sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Hevoshuijari on huumorimiehiä

Muutama vuosi sitten Euroopassa oli laaja skandaali naudanlihana myydystä hevosenlihasta. Skandaali alkoi Briteissä, ylitti ripeästi kanaalin ja ylsi lopulta jopa Suomeen asti. Lähinnä hevos-naudanlihaa oli eineksissä, Suomessa myynnistä vedettiin Ikean lihapullat ja Hollannissa mm pakastelasagnea. Tuotteita joiden liha toimitetaan valmistajien tehtaille valmiiksi jauhettuna, pakastettuna ja tunnistamattomana.

Kaksi hevosta

Hollannissa on laajaa lihakauppa ja tuotantoa, joten sekaan mahtuu huithapeleita. Yksi suurimmista oli Willy Selten, jonka lihoja on ilmeiseti edelleen pari miljoonaa kiloa pakkasessa eikä oikein ole keksitty mitä niille pitäisi tehdä - onko myyntikelpoista vai ei ja minkä eläimen lihaa?

Toinen suuri tekijä on nyt saatu kiinni Espanjassa. Kun maa alkoi polttaa jalkojen alla Hollannissa Bredasta kotoisin oleva Jan Fasen siirtyi sinne, Alicanten kakkosasunnolleen, jatkamaan rikollisia puuhia. Hollannissa hän on jo saanut tuomion pari vuotta sitten ostettuaan argentiinalaista [ei-eläinystävällistä] hevosenlihaa ja myytyään sitä halal-nautana (!) Ranskassa.

Lehmiä laitumella
Tällä kertaa Jan teurastutti sairaita ja varastettuja hevosia ja möi ne El Pais-lehden mukaan Euroopan markkinoilla 25 eri maahan. Liha ei tietenkään ole laadullisesti ihmisravinnoksi soveltuvaa, mm lääkinnän ja/tai hormonien takia. Hevosia varastettiin sekä Espanjan että Portugalin puolelta. Papereita väärenneltiin ja "sama" hevonen saatettiin teurastaa viidestikin.

Aika helposti lähtisi mukaan - hevonen lie'assa joutomaalla Portugalissa.
Jokseenkin asiaton mies siis, joten mikä tässä on huumoria? No se, että hänen lihatukkunsa joka möi hevosenlihaa nautana 2013 oli nimeltään Draap Trading. Suomessa firma olisi ollut Nenoveh Trading. Arvaatko jo? Draap on paard (hevonen) nurinpäin!

torstai 13. huhtikuuta 2017

Talliesittely 8: Sintenie

Kun muutin Hollantiin, melko tarkalleen 12 vuotta sitten, sain varsin pikaiseeen järjestettyä itselleni asunnon. Vahvana kakkosena, mitä järjestelyyn tulee, oli tallipaikka hevoselleni. Kun tiesin asettuvani Haarlemiin vuokrasin siis pariksi päiväksi pyörän ja lähdin tutkimaan ympäristöä. Isommat ratsastukoulut löytyivät netistä, mutta pienemmät yksityistallit eivät. Aika pian opin taikasanat ratsastuskenttä, kokopäivätarhaus ja maasto hollanniksi, tosin lausunta ei tainnut ihan osua vielä. Ja niiltä isommilta kouluilta kyselin, mitä pienempää lähistöllä oli.

Tästäkin polkisi helposti ohi, ennen lehmänkuvaa oik 25 hepan tallin sisäänkäynti.

Halusin tallin polkupyörämatkan päästä, eli max 10 km. Kertonee jotain Hollannin hevostiheydestä, että talleja löytyi yli 40 kpl. Ja yhtälailla kertonee jotain Hollannin ahtaudesta, että 6h tai yli tarhausta oli yhteensä kuudella näistä. Pääosalla näistä ei ollut tarhausta tallin puolesta ollenkaan. Pihalla saattoi toki nököttää vaikkapa 3 tarhaa (60 hevoselle) ja sanoivat, että itse voi tarhata jos on vapaata. Ts. jos tulen töistä, voisin ratsastamisen sijaan tuupata hevosen tarhaan tunniksi ja odotella sen aikaa? Ja loput 23 h hevonen seisoo karsinassa?

Kenttä, lantala näppärästi keskellä pihaa. Matalat rakennukset talleja (3 käytävää), harmaa kulma oik pieni navetta.

Harmaa pääty on navetta, lehmistä kuva alempana.

Ei, kyllä ulkoilla pitää ja onneksi joukossa oli Sintenien talli. Hollannin mittapuussa pieni, vain reilut 20 hevosta, kokopäiväulkoilua, ratsastuskenttä ja maastot ok. Tältä pohjalta talli ei suomalaisistakaan kauheasti poikkea, joten millä oikeudella tällainen tavis pääsee blogiin? No siksi, että tallinpihan halkaisee junarata.



Vasemmalla tallin rakennukset, muutama tarha ja pikkulaidun ja kenttä. Oikealla isompi talvitarha sekä laitumet. Kaikki ryhmässä tarhattavat taikka laiduntavat viedään 2x/pvä junaradan yli. Ja jos päivällä ratsastetaan niin vielä senkin kerran. Olletikin junaradan ylityksiä tulee, kun hevosia on n 20, sellaiset 60-80/pvä. Ylikulku on vartioimaton. Molemmin puolin on järeät portit ja vielä koskaan ei ole hevonen pääsyt radalle vapaana.

Kenttä, portti, rata, portti ja talvitarha.

Radan ylitys. Portteja ei koskaan saa jättää hetkeksikään auki. Tietenkin tarhalla on vielä oma lankaporttinsakin.

Vas rata, kenttä, pikkutarhat ja tallirakennukset kuvan ulkopuolella oik.
Tallille muuttavat hevoset pidetään ensimmäiset viikot tallin puolella. Kun hevonen on varmasti tottunut juniin se vasta viedään radan yli.

Joulukuussa 2005 oli lunta.

Juna kentän reunalla.

On siinä sentään oja välissä, ettei ihan yletä raipalla junaa näpsimään.

Nykyhevostani yritän parhaillaan totuttaa juniin, koska kärryillä tarvitsee ylittää rata vaikka nykytalli ei noin likellä rataa olekaan. Pitäisköhän vaan laittaa Sintenielle kuukaudeksi, on totutus kertaheitolla tehty. Ponini, joka tuli Suomesta 12 vuotta sitten asui jo Suomessa 15 vuotta radan varressa, joten sille juna oli tuttu juttu.

Laitumen rauhaa?

Kesällä kaislat piilottavat raiteet.


Sinteniellä on tapahtunut sukupolvenvaihdos muutama vuosi sitten, tallin nimi on nyt Sinneveld ja sillä on jopa nettisivut. Heillä on myös suht eläinystävällistä lihantuotantoa. Sanon suht, sillä bongasin (luonnon)laidunlehmien lisäksi pikkunavetan verran parsiversioita. Harmi.


Nähdäkseni lehmät ovat jumissa, vaikka parsi ei olekaan metallia.

En lähtenyt tallilta junaradan takia, vaan siksi, että karsinat piti siivota itse. Se ei ole iso homma, mutta silloisessa työssä oli työmatkoja ja joka kerta joutui järjestelemään. Nykytallilla (joka pitää vielä esitellä jossain kohtaa) maksan enemmän mutta voin olla päivä - tai vaikka viikon - poissa ja ruoka, ulkoilu & karsina hoidetaan tallin puolesta.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Pari havaintoa, mm Hitler

Nyt on täällä päässä niin paljon havainnoitavaa, että blogattavaa riittäisi vaikka 2x/pvä. Laitanpa siis kaksi pikkuutista samaan.

Ensin isän järkytys lapsen värityskirjasta. Kruidvat-ketju (iso kemppakauppa + jonkinverran sälää, leluja, vaatteita yms) möi värityskirjaa maailman nähtävyyksillä ja kuuluisuuksilla. Oli vapaudenpatsas ja Einstein. Ja Hitler.

Kuva NRC:n sivulta, aluperin ilmeisesti facebook.

