lauantai 6. elokuuta 2022

Luontoylikulku

Hollannin luonnosta on ollut juttua aiemminkin. Sitä ei pahemmin ole. Pläntit millä sitä on ovat toisista erillään teiden ja moottoriteiden myötä.



Veluwen kansallispuisto ja sen ympärillä metsää Google mapsista - kuten näkyy teitä ristiinrastiin.

Eläimillä on kuitenkin taipumusta vaellella. Pienläinten alikuluista kirjoitin jo aiemmin, mutta isommat, peurat ja villisiat, eivät niihin mahdu. Vuosittain auton alle jää n 8000 peuraa, kaurista ja villisikaa (joka itse asiassa on melkein sama määrä kuin suomen hirvi- & peurakolarit yhteensä).

Niinpä näille on tehty useampia ylikulkuja. Wikipediasta lasken lähemmäs 70 kpl, moottoriteiden, mutta myös pienempien yli - ja rautateiden. Vanhimmat sillat ovat vuodelta 1988, kaikkineen lasken Wikipediasta vain 4 viime vuosisataista ja loput kaikki 2000-luvun puolelta.

A50 ylittävä silta

N200 Overveen

Ylikulun tunnistaa yleensä kasvustosta, ja tietenkään kohdalla ei ole liittymää. Silta ei myöskään näy karttanakymissä, kuitenkin tietenkin satelliitilla, jos hyvin käy linkki näytttää A50-tien ylittävän luontosillan.

Yo linkin (jos toimii) silta, myös A50. (Kuva otettu itse, ei googlesta).

Ylikulut on useimmiten tarkoittetu vain luonnolle mutta Hollannin tupaten täydessä luonnossa tietenkin ihmisetkin käyttävät niitä, ylläolevassa linkissäkin näkyy maastopyörän jälkiä. 




Taitaa olla ruuhkaa (jarruvalot), ehtii ihastella siltaa A2-tiellä.

Toivotaan, että näistä on eläimille iloa ja ainakin muutamalta yliajolta säästytään!

Ps ekassa kuvassa Veluwen kansallispuisto ja sen ympäristöä. Kun aina 'kritisoin' Hollannin luontoa niin kerrotaanpa sen historia lyhyesti: Oli metsää mutta ihmisten toimesta (puiden kaato ja laidunnus) muuttui hiekalle. Myöhemmin metsää istuteltiin takaisin mutta kekattiin, että hiekkakin on kivaa joten osa metsästä raivattiin sittenkin, että on vähän joka lajia "luontoa". Edelleen hoidetaan ja raivataan tai istutetaan tarpeen mukaan (vrt). 

Luonnontynkää Veluwen kupeessa - vastíkään viikonloppureissu. Kuvassa myös Mainio poni.

1900-luvun alussa alue oli hyvävaraisten metsästysmaina ja sinne istutettiin mufloneita, villisikoja, kauriita ja jopa kenguruita. 1930-luvulla ko hyvävaraiset joutuivat raha-ahdinkoon ja valtio osti metsän. Edelleen sen ympärillä on aidat ja pääsymaksu. Että sellaista kansallisluontoa. Lähde

Ps 2 Brad de Veluwe mainittu jutun ihan ekassa linkissä.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi6/8/22 10:03

    Moikka! Näemmä onnistuin lukemaan ihan tuoreen päivityksen :)

    Eksähdin blogiisi kesken mm. Hollantiin suuntautuneen kesälomareissun ja luinkin sitten kaikki postaukset. Nyt on jo palattu Suomeen takaisin. Hauskoja havaintoja, luin niitä myös miehelle, joka totesi, että onpa kiinnostavaa kuulla ”ulkopuolisen” havaintoina itselle arkisen kuuloisia asioita. Mies on asunut Suomessa vakinaisesti 25-vuotiaasta lähtien, mistä on nyt siis aikaa jo lähes neljännesvuosisata. Välillä ollaan kyllä mietitty vuotta Hollannissa, mutta itseäni on vähän mietityttänyt työnsaantimahdollisuudet. Ei niin, etten jotain työtä saisi, mutta mitä työtä - on toinen juttu.

