Kiusaaminen loppui seinään

... tai, todennäköisemmin, junan keulaan.

Suomessa näitä ei kait vielä ole ollut? Itsemurhia koulukiusaamisen takia. Paitsi Enkeli-Elisa, mutta sehän oli huijaus.

Täällä Hollannissa valitettavasti jo (ainakin) kolmesti. Tottakai näihinkin liittyy kysymysmerkejä - eihän mikään koulu halua kuolemaanastikiusaajan leimaa. Ensimmäinen tapaus oli marraskuussa 2012, Tim Ribberink (20v) otti itseltään hengen ja jätti viestin: Rakas äiti ja isä, koko elämäni minulle on ilkuttu, minua on härnätty ja kiusattu ja minut on suljettu joukon ulkopuolelle. Te olette ihania. Toivottavasti ette suutu. Näkemiin, Tim.

Lähde: Google / mm Hart van Nederland.

Tämä jäähyväiskirje julkaistiin kuolinilmoituksen yhteydessä ja tietenkin aitoutta epäiltiin. Lopulta vanhemmat näyttivät tv-ohjelmassa, että heillä oli kuvakaappaus Timin iPhonelta, jolla viesti oli. Kappaus oli myös toimitettu poliisille. Ohjelmantekijä myönsi tämän jälkeen uskovansa, että viesti oli aito.

Vuoden 2012 lopussa oli toinenkin tapaus, Fleur Bloemen (15v) astui junan alle. Hänen nimissään on perustettu säätiö koulukiusaamista vastaan. Tässäkin jälkikäteen väitetään, että Fleurilla oli muitakin (mielenterveys)ongelmia, mutta omaiset pysyvät kannassaan, että kiusaaminen oli pääsyy Fleurin valintaan.

HD 11.1.2017

Viimeisin taaus on parin viikon takaa - Tharuksan Selvan (15v) teki itsemurhan joululoman viimeisenä päivänä, 8.1.2017. Erityisen ikäväksi tapauksen tekee se, että kiusaaminen oli jo tiedossa ja 5. joulukuuta alkaen koulu yritti siihen puuttua. Aiheesta oltiin Tharuksanin  perheeseen yhteydessä viimeksi 28.12.

Wikipedian mukaan Tharuksania oli jo pitempään painostettu mm ostamaan muille koululaisille lounaita (Hollannissa ei ole kouluruokailua) ja lainaamaan rahaa. Kun vanhemmat saivat tästä tietää he takavarikoivat Tharuksanin pankkikortin. Tämän jälkeen kiusaaminen siirtyi lähinnä nettiin/someen. Hollannissa nettikiusaamista kutsutaan nimellä cyberpesten eli cyberkiusaus.

Tharuksanin jäähyväisviesti, lähde perheen Facebook / AD lehti. Tharuksan sanoo hollanniksi:
Kirjoitin tämän englanniksi jotta kaikki voivat lukea ja kaikki saavat tietää minusta. Anna pienet kirjeet nimillä henkilökohtaisesti kyseisille henkilöille, se merkkaa paljon minulle. Rakkaudella, Tharu.

Toivotaan, että kiusaaminen ei koskaan Suomessa pääse näin pitkälle.

Ps. Lisäys 17.1 aamulla. Lehdestä luen, että eilen on vuorostaan matematiikan opettaja hypännyt oppilaiden nähden koulun katolta kuolemaan 's-Hertogenboschissa. Syitä voi toistaiseksi vain arvailla (ja tuskin häntä sentään koulukiusattiin), mutta hurja ja poikkeuksellinen tapaus.

Rikollisten viikkokalenteri

Vähästä aikaa taas lähteenä paikallislehti. HD 10.1.2017 kirjoittaa, että vankiloissa istuville rikollisille on julkaistu viikkokalenteri. 52 viikon ohessa kerrotaan 52 ei-ratkaistusta rikoksesta. Hollannissa käytetään englanninkielen nimitystä cold case, kylmä tapaus.

HD 10.1.2017

Jutun mukaan USAn vankiloissa vastaavaa olisi yritetty korttipelillä ja saatu jotain tuloksiakin. Idea on, että kun vanki lukee ei-ratkaistusta rikoksesta kalenterista hän ehkä muistaa esim jonkun keskustelun (tai jopa saa itse tunnontuskia?) ja antaa aiheesta vinkin, jonka kautta tapaus mahdollisesti sitten lopulta ratkeaisikin.

Hollannissa rikollisen tuomio ei lyhene virkavaltaa auttaen (toisin kuin Yhdysvalloissa), vaan hän saa rahallisen korvauksen. Jos vankilassa käy ilmi kuka on vinkin antanut vangille voi tulla tukalat paikat. Tämä onkin idean suurin kritiikki - kuka vanki haluaa hankkiutua hengenvaaraan vasikoimalla? Raha ei paljon auta jos vanki on vapata riistaa.

Toivotaan, että saamme vuoden kuluttua kuulla oliko kalenterista apua.

Suomalaisyritys Horze riistää työntekijöitään Hollannissa

Horze on suomalainen hevosvarusteita myyvä yritys, joka on kasvanut euroopanlaajuiseksi. Se on osa Finn-Tack - konsernia. Alunperin Finn-Tack (ja sitä ennen Finn-Valjas) möi ravivarusteita. Yrityksen pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat Hollolassa. Toinen iso logistiikkakkeskus on Hollannin Nieuw-Buinenissa, Drenthen maakunnassa.