Kirja on tehty Intiassa ja kuulemma Aasiassa Hitlerkin niputetaan “suurten maailman johtajien joukkoon”. Ja näemmä kirjaa ei ole tarkastettu ennen myyntiin laittoa. Aikas nopeaan poistuivat hyllyistä.

Ja kakkosena, kun sakoista on täälläkin ollut juttua. Poika 16v jäi kiinni ajellessaan 228 km/h. Oli hieman testailemassa aamu-kuudelta kun käry kävi.

Kuva FB/ Verkeerspolitie Overijssel



Erityisen erikoiseksi tapauksen tekee se, että poika ajeli mopolla! Hän harrastaa kilpamopoilua eli vehje oli hieman reippaammin viritetty eikä edes rekisteröity. Mopokortti meni, samoin mopo, ja oikeudessa vielä katsotaan lisäsanktiot.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Sympatiaa homoille

Viikonloppuna oli Arhemissa ikävä välikohtaus. Homoaviopari kulki käsi kädessä kun vastaantulleen poikajoukon kanssa tuli suukopua. Kopu yltyi tappeluksi ja pari pahoinpideltiin reippaalla kädellä, toista jopa tempaistiin voimaleikkurilla naamaan, jolloin uhri menetti viisi hammasta.

HD 5.4.2017

Tästä on nyt sitten (aiheesta) noussut kohu ja sympatioita ilmaistaan puolin ja toisin. Tapahtumapaikka Arnhemin kaupunki valaisi IJsselin ylittävän sillan sateenkaariväreissä.

HD 4.4.2017

Ja eri puolilla maata ollaan miesten kesken käsi kädessä. Yllä D66-puolueen Alexander Pechtold ja Wouter Koolmees saapuvat parlamentin istuntoon (molemmat heteroja). En ihan heti usko, että Suomen kansanedustajat tähän ryhtyisivät?  Haarlemissa vedettiin myös sateenkaarilippu kaupungintalon salkoon.

Taas on harmata, onneksi kuvassa väripilkku.

Voi vain arvailla, miksi poikajoukolla (tällä erää 6 on pidätetty) oli voimaleikkuri mukana lauantai-iltana. Epäilykset kohdistuvat kaksipyörävarkauksiin. Heidän asianajajansa mukaan homopari löi ensin.

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Kauriita lahdataan tosiaan vauhdilla

Pikku-uutinen Haarlemin paikallislehdessä: Vuodessa on ammuttu reilut 1440 kaurista Amsterdamin vesijohtodyyneillä (AWD).

No jopas! Ovat sitten kuitenkin päässet reippaasti vauhtiin.
Mahdollisille uusille lukijoille linkki vuodentakaisiin kauristaustoihin.

Vapaata riistaa


Kanta oli alunperin n 4000 ja tavoite on vähentää määrä kahdeksaansataan viidessä vuodessa. Nyt jäljellä siis on noin 2500 kpl, plus kevään tulevat vasat (oisko joku 1000 kpl? En tiedä ovatko kaksoset kovin yleisiä). Heti piti väkästellä exceli, että onnistuuko tavoite.



No näemmä onnistuu, samalla tahdilla jo neljässä vuodessa! No, eiköhän tahti vähän laannu populaation kutistuessa. Hyvä homma, olin skeptinen mutta näemmä vihdoin löytyi rotia tehdä asialle jotain.

HD 3.4.2017

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Nopeussakot

Jokunen viiko sitten kerroin tutkatiedotteista. Liikkuvien tutkien lisäksi täällä on liikkumattoamia kameroita reippasti ja lisäksi välimatkamittauksia. Tässä pieni katsaus Hollanin ylinopeussakkotouhuihin.




Ensin kevyt tilastokatsaus, lähde paikallislehti 13.2.2017:

Koko vuoden 2016 sakkosaldo ei ole vielä tiedossa. Touko-elokuussa sakkoja kertyi 2,9 miljoona kappaletta, joten koko vuodelle venytettynä lappusia postiteltaisiin lähes 9 miljoona. Hollannissa asuu 17 miljoonaa ihmistä, joten joka toiselle napsahtaa (teoriassa). Ainakin kesäkuukausina näistä vajaa kolmannes tuli välimatkamittauksista, joita on yhdellätoista tienpätkällä.

Peltitolppia on 642 kpl, ne ovat aina valtateillä (ei moottori-), ja usein liikennevaloihin yhdistettynä, eli risteysalueella. Ne kirjasivat kesäkuukausina reilun puolet sakoista (1,6 miljoonaa), joista osa (vajaa 100 000) punaista päin ajosta. Loput, tarkalleen 443 156, tulivat siirrettävistä kameroista (188 kpl) tai käsitutkalla.

Peltipoliisi 50-alueella Haarlemissa.

Siirrettäviä kameroita käyetään moottori- tai maanteillä. Käsimittausta  (hiustenkuivaajamalli) käytetään vain taajamassa, missä kameran asennus/tähtäys vaikeampaa. Tämä on ainoa malli joka vaatii pysäytystiimin vähän matkan päässä.

Pömpeleissä on aina kameran, ts sellaista suomen 6 pömpeliä tienvarressa joista yhdessä ehkä kamera ei harrasteta. Toki satunnaisesti käytöstä poistettu pömpeli pelottelee vielä vierailijoita, paikalliset toki tietävät hyvin nopeaan, ettei sitä enää tarvitse pelätä.




Yllä välimatkamittauksen varoituskyltti. Missä se loppuu, sitä ei kerrota kyltillä. Tutuilla reiteillä se on tiedossa tietenkin. Alun ja lopun väliltä mitataan keskinopeus. Periaatteessa 40 km 100 km/h välin voisi vetää puoliksi: 20 km 120 km/h ja 20 km  80 km/h sakoitta. Järkevintä on  kuitenkin vain körötellä rajoituksen mukaan, vakionopeussäädin on kova sana, ja satasen alueella voi mennä 107 ilman sakkoa (nopeuden korjaus -4 km/h ja 3 km/h ylityksistä ei sakoiteta). Onko Suomessa (nykyisin) välimatkamittauksia?

Klo on 06:30 ja köröttelen puolityhjää 5-kaistaista motaria madellen.

Huomaa myös älytön ajoitettu nopeusrajoitus, öisin (19-06) saa ajaa maksimia, 130 km/h, päivisin vain satasta. Ympäristösyistä, kuulemma, tällä tienpätkällä (A2 Amsterdam - Utrecht). Ylin kuva ja pimeäkuva ovat samalta tieltä, jos liikennettä on (Hollannin mittapuussa) vähän ja kaistoja on 5 niin 100 km/h on silkkaa kiusaamista! Siinä sitten körötellään ja katsotaan miten nopsaan 106 km/h vakinopeussäätimellä jurrutetaan 104 km/h ajavan ohi... Vuonna 2015 31% sakoista tuli tältä tienpätkältä, todellinen valtion lypsylehmä.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Horze -päivitys uudestaan

Ehdin jo eilen kirjoittaa päivityksen, joka alkoi seuraavasti:

Kuten luvattu, palaan Horze-aiheeseen mikäli uutta infoa medioista löydän. Alkuperäinen kirjoitus Horzen hollaninpuuhista täällä. Tosin nyt mennään hieman blogin aiheen ulkopuolelle, kysessä ei ole hollanninpään havainto vaan suomalaismedian - Ilta-Sanomat on tehnyt aiheesta jutun.

Alunperin valmistivat ravivarusteita. Kuvassa Bold Eagle Prix d'Ameriquessa 2017.
En tiedä onko Finn-Tackia yllä.

Kuitenkin näemmä Iltiksen uutinen on otettu linjoilta. En tiedä asiasta sen enempää, joten poistan nyt toistaiseksi kirjoituksen joka lähinnä nojasi ko juttuun, pienin lisätiedoin.

Poistettu kirjoitukseni loppui näin:

Sinänsä täällä päässä on ollut nyt hiljaista, Agradin lisäksi muut eivät ole Horzen myyntiä lopettaneet ja paikallinen nettikeskustelukin on siirtynyt muihin aiheisiin. Jälleen, jos aihe nousee uudestaan pintaan palaan asiaan.

Eli tällä linjalla jatketaan.