    Erityisen kiinnostuneena luin heppakirjoitukset, kävimme tänä kesänä Terschellingissä ratsastamassa pari kertaa. Tulevina vuosina tulee varmaan lomiin yhdistettyä enemmänkin ratsastusta, jotta saa lapset (nyt 11v ja 12v) pysymään myötämielisinä vanhempien kanssa matkustamiselle. Mies on ratsastanut pari vuotta lapsena ja itsellä vankka nuoruuden tausta, nyt sitten 25v hiljaisemman ajan jälkeen viritellyt vuoden ajan tätiratsastusta. Täytynee varmaan tutkailla tarkalla otteella, mistä tulevaisuudessa niitä ratsastuksia ostaa, itse en haluaisi tukea esim. huonoa hevosten kohtelua.

    Tulen vastaisuudessakin piipahtelemaan täällä, kiva blogi!

    T. Ninna (en saanut kirjauduttua jostain syystä)

    VastaaPoista
  2. Kiva kun kelpaa! (näin toisen komenttisikin). Miehesi lienee hollantilainen? Olen itse asunut "täällä" jo niin pitkään että voi olla että hiljaksiin jää jokunen ihmettely ihmettelemättä, kun alkaa olla jo tottunut paikalliseen touhuun. Jopa niin pahasti että Suomessa tahtoo ihmetellä välillä. Mutta toistaikseksi on juttua riittänyt.
    Mitä tulee työnsaantiin - täällä on megatyövoimapula eli siitä en olisi kovin huolissani. Rippuu toki aavistuksen alasta.

    Itse en ole (häpeäkseni) käynyt millään saarella. Aikoinaan oli jo sovittu maastoilu friiseillä Texelillä mutta peruuntui. Itse asiassa tähän päivään mennessä en ole friisillä ratsastanut, pitäisi kyllä vaan kysyä joku kerta saako tyypata. Ja yhtälailla saarivierailun verran voisi aktivoitua. Ehkä ensi kesänä...

    VastaaPoista
  3. Moikka, vähän viivästyi vastaaminen, kun töihinpaluu imi mukaansa… mies on juu holski. Hänellä on tosin pieni saksalainen tvisti (isoäiti), mikä ei aina ole aiheuttanut positiivisia viboja. Siis aikavälillä toinen maailmansota - 90-luvun alku. Mies ei siitä niin ole henkilökohtaisesti kärsinyt, isänsä on.

    Terschelling oli kiva yllätys ja siellä oli hyvä olla 30 asteen lämmössä, kun koko muu maa kärsi kuumuudesta. Aina voi mennä Atlanttiin seisomaan, jos 30 tuntuu liian kuumalta. Törmättiin paikallisessa Jumbossa suomalaiseen kassatyöntekijään, se oli molemminpuolinen yllätys. Tykkäsin kyllä siitä, että tuo saari on melko rauhallinen, mutta silti on palveluita ja elämää. Yöllä katseltiin tähtitaivasta (ja kuunneltiin nuorten biletystä).

    Ratsastuksesta - mun eka kokemus friisiläisellä ratsastamisesta oli kesällä 2009 kun satuin menemään maastolenkille tällaiselle tallille http://en.bergemo.nl/ Muut ratsastajat olivat varhaisteinejä ja teinejä, itse en niinkään. Muut meni isoilla poneilla ja pienillä hevosilla, minä sain mielestäni friisiläiseksikin aika kookkaan yksilön. Kentällä en ole ratsastanut, eli varsinainen koulupuoli testaamatta.

    Me käydään tosiaan lähes joka vuosi alankomaissa lomalla jossain päin ja epäilen suunnattomasti, että tulevina vuosina tulee kammettua itsensä hevosen selkään siellä muutamastikin. Lapsille olen välillä sanonut, että joo voishan meilläkin olla oma hevonen - mutta ei Suomessa ja suomalaisilla hinnoilla… (ainakaan pk-seudulla, siis).

    T. Ninna

    VastaaPoista
  4. Jos osutte Brabantiin saa piipahtaa. Heppapuoli tosin vähemmän eksoottinen, sillä minulla on nykyisin suomenhevonen.

    VastaaPoista