukaista vaikka että kankerhoer, teringhomo tai tyfuslijer - syöpähuora, tuberkuloosihomo tai pilkkukuumeenkärsijä. Myös rutto ja kolera ovat käytössä. Pääosa siis melko historiallisia, syöpä seassa tökkii kyllä. Ilman sairauksiakin näitä haukkumasanoja riittää.

Onkohan hollantilainen sitten tyypiltää muiden haukkuja ja itsensä ihannoija, kun taas (esim) Suomessa ennemmin tsempataan itse itseään, sisulla ja kirosanoilla homma haltuun?



2 kommenttia:

  1. Käytetäänhän suomessakin tauteja? Ruttonaamat sun muut akneen viittaavat, ja kuulee sitä (onneksi harvoin, lähinnä ohimennen kaupungilla) alapäähän liittyviä vastaavia....

    VastaaPoista
  2. Totta, en ajatellut ihan niin pitkälle.

    VastaaPoista