Uutisoinnissa Horze/Finn-Tack ja tämä logistiikkakeskus niputetaan yhteen. Kuitenkin keskuksen nimi on Northern Logistics B.V. ja se on 100% säätiön Hippo Mundo Charity omistuksessa. Miten nämä liittyvät toisiinsa?

(Kaikki kuvat ovat kuvituskuvia, en osaa eritellä onko kuvissa Horzen varusteita vai ei).

Alunperin ravivarusteita (kuva Maltalta)

Alkuperäinen NRC:n* juttu linkkaa firmat seuraavasti: Horze/Finn-Tackin nettisivut eivät kerro, että yritys on osa Noorse Broeders -uskonlahkon verkostoa. Uskonlahkon?!? Google on ystävä ja pian aukesikin oikea Pandoran arkku. En ole tutkiva journalisti, enkä varsinkaan tunne yritysmaailman kummallisuuksia siinä vaiheessa kun liikutaan lain raja-alueilla, veronkierron ja hallintayhtiöiden hämähäkinverkossa. Niinpä kirjoitus on (myös, jottein veny ylettömästi) melko ylimalkainen, mahd. usein laitan kyllä linkin josta kiinnostuneet voivat hakea lisätietoa.

Aloitetaan uskonlahkolla. Kysessä on Hollannissa Noorse Broeders nimella kulkeva kristillinen seurakunta, josta Wikipedia ei sano Suomeksi paljon mitään. Hollanniksi tekstiä on kuitenkin sivukaupalla. Seurakunnalla on mm henkilöstöpalvelu (henkilökunnan vuokraus) jonka avulla ovat kartuttaneet varallisuuttaan ja rakentaneet keskuksia, ensin Norjaan ja sittemmin Hollantiinkin. Nämä olivat uutisissa jo 2009. Hämärät rahavirrat ovat pulpahdelleet esiin sillointällöin, keväällä 2016 myös vangittiin yksi seurakunnan johtajista, joka on pimittänyt 8 miljoonaa euroa. Hänen lomamökistään löytyi salkku, jossa oli 400 000 käteistä, rahaa on kierrätetty Panaman kautta jne, kunnon rötösmeininkiä. Ja tämä uskonlahkoko siis on Finn-Tackin omistajaporras? Koetetaan jäsennellä:

Oy Finn-Tack Ltd myy hevosvarusteita. Kauppa käydään ympäri maailman, on iso nettikauppakin ja tehtaita Meksikoa ja Kiinaa myöten. (Wikipedia) En löydä mistään yrityksen omistussuhteita, omilla sivuillaan sanovat: Periaatteenamme on, että työntekijöiden tulee itse omistaa ja ohjata yritystä.

Perus Oy:n rinnalla on Oy Finn-Tack Holding Ltd. Joka on juurikin hallintayhtiö: Yhtiön toimalana on omistaa ja hallita kiinteistöja ja arvopapereita sekä kotimaassa, että ulkomailla. Finderin sivuilla on mainittu kolme vastuuhenkilöä, joista kaksi Norjalaista. Aletaan lähestyä kirkkoa. Toimistusjohtajan googlettamalla käykin ilmi, että hän asuu Norjassa ja istuu useamman norjalaisyrityksen johtokunnassa. Myös näyttäisi siltä, että koko Finn-Tack/Horse oli alunperin Suomessa asuneen norjalaisen keksintö. NRC muuten väittää, että Finn-Tackia johtaa kirkon hengellisen johtajan tytär.

En osaa sanoa paljonko Holdingeja yms sisar/tytäryhtiöitä on, tämän jutun puitteissa halusin vain löytää linkin Hollantiin. Norjalaisessa uutisessa mainitaan jokunenkin tällainen yhtiö, mm Finn Tack Middle East Dubaissa ja Baronesa Holding Kyproksella. Ja Baronesan kautta päästään taas askel lähemmäs. Baronesalla on osuuksia Finn-Tack Holdingissa, ja sen on aiemmin omistanut Sveitsiläinen Kolme Tack Holding. (Yrityksistä kiinnostuneille: tässä linkissä on kartta, NRC on tutkinut verkostoa enemmänkin ja kartan palluroita klikkaamalla saa tiedon mitä firmoja ko maassa on, joissa Norjan kirkolla on osuuksia. Suomessakin lähes 10!).

Ja kas! Kolme Tack Holdingin omistaa hollantilainen säätiö: Hippo Mundo Charity. Joka omistaa myös Northern Logisticsin ja näin ollaan päästy Hollolasta Nieuw-Buineniin, ei kuitenkaan ihan suorinta tietä.

NRC-lehti on uutisensa mukaan saanut käsiinsä 200 000 sisäistä sähköpostia, joiden perusteella kirkon johtoporras rikastutti itseän 40 000 seuraajan kustannuksella. Veroja kierrettiin ja työaikalakeja ei noudatettu. Rahaa maksettiin 'hyväntekeväisyydestä' ja 'konsultoinnista', varastonarvoja muokattiin ja tulosta manipuloitiin.

Ja se työntekijöiden riisto? Jo aiemmin mainittu henkilöstönvuokrausyritys vuokraa työntekijöitä Nieuw-Buinenin varastolle. Suomennan osan NRCn jutusta:

Drenthessä on töissä noin 50 nuorta. Keski-ikä on 19,5 vuotta ja he muodostavat ns A-ryhmän. /.../ Nuoret saