Pirjo-Petteri

Pirjo-Petteri on fiktiivinen henkilö, jonka voi bongata netin keskustelupalstoilta. Monesti nimityksellä viitataan hemmoteltuun lapseen. Hollannissa Pirjo-Pettereitä on oikeasti.

Nimittäin, ainakin länsimaisessa nimistössä Anne on kaikkialla naisen nimi. Niin Suomessa kuin Iso-Britanniassakin. Vaan Hollannin pohjoisimmasa provinssissa, Friisinmaalla, Anne on vanhastaan miehen nimi. Itse olen kohdannut yhden Annen, joka oli "vain" Anne - ja mies.

Ohjaksissa Anne? Hevonen ainakin on friisi.

Monesti Anne-nimiset kuitenkin käyttävät kaksoisnimeä jotta sukupuoli on suurinpiirtein selvä. Esimerkiksia työkaverini on Anne Geert. vastaavasti Google löytää mm Anne Willemin ja Anne Janin. Toisaalta malli on käytössä myös käänteisesti - Petteri-Pirjo eli esim Jan Anne.

Tämän friisiläisen nimi on Anne ja sillä on viikset. Silti kysessä on tamma.

Onhan sukupuolineutraaleja nimiä toki muitakin, kuten tunnetut Robin ja Kim. Ja Suomen Kari on Norjassa tyttö. Silti Anne vetää mielestäni tällä erää pohjat.

Kuolinilmoitukset

Suomessa jonkun edesmentyä on lehdessä yleensä ilmoitus. Muistelisin, että isomman työuran tehneellä - tai työ-ikäisenä kuolleella - saattoi olla työpaikan puolesta toinen. Mutta siihen se yleensä jäi. Täällä edemenneellä voi olla viisikin. Lehdille mukavasti tienestiä? Kuvat ovat paikallislehdestä.

HD 5.4.2016

HD 6.4.2016

Daniëllea muistetaan kuudella ilmoituksella. Ensimmäisenä päivänä "pääilmoitus" perheeltä (myös eläimet mukana), toinen joltain sukulaisilta, kolmas joltain ystäväkerholta ja kaksi vielä yrityksiltä / työpaikoilta. Toisena päivänä vielä Rotarytkin muistavat.

HD 22.4.2016

HD 23.4.2016

Yoeria muistetaan seitsemän ilmoituksen voimin: Perheen pääilmoitus, isovanhempien ilmoitus, tutuilta/kavereilta kolme ja yksi työnantajalta. Toisena päivänä vielä isommalta kaveriporukalta ilmoitus.

Yleensä nuorempina kuolleilla on enemmän ilmoituksia, koska ovat töissä, on enemmän sukulaisia (isovanhemmat) ja aktiivinen kaveriporukka. Kuitenkin samoina päivinä kun Daniëllen ilmoitukset olivat lehdessä muistettiin myös viiden ilmoituksen voimin (2 päivää eli 2+3) Reginaa, joka oli syntynyt 1941.

ps. Sensuroin sukunimiä, jotenkin tuntui paremmalta niin, vaikka julkisia nuo ilmoitukset ovat olleet.

ps 2. Pikkupätkä kielitriviaa. Yoeri lausutaan Juri. Vokaalipari eo on täällä u (u taas on y, Utrecht lausutaan ytrecht). Oe näyttää joskus hassulta, esim guru on goeroe (ihan oikeasti!).

Pyörätakavarikko

Hollannissa on paljon pyöriä, jopa enemmän kuin ihmisiä, noin 18 miljoonaa kpl. Niillä liikutaan kouluun ja töihin mutta myös kauppaan ja baariin (ja tallille). Ja jos mahdollista ne parkkeerataan matkakohteen välittömään läheisyyteen, esimerkiksi kaupan oven viereen, vaikka 100 metrin päässä olisi valvottu pyöräparkki.

Haarlemin asema uusittiin jokunen vuosi sitten ja sinne rakennettiin maanalainen pyöräparkki, joka vetää yli 5000 pyörää ja on ilmainen. Haluttiin, että aseman alue pysyisi vihdoin siistinä, eikä joka paikassa lojuisi polkupyöriä. Tarjoaahan asema monelle Haarlemiin tulijalle ensimmäisen vaikutelman kaupungista.

Pyöräparkin sisäänkäynti, kourut pyörille ja taluttaen alas (ja ylös).

Kuitenkin parkin sisäänkäynti on asema-aukion länsilaidalla, ja idästä tulevat eivät sinne jaksa raahautua (ml. minä itse). Itäpuolella on aukio parkkihallin kulmalla ja kaikki idästä tulevat laittoivat pyöränsä siihen. Lopulta annettiin periksi, ja alueesta tehtiin pyöräparkki, rajaamalla maahan suorakaiteita, joiden sisään sopi parkkeerata.

Pyörät siististi parkissa?

Kuitenkin ajopelejä jätettiin edelleen joka puolelle, viivojen ulkopuolelle tai jopa maanalaisen pyöräparkin tolppia vasten. Niinpä jokunen aika sitten Haarlemin kunta sai tarpeekseen - kaikki aseman alueen väärinpysäköidyt pyörät poistetaan. Ketjulla kiinnisidotut irroitetaan voimapihdein, ja lukkoa/ketjua ei korvata.

Sattumalta istuin terassilla lounaalla kun pyörienpoisto-operaatio alkoi. Pyörät saavat ensin varoituksen, eli ohjaustankoon kiinnitetään lipare uhkaavasta poistosta. 4 tuntia myöhemmin koetaan rysät.

Huomaa sijainti, eli pyöräsäilön sisäänkäynti on kuvan ulkopuolella vas. 

Pyörävarikon työntekijät ajavat auton paikalle, mutta kunnan järjestyksenvalvojat valikoivat ja dokumentoivat pyörät. Niistä otettiin jopa valokuvat.

Sinne lähtee.

Tangoissa näkyvät vihreät varoituslipareet. Ihan muhkea saalis.

Pyörät kuljetetaan noin 10 kilometrin päähän varikolle, josta omansa voi noutaa 25 euron maksua vastaan. Ja 35 eurolla se tuodaan jopa kotiin!

Yölliset kukkamarkkinat

Tänä viikonloppuna on helluntai, ja siihen liittyy pohjoishollantilainen (tai länsifriisinmaalainen) traditio - laiskamatojen yö eli Luilak. Vaikka ajoitus liittyy helluntaihin tapa ei ole kristillinen. Wikipedia kertoo, että vanhastaan helluntain alla viimeinen herännyt joutui tarjoamaan luilakpullia. Tarkempaa alkuperää ei (ainakaan googlen pohjaltaa) tiedetä. Perinne on ainakin 400 vuotta vanha.

Luilakkiin kuuluu metelöinti aamuyöstä eli laiskamatojnen herättely. Tätä en ole koskaan Haarlemissa kokenut mutta ehkä maaseudumpana? Esimerkiksi kattiloita kolistelemalla tai räpättimillä pyörän pinnoissa, sekä perinteisesti ovikelloja soittamalla. Metelöinnin lisäksi sotketaan ikkunoita vaikkapa kananmunilla tai kynttilällä. Haarlemin kauppakadulla tähän varaudutaan paikoin edelleen, peittämällä ikkunat edellisiltana saippualla, jolloin ne on aamulla helppo putsata.

Saippuoitu ikkuna yöllä

Ja toinen aamulla.

Itse markkinat ovat toimineen vuodesta 1890. Raamvest-kanavan varteen molemmin puolin tulee kojuja, ja niiden oheen toki jokunen kebab- taikka lettukoju.

Markkinat alkavat iltapäivällä ja ovat avoinna koko yön aamukymmeneen asti.

Tässä näkyy kanava ja kojut vastarannallakin.

Hinnat ovat halpoja ja kasveja myydään pikemmin levyittäin kuin kappaleittain.

Kauppa käy ja itsekin ostin 7 kasvia + pari mansikkarasiaa (täällä on jo mansikka-aika. Eivät ole Suomen mansikoiden veroisia mutta toki paikanpäällä tuoreeltaan ihan käypäsiä vs mitä ehkä tuontiversiona Suomessa).

Pyörä puoliltaöin valmiina kotimatkaan.

Mahdollisille kasvikiinnostuineille hinnat: 4 kpl köynnöskoiso 10 euroa ja 2 verenpisaraa + 1 (pieni) begonia 5 euroa (eli tarjous 3 kasvia vitosella). Kerran oli 3 orvokkia vitosella - luulin ostavani 3 kasvia mutta sain 3 levyä à 10 pikkuorvokkia! Eivät mahtuneet parvekkeelle.

Tarttis laittaa ruukkuihin.

Aamu-seitsemältä suurin osa jo purettu pois, mutta vielä voi tehdä löytöjä.

Taustalla tyhjät kojut vastarannalla.

Tavalliset torit aukeavat täällä vasta yhdeksän pintaan, mutta kukkien lisäksi ainakin hevosia myydään keskiyöllä. Palaan hevosmarkkinoihin tuonnempana.

Hamppusuvaitsevaisuutta

Monilla tulee heti tulppaanien jälkeen Hollannista mieleen hamppu ja Coffee Shopit. Hollanti on ainoa euroopan maa, jossa hamppua (kannabista) saa myydä avoimesti. Myyntipaikkoijen nimi on eufemistisesti Coffee Shop eli kahvila. Ulkopuolella leijuu imelä haju ja trafiikki ovella on ripeää. Näyttäisi siltä että enemmän myydään mukaan kuin paikanpäällä käytettäväksi.

Lähimpään olisi alle 100 m.

Hollannin huumelainsäädäntö, opiumwet, vuodelta 1928 kuitenkin kieltää kaikkinaisen myynnin, käytön ja hallussapidon. Artiklat 2 ja 3 käsittelevät kahta eri listaa, ns kovia huumeita ja lievempiä. Sanamuoto on molemmissa sama (käännös minun):

Artikla 2 (ja 3)

Tähän lakiin liittyvällä listalla I (art 3: II) olevia aineita on kielletty:

1. tuoda tai viedä Alankomaiden maa-alueen ulkopuolelle/-lta;
2. kasvattaa, valmistella, muokata, tuottaa, myydä, toimittaa, jaella tai kuljettaa;
3. hallussapitää;
4. valmistaa.

Melko selkeää tekstiä. Kuinka sitten on mahdollista, että Coffee shopit kukoistavat? Olen jo aiemmin käyttänyt sanaa 'pragmaattinen' kuvaamaan holskien maailmankuvaa. Miksi tehdä asiat monimutkaisesti, miksi tuhlata aikaa turhuuksiin? Jos kerran hamppua poltellaan pitkin poikin (ja se ei loppujen lopuksi kauheasti aiheuta haittaa vs kovemmat huumeet) niin turha sitä vastaan on taistella.

Niinpä huumelainsäädännön oheen on tehty erillinen viittaus, jossa määritellään milloin rikosseuraamus on paikallaan - ja milloin ei. Tämä kulkee nimellä "gedoogbeleid" eli suvaitsevaisuusmenettelytapa taikka sormien välistä katselu. Artikla 2.1 viittauksessa kertoo seuraavaa:

Linjauksen lähtökohtana on huumelainsäädännössä tehty erittely huumaaviin aineisiin jotka ovat huomattava riski kansanterveydelle (kovat huumeet) ja muut huumaavat aineet (lievemmät huumeet). Lainsäätäjä luo täten eron näiden kahden ryhmän välille myös muodostaakseen selkeän eron kovien ja lievien huumausaineiden markkinoille. Niinpä kannabikselle, joka kuuluu II-listalle, suvaitaan erityiset myyntipisteet. Tausta-ajatuksena on, että hampunpolttaja ei näin joudu tekemisiin suurempien terveysriskien eli kovempien huumeiden kanssa.

Coffee Shopeille on sitten vielä reipas litania sääntöjä, ja varsinkin kun huumeiden tuotanto tai maahantuonti on edelleen laitonta touhu on kaikkineen paradoksaalista. Pientä grammamäärää saa pitää varastona, tietyn määrän saa myydä / asiakas, mutta hamppua ei saa kasvattaa eikä maahantuoda. Taivaastako se sinne Coffee Shopin varastoon tipahtaa?

Palaan aiheeseen.

Lähteet:
Valtion infosivut huumemenettelytavoista
Wikipedia (tämä toki on aihe, jonka Wikisivuin kohdalla on hyvä olla varuillaan)
Opiumlaki ja sen viittaus

Karpalolonkeroa!

Ilahdun aina Suomibongauksista. Oli kyseessä sitten asunnoton Nightwish-hupparissa (en kehdannut ottaa kuvaa) taikka Napue Gin vasta-avatulla Gin Sum klubilla, kaikki käy.

Niinpä yksi iloisimmista hetkistä koettiin viime kesänä kun Hartwallin Original Lonkero yht'äkkiä löysi tiensä lähikauppaan, eli Albert Heijniin (kauppaketju on nimetty perustajansa mukaan). Tuotteesta oli jopa ilmoitus kaupan lehdessä:

Suomessa en tainnut koskaan ostaa lonkeroa kotiin, baarissa satunnaisesti tilasin tuopin. Mutta viime kesänä oli tietenkin tuen vuoksi pakko hörppiä sitä vähän väliä, etteivät vaan poista valikoimista!

Tuote on tuotu Hollantiin aikalailla eri profiililla kuin Suomessa - sitä promotaan kaikenmaailman muotinäytöksissä ja sen omilla nettisivuilla ei kauheasti karvalakkikansaa näy.

Kuvakaappaus nettisivuilta

Ko sivuilla kerrotaan holskijäpylän rakastuneen suomalaiseen ja tutustuneen tuotteeseen appiukon saunassa. Intoa ja yrityshenkeä piisasi ja nyt valikoima jopa laajeni, torstaina bongasin karpalovaihtoehdonkin.

Onneksi täälläkin (vihdoin) mukavat kelit, eikun lonkerolle!

Kahden minuutin puhelinhiljaisuus

Tänään on Hollannissa Dodenherdenking - Kuolleiden muistopäivä. Alunperin päivä oli toisen maailmansodan kuolleiden muistoksi, mutta vuonna 1961 päivä laajennettiin koskemaan myöhempienkin sotien tai rauhaturvaoperaatioiden uhreja. Päivä ei ole kaatuneiden muistopäivä - kaatuneethan kattavat vain sotilaat. Hollannissa toisen maailmansodan kohdalla juutalaisvainot aiheuttivat eniten uhreja. Kiinnostuneille Wikipediassa taulukko.

Päivään kuuluu seppeleiden laskua. Kuva: Wikipedia /Nationaal Comité 4 en 5 mei, Ilvy Njiokiktjien

Tärkeä osa päivää on kahden minuutin hiljaisuus klo 20. Tätä noudatetaan koko maassa, ajoneuvoilla on lupa pyshtyä (moottoritiellä kehoitetaan pysähtymään levähdyspaikoille tmv, ei pientareelle), Schipholin kentällä ei nousta eikä laskeuduta, junat ja bussit seisovat jne. Tietenkin radio ja televisiokin hiljenevät (televisiossa onkin suora lähetys Amsterdamin muisteluhäpeningistä hiljaisuuksineen). Itselläni hetki ei ole niin selkärangassa, mutta kyllä sen monesti huomaa / havahtuu kun Hollannissa on yht'äkkiä hiljaista. Tallillakin seisotaan ratsastuskentällä.

Häntäkin saanee muistella. Julkaisuvapaa vanha kuva Wikipediasta

Hiljaisuuden aikana on sitten tarkoistus muistella edesmenneitä sekä ymmärtää että jokaisella on vapaus olla hiljaa kaksi minuuttia. Tällä viitataan tietenkin toisen maailmansodan aikaiseen Saksan miehitykseen, josta Hollanti vapautui 5. toukokuuta 1945. Vapautuspäivää juhlitaakin 5.5, näin kuolleiden muistelo on vapautuspäivän aattona.

Tänä vuonna muistelun oheen on keksitty kampanja: "Laita puhelin kiinni". Aihe on niin tärkeä, että se mainittiin jopa paikallislehden etusivulla.

HD 30.4.2016

Urpompi vopisi ajatella, että puhelimen laitto hiljaiselle riittäisi, mutta silloinhan voi edelleen vaikka ottaa selfieitä ja pelata pelejä. Niinpä kampanjassa pyydetään, että puhelin laitettaisiin oikeasti kokonaan pois päältä. Hankkeen puuhamies Sydney Vollmer kertoo NOS:ille (paikallinen YLE): Puhelimen sulkeminen kokonaan on suurempi symbolinen teko. Radiotoimittaja oli jopa erikseen kysynyt teleoperaattoreilta, aikovatko ne auttaa laittamalla verkon nurin pariksi minuutiksi. No, eivät meinaa, mutta tukevat kyllä kampanjaa.

Kuvakaappaus kampanjann sivuilta.

Kuten kuvasta näkyy, jos on päättänyt sulkea puhelimen hiljaisuuden ajaksi tämän voi tietenkin jakaa Facebookin tai Twitterin kautta. Kunhan ei jaa aikana 20:00-20:02!