Mitsuhybridit vyöryvät Suomeen

Ilta-sanomat sen kertoi 15.11:

Tuontiautotilastojen kärkipäähän on kuluneiden kuukausien mittaan ilmestynyt yllättävällä voimalla vanha tuttu japanilaismerkki, jonka kaikkien mallien kokonaisrekisteröintimäärä uutena oli esimerkiksi vuonna 2018 meillä vain hieman yli tuhat autoa. Ja Tuodut Mitsubishi Outlander PHEV:t ovat meidän käsityksen mukaan pitkälti 2014-2015-mallisia, useimmiten alkujaan Hollannissa myytyjä entisiä työsuhdeautoja. Mistä mahtaa johtua?

Mitsu Hollannissa. Vaan onkohan enää? Lähde

No, tietenkin holskien nurinkurisesta (ja oikuttelevasta) vähäpäästöautojen tukemisesta. Tästä kerroin jo heinäkuussa Tesla-jutun yhteydessä. Täällä tuetaan työsuhdeleasingautoja verohelpoituksin, jos ovat (osin) sähköisiä. Mitsubishilla Outlander PHEVllä oli kaksi hurjaa piikkiä 2014 ja 2016, koska halpoja (tuen myötä!), ja suht rouhean näköisiä. Kuitenkaan tavisautoilijaa ne eivät pahemmin kiinnosta, jos omalla rahalla maksaa verohyöty ei ole niin suuri ja käytetyt eivät siis kiinnosta paljon ketään. Ja nyt 3-5v myöhemmin leasingsopimukset raukeavat.

Tilastojen valossa Mitsujen maastavienti on räjähtänyt viisinkertaiseksi kun kaikkia liisinkejä rahdataan maasta. 

Ei tarvinne suomennosta. Jaa no aandeel on osuus.

5 eniten vietyä käytettyä stöpselimallia + kasvu-%. Volvo V60 mainitaan myös Iltiksen jutussa.

Tilastot täältä, jutun otsikko Hollantilaiset vihaavat Mutsibishi Outlander PHEVtä.

Käytännössä verohelpotus ei siis tuo mitään pitkäaikaista ilmastohyötyä Hollannille, koska autot valuvat maasta ulos (ja joutuu ajamaan 100 km/h, stana). Laittakaa vaan nyt jo rahaa jemmaan, Teslakolmoset vyörynevät sinnepäin vuorollaan muutaman vuoden päästä. 

Lyhytrataravit

Hollannin raviurheilu on aika olematonta. Aikoinaan oli ihan olennainen Alankomaiden Grand Prix mutta nykysin ratoja enää pari-kolme (ainakin Duindigt vain kesäkäytössä, oli jo konkurssissakin) ja voittosummat / totot todella heikkoja. Itse olen käynyt raveissa vain kerran, ne olivat silloin yhdistetyt ravi-laukat ja ravitkin ruoholla. Lähin rata on nyt yli 100 km päässä, joten ei tule piipahdettua. Jonkinverran on kasvatusta ja myös toimintaa ulkomailla (holskitalleja esim Ruotsissa) mutta kaikkineen hyvin pientä.

Vähän erilainen ravirata

Joka kesä ravit kuitenkin tuodaan lähelle, ihan kylän keskustoihin asti. Nimittäin vuosittaisten kyläjuhlien yhteydessä on usein hevosohjelmaa, hevosmarkkinoita (pieni, iso), saattaa olla kilpailupäivä (este, koulu), valjakkoajoa historiallisesissa vermeissä (tästä täytyy tehdä juttu joskus) ja raveja.

Keskellä kylää kuitenkin harvemmin on ravirataa, mutta kylänraitti on. Ja sehän riittää, yleensä pituus on 300m.

Rataa valmistellaan.

Rata tehdään seuraavasti: laitetaan keskelle ruohonpalaset erottamaan radat ja laitetaan radoille hevosen levyinen hiekkakaistale. Radalla kärryjen pyörät kulkevat kiveyksellä. Maalin jälkeen hiekkaa on koko leveydeltä että voi kiemurrellenkin jarruttaa. Radan reunoille aidat ja katsojat ovat käytännössä kosketusetäisyydellä. Lähdöt juostaan pareittain ja niiden välissä lämmitellään eestaas.

Rata valmiina.

Maalialue eli jarrutusmatka.

Koska kysessä kyläjuhlat jengi saapuu paikalle tuoleilla ja kylmälaukuilla varustettuna. Tietenkin paikalla on myös jokunen olutpiste ja snackskoju. Ja totalisaattori, jossa voi lyödä vetoa voittajasta ja sijasta, kaksaria ei Hollannissa tunneta ("oikeissakaan" raveissa). Mikä on tyhmää, koska suosikkipelimuotoni.

Katsojat valmiina asemissa.

Valjastusalue on myös kadunvarsi, katoksia yms ei ole, luulisi että sentään vesipiste.

Näemmä vanhahko Mersu kelpaa Hollanninkin raviväelle

Kiltit hepat samassa narussa kiinni.

Lähtö on periaatteessa voltti-tyyppinen, hepat kiertävät eri suuntiin ja kun nenät oikeaan suuntaan sopii lähteä. Matkalla on pari lippumiestä, eka hyväksyy lähdön, puoliväli liputtaa laukat ja vika liputtaa voittajan. Aikaa ei oteta, vaan jokainen pari on kahdesta voitosta poikki.

Lämmittelyä

Vauhteja

Hollannissa on muutama virallinen treenari, jotka suht ammattimaisesti näitä lähtöjä tahkoavat (en tiedä mikä siinä on ansaintamalli, tuskin voitoilla elää?) ja joukossa on aina muutama harrastelija jolla 1-2 hevosta kotona. Tällä kertaa olin katsomassa Hillegomissa syyskuussa ja ilmeisesti oli ollut vaikeuksia saada porukka kasaan. Hevosia oli 4 liian vähän ja yksikin oli selvästi alikuntoinen, talvikarvainen "pakko-osallistuja" ettei tarvii perua (ehkä hevosen omistajalle maksettiin korvaus jo paikalle raahautumisesta, hevonen ei päässyt sijoille).

Loppukiri

 Hillegomissa voittopotti oli yhteensä 5000 euroa, josta voittajalle 2500,-, 5s ja 6s sija vielä 225,-.

Väärä askellaji.

Osa treenareista tekee molempia ravimalleja, eli "oikeita" ja lyhytratoja. Koska lyhytratoja ei voi harjoitella muulloin kuin kisojen aikana jossain kohtaa rataa viuhtoi eestaas ei-osallistuja joka vaan totutteli, josko myöhemmin osallistuu. Onhan tuossa totuttelemista kun katsojat ovat iholla!

Vieraileva harjoittelija, starttinumeroita max 24.

Katsojat siinä sitten juopuvat hiljaksiin ja loppupäivästä oli välillä jännät paikat kun tuuli esim kuljetti 6-packmuovit radalle. Hevonen ehkä voisi säikähtää tai muovi voisi jopa tarttua jalkaan. Onneksi ne aina lopulta kerättiin pois ennen seuraavaa lähtöä, kerran meinasin jo itsekin kiivetä aidan yli.

Touhu alkaa yleensä yhdeltä ja valmista on kuuden maissa, Melko pitkä päivä siis ja sijoittuneet (4 parasta) ovat juosseet pahimmillaan 5x3 lähtöä (4,5km!) jos joka paikassa maksimit. (Vähimmillään 5x2, jos voitto aina selvä). Loppujuoksuja on kaksi eli finaali, mutta myös 'pronssi". 

Loppukävelytystä ja varustehuoltoa.

Hevosia ei ole vielä edes lastattu niin alkaa jo radan purku.

Alla vielä video parista lähdöstä

Ps aina tietenkin ilahduttavat Customit ja Mirat ja Wahlstenit yms suomimerkit, ovatkohan vielä kaikinpuolin suomalaisten omistuksessa? (Finn-Tack on niillä rajoilla)

Hissutellen Hollannissa

Viime viikon uutishiljaisuuden jälkeen päästään onneksi taas asiaan, eli rutkuttamaan.

Täällä on nyt typpipäästöt tapetilla. Ihan tarkkaan en tiedä miksi, oliko joku tutkimus vai mikä, sillä vaikkapa vuosi sitten niistä ei pahemmin puhuttu. No tapetti mikä tapetti, joka on johtanut kaikenlaisiin säädöksiin - ja mielenosoituksiin.

Päästövasikoita. Kuva on vanha, nämä tuskin päästelevät enää.

Säädökset - tai ehdotukset - typpipäästöjen vähentämiseksi osuvat paljolti maatalouteen ja rakentamiseen. Niinpä puhutaan karjamäärän vähennyksestä. Ja rakennusprojekteja on joudutta laittamaan jähin koska typpipäätöjen puitteissa ei ole "tilaa" rakentaa. Tämä on johtanut viikkojen mittaisiin protesteihin, maanviljelijöitä jo kerroin ja rakentajat aikaansaivat toisella viikolla vastaavia kuvia (ja ruuhkia) vähän erilaisella kalustolla samassa puistossa Den Haagissa.

Kuva täältä

Molemmissa ryhmissä on tietty rahasta kyse, kuitenkin numeroiden valossa maatalous on se johon pitäisi puuttua, allaolevassa kuvassa sininen alue. Rakentaminen osuu tummansiniseen 1,2 prosenttiin, jonka otsikko on muut, rakentamisen lisäksi vaikkapa kauppa tai jätteenkäsittely. Iso keltainen on ulkomaat, typpi on ilmassa ja tuulee vaikkapa Belgiasta tänne.

Lähde RIVM eli suunnilleen kansanterveyslaitos

Anyway, ko protestit ovat saaneet aikaiseksi sen, että säädöksiä on jo höllennetty tai viivästetty. Vaan jotain tarttis tehdä heti, ilman riskiä, että olennaiset rakenteet (ruoantuotanto) alkavat tökkiä. Kah, kiusataan taviksia. Holskeista ei ole kuitenkaan keltaliiveiksi tai muuhun kovin ronskiin/laajamittaiseen vastarintaan, joten toimenpiteet voi toteuttaa heti. 12.11 koalitiohallitus pääsi sopimukseen: moottoriteiden maksiminopeus pudotetaan 100 km/h:hon. Ylläolevassa kuvassa tavisliikenne on pinkki 6,1%.

Paikoin voimassa rajoitus jo nykyisellään

Hip hei. Hollannissa oli pitkään motareilla 120km/h ja melko vastikään, 2012 se nostettiin => 130. Tämä aiheutti kyllä jonkinverran sekavuutta, että mikä nopeus missäkin pelittää mutta nopsaan oppi kuitenkin kyttäilemään pikkumerkkejä (ks kuva alla) enkä ole motareilta pahemmin sakkoja saanut.

Moottoriteillä ja välillä muillakin maanteillä lukee rajoitus usein myös kilometri(oik. hektometri)tolpissa.
Niitä kyttäämällä pysyy kartalla.

Ja nyt siis (kohtapuoliin) 100 km/h. Päivisin, eli 6-19, öisin saa ajaa kait edelleen 130.

Työpajoissa jo askarrellaan uusia liikennemerkkejä. ED 13.11, otsikko sanoo VVD nielaisee melonin. VVD on paikallinen kokoomus noin suurinpiirtein ja vastustivat muutosta vaan ei auta kuin nielaista, läpi meni.

Suomessa huokaillaan tavinopeusrajoituksia, niin täällä onkin talvi ainainen.

Nuu-Nuu

Vaihteeksi astetta kevyempi havainto. Eräänä aamuna havainnoin vilkkuvaloja kadulla jo ennen aamu-seitsemää. Kunnon paritalokyttääjänä heti verhonraosta kurkkimaan. Oli iso traktori ja iso perävaunu joka keräsi lehtiä. Perävaunussa oli valtava imuriletku.

En tiedä/muista miten lehdet Helsingissä (tai Hollannin kaupungeissa) kerättiin mutta tuskin ihan tollaisella (kaupunkilaisen silmiin) megatraktorilla. Tuli Teletappien Nuu-Nuu mieleen.

Ainakin omasta mielestäni hassu näky perusasuinalueella.

Rhino-virus

Hevosilla esiintyy erilaisia virustauteja, influessia ja esim herpestä. Kun etsin Suomen päässä tietoa EHV-herpeksestä löydän oikeastaan vain tietoa hengitystieversiosta (rinopneumoniitti, joka on varsin yleinen ja harvemmin perusflunssa pahempi) sekä virusabortista (joka on astetta ikävämpi, kuten nimi sanoo varsa abortoituu). Myös vastasyntyneet varsat voivat kärsiä viruksestä (ja monesti kuolevat siihen).

Kuitenkin Hollannissa on kaikkein yleisimmin tapetilla ns neljäs muoto, neurologinen EHV-1, jolle annetaan Suomessa nimi myeloenkefalopatia. En kuitenkaan googlella löydä suurempia mainintoja epidemioista tai edes tartunnoista jotka johtavat tähän versioon Suomen päässä.

Terve hevonen (kuvituskuva)

Hollannissa neurologinen versio on kansan suussa rhino, ja kaikki taudinkuvat tuupataan rinopneumoniitin nimen alle. Ja tämä neurologinen rhino on vuosittain (hevos)uutisissa, paikallisen infosivun mukaan rhinon bakteeria on kaikkialla, ja miksi se sitten 'iskee' jonnekin on hämärän peitossa. Evira: EHV-1 -tartunta voi aiheuttaa neurologisia oireita, jotka vaihtelevat lievistä takaosan liikkeiden koordinaatiohäiriöistä raajojen täydelliseen halvaantumiseen. Vaikeimmin oireilevilla hevosilla tauti voi olla parantumaton. Aikamoinen eufemismi tuo 'parantumaton' - tarkoittaa siis kuolemaksi.

Tällä kertaa rhino ilmiintyi Lelystadin ratsastukoululla. Ensimmäinen tartunta todettiin lokakuun alussa ja nyt kuolleita on jo neljä. Ratsastuskoulu on kiinni ja ratsastushalleihin on jäjestetty karanteenikarsinoita. Toisessa seisovat epäillyt (esim pikkasen kuumetta ollut) ja toisessa varmat (testatut). Nämä varmat tapaukset seisovat oljista tehdyissä karsinoissa - jos hevonen ei tokene vaan menee nurin karsina on helppo purkaa ja pääsee siirtämään tai muuten auttamaan hevosta. Pari hevosta seisoo taljoissa.

Olkikarsinassa

Karanteeni 2, kuvakaappaus uutiskirjeestä

Karanteeni 1, vuokrakarsinat

Tautiin on rokote (vaan se ei ole satavarma ja aika harvoin käytössä) mutta ei hoitoa tai lääkettä. Kipulääkettä annetaan ja muuten ei auta kuin odotella. Terveiltä hevosilta mitataan lämpö 2x/pvä ja siirretään tarpeen mukaan karanteeni ykköseen ja jos 2 viikkoon ei oireile pääsee takaisin omaan karsinaan. Tallit joista / joihin siirrellään desinfioidaan perinpohjin joten hommaa on paljon. Onneksi paikalle on ilmaantunut vapaaehtoisia auttamaan. Eri alueiden välillä on myös vaihdettava vaatteet, ettei vaan kuljeta mitään mukanaan, joten haalareita ja muovisuojia (jalkineille) & käsineitä kuluu.

Tämä on tietenkin ratsastukoululle mahdoton kuluerä. Vakuutukset eivät korvaa eläintauteja ja yritys onkin facebookissa hieman valottanut kuluja:

Koska tunnit on peruttu eikä kahviokaan ole auki tulopuolen vaje on noin 12.000 / vko.

Menopuolella on eläinlääkärinkulut, esim testi maksaa 110 tai 160 euroa / hevonen.

Aspiriini on 1 euron / pvä / hevonen. Hevosia on 50 (sekä yksityisiä, mutta ne toki maksavat omat lääkkeensä itse). Metacam, reippaampi kipulääke maksaa noin 20/pvä.

Desinfiointiaine maksaa 40e/kilo, osatavat sitä 6 kilon pöniköissä. Päälle muut puhdistusaineet.

Haalarit ja muut suojavaatteet n. 1000,-/viikko. 

Irtokarsinoiden vuokra 15 euroa / vko, niitä seisoo karanteenihallissa 1 14 kpl.

Koska karanteenit ovat ratsastuhalleissa joudutaan niiden pohjat todennäköisesti uusimaan, siinä arvio 15.000 euron luokkaa.

Karsinarivin siivousta. Väliseinät ovat pyörillä ja vedetty kuvassa oikealle.
Kuvassa ei siis ole käytävä vaan näkyy karsinoiden juomakupit.

Eli tuosta voi itse kukin laskea montako viikkoa talli pysyy jaloillaan vai ei. He ovatkin pyytäneet asiakkaista maksamaan vakiotuntinsa, sillä muuten korttitalo luhistuu varmasti. Lupaavat hyvitellä (rästitunteina tai muuna aktiviteettina) mahdollisuuksien mukaan.

Tämä onkin sitten aiheuttanut keskustelua paikallisella hevosfoorumilla. Ja niin vaan sinne joukkoon mahtuu muutama Miksi maksaisin, enhän saa sovittua palvelua?? Ja päälle yrittäjän riskit ja muut kliseet.

Tietenkään yhdenkään yrittäjän ei pidä laskea asiakkaiden hyväntekeväisyyden varaan. Mutta onhan tämä aika extreme tapaus. Koska vakuutus ei korvaa (eikä edes suostu vakuuttamaan). Useimmissa muissa yritysongelmissa, vaikkapa tulipaloissa, vakuutus jeesaa. Ja jos vastaavaa tapahtuu tuotantoeläinpuolella (eläintautia) niin valtio jeesaa. Mutta ratsastukoulua ei jeesaa kukaan.

Kukkia, kortteja ja kaakkelseja tulee myös.

Nyt tallilla pyörivä ratsastuskerho on laittanut ihan crowdfundinginkin päälle, toivotaan, että se auttaa. Maksoin jopa itse hieman vaikken ko tallilla ole koskaan käynyt. Olen kuitenkin itse kerran kokenut pääntautimeiningin karanteeneineen ja kuolemineen (koska kyseessä oli yksityistalli yrittäjälle ei tullut ansionmenetystä sillä kaikki maksoivat tallivuokransa. Mutta tuli lisätöitä ja -menoja, joku 40.000 e, mainitsi), joten voin hyvin kuvitella tunnelmat. 

Toivotaan että talli tästä tokenee, vielä kuitenkin menee viikkoja ennenkuin sairaat ovat parantuneet (tai ei) ja sen päälle vielä muutaman viikon puskuri, ennekuin voidaan sanoa tartuntavaaran olevan ohi.

Kunniakomppanian harjoitukset

Syyskuun kolmas tiistai on aina Prinsjesdag, Prinssien päivä. Kyseisenä päivänä kuningas siirtyy lasisissa hevoskärryissä parlamenttiin ja pitää avajaispuheen. Juuri nyt lasissa kärryissä, aiemmin ja aikanaan taas käytössä olleet kultaiset ovat jo pari vuotta restauroitumassa.

Puhe on parlamentin avauspuhe ja linjaa myös tulevaa taloupolitiikkaa. Perinteisesti sisältö vuotaa lehdistölle viikkoa-paria ennen, eli yllätyksiä ei enää tule ja budjetit on ja ennen puhetta analysoitu. Kysessä onkin lähinnä rituaali, toki perustuslaillinen, eli ihan heppoisesti siitä ei luovuta.

Tähän kärryajeluun liittyy tietenkin paraati, sivusinkin jo aihetta kuninkaallisten tallien esittelyssä. Paraati on tietenkin jännä paikka, on ihmisiä ja hälyä + aina riski järjestyshäiriöihin (tai jopa pahempaan). Hevosten pitää siis totutella vähän reippaampaan menoon. Ja tämä totuttelu tapahtuu paraatia edeltävänä päivänä eli maanantaina, Dan Haagissa, Scheveningenin rannalla.

Hevosia ei ole kuninkaallisissa talleissa enää tarpeeksi moiseen kulkueeseen, joten kuka vaan sopivalla hevosella voi osallistua tietyin ehdoin. Olletikin hevosen pitää olla tarpeeksi suuri ja ruskea tai musta. Lisäksi ratsastajan pitää suorittaa ratsastusajokorttia vastaava kunniakulkuekoe, jossa ratsastetaan mm sapeli (vai bajonetti, no joku miekanomainen) kädessä ja sitä pitää osata nostaa pystyyn ja viedä eteen plus mm hypätä este se kädessä. Eli tietyt kunnialiikket ja käskyt pitää osata.

Mm sateenvarjon avaamista ja sulkemista harjoitellaan.

Osa tulee omilla hevosilla, toisaalta on ihmisiä jotka tarjoavat hevosensa käyttöön ja ratsastaja on sitten joku reservihevosmies (tai nainen). Esimerkiksi yksi ratsastuskoulu - jonka omistajalla joku kytkös armeijaan tmv - tarjoaa 5 hevosta vuosittain. Olisi hauska bongata vakiotuntiheppa ko paraatissa.

Rantaharjoitus on sitten viimeinen koe joka erottaa jyvät akanoista. Harjoittelevia hevosia on enemmän kuin lopulta tarvitaan ja vain lunkeimmat pääsevät mukaan. Jo useamman kerran mukana olleiden ei kaikkien tarvitse enää osallistua harjoitukseen.

Yksi ratsastukouluhevosista.

Paikalla on paljon väkeä ja lehdistöä ja vartavasten koululuokkia joiden sopii taputtaa ja kiljua ja hyppiä yms avittaa harjoitusta. Yleisömelun lisäksi harjoitellaan ylläolevaa sateenvarjoa, ammuskelua, pikku ilotulitteita (heiteltiin lähes hevosten jakoihin, en vaan saanut kunnon kuvaa) ja grande finalena savu.

Alkuun oli enemmän poukkoilua, koko harjoitus oli käynnissä (niin on paraatikin).

Lehdistöä

Valkoiset hevoset ovat trumpetisteille, niitä oli harjoituksissa 8 mutta vain 4 taisi olla tarpeen.

Hän ammuskeli. Savu on ilotulitteista.

Isompi savu saatiin sitten jollain kemikaaleilla.

Seuraava näkyy jo

Savu antaa hienon taustan

Rumpalin hevonen on aina kirjava. Harjoituksissa oli kolme kirjavaa,
2 tinkeriä (Irish Cob) ja yksi puoliverinen (kuvassa oik) joka taisi saada paikan.

Lopussa savun väri vaihtui.

Tauko

Alla hieman liikkuvaa kuvaa, tosin kuvaajan kohteena tais olal orkesteri ja hepat sivuasia.

Ja filmi 2019 kulkueesta. Pitkä ja tsuumailevat lähinnä vaunuja (/kuninkaallisia) eikä hevosia, pöh.  Kohdassa 7:30 kuningas kiipeää kärryihin. Parta on edelleen. Lopussa itse puhe.

ps Päivän nimelle ei löydy järkevää selitystä netistä, sillä millään (pikku)prinsseillä ei ole päivässä mitään jakoa. Niiden sijaan (poliitikko)naisten hatut ovat tärkeässä asemassa.