Dijk ja Polder

Johan tässä on reilut puoli vuotta bloggailtu, joten on aika selventää pari peruskäsitettä: dijk ja polder. Nämä kun ovat Hollannin vesitaiston tukipilarit.

Dijk on valli(tus), polder on – no näemmä polderi.

Alunperin Hollantia ei melkein ollut, allaolevassa kuvassa näkyy miltä Hollanti näytti kauansitten.

Lähde: Canonvanoverijssel.nl, kartan vuosiluku ei tiedossa.

Voi melkein puhua saaristosta, ja sitten korkeampi maaharjanne, jonka päälle rakennettu kaupunkien jana: Alkmaar – Haarlem – Leiden. Tältä pohjalta maata alettiin rakentamaan ja valli (dijk) oli pumppujen kanssa toiminnan ydin. Hiljaksiin vallitettiin – ensin kaupungin ympärille ja sitten pätkä kerallaan pitemmälle. Niinpä laitimmaisten edelleen toimivien suojavallien lisäksi pitkin poikin lojuu vielä vanhoja – nyt kuivalle maalle joutuneita - valleja. Niitä ei tietenkään ole purettu, jos tulva iskisi jokainen valli on paikallaan.

Pyöräreiteille yms tienvarsille on pystytetty dijkeistä infotauluja.

Spaarndammerdijk infotaulusta on vanha valli, jonka molemmin puolin on
nyt kuivaa. Pellot, talot jne ovat vallia alempana. Entimuinoin kuvassa oikealla velloi vesi.

Myrskyn tapahtuessa laitimmaisia valleja sitten seurataan, etteivät aallot hakkaa niitä rikki. Ja tarpeen mukana käytetään hiekkasäkkejä tmv varotoimia. Onneksi todelliseeen seurantaan johtavia myskyjä on vain noin kerran vuodessa.

Monesti vallin päällä kulkee kävely- tai pyörätie ja autotie on vähän alempana. Tämä tarkoittaa, että monesti autoillaan vedenpinnan alapuolella.

Auto vedenpinnan alapuolella. Rehottavat pientareet hieman haittaavat kuvateknisesti.

Ja tottakai talot ovat myös alempana. Välillä aika ahtaastikin.

Kakkoskäsite on sitten polder. Polder tarkoittaa kuivatettua maata ja Wikipedia antaa sille napakan suomenkielisen nimen polderi. Esim koko Haarlemmemeer on polderia, mutta sen lisäksi huomattava osa Hollantia, käytännössä kaikki vallien sisäpuolinen maa-alue. Ja koska polder on merenpinnan alapuolella sitä vahditaan pumpuilla ja säädellään ojilla (ks myös Ojat on rajat).

Vesiputous ei ole pelkkä sisustuselementti tai puutarhan kaunistus,
vaan liittyy vesihuoltoon ja vedenpintojen tasoihin.

Ojia on valtavasti, mikä näkyy jo ylläolevan infotaulun kuvasta (kaikki siniset viivat). Ohessa pala samaa aluetta Google mapsista. Jokaisen suorakaiteen ympäri kulkee vesi.

Ojien lisäksi isompaakin kanavaa piisaa, joka johtaa välillä huimiin tilanteisiin.

Ratsastuskisojen taustalla painaltaa risteilylaiva.

Veden tasot siis vaihtelevat, allaolevassa kuvassa Haarlemin järven polderin reuna, järveä kiertävä kanava Ringvaart ja pumppuasema. Ja kanavavallin molemmin puolin kaksitasovesi.

Vesi oikealla on alempana.

Jos dijkit antaisivat periksi polderit täyttyisivät vedellä. Allaolevan kartan lähde on infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö ja siinä kuvataan alueita, jotka voisivat kärsiä tulvassa. Kuvassa kaikki suojavarustelut olisivat pettäneet yhtäaikaa.

Vallien lisäksi Hollannin poldereita suojaavat isommat vesi-insinööriset ratkaisut kuten padot ja sulut. Näihin palaan kunhan ehdin valokuvailemaan. Ja tietenkin pääosaa länsirannikosta suojaavat dyynit. Nekin kärsivät myrskyissä, joiden jälkeen hiekkaa taas siirrellään puskutraktoreilla paikoilleen.

Onneksi itse asun Haarlemissa, vanhassakaupungissa eli harjanteen päällä ja kakkoskerroksessa. Ei hätäpäivää (-kö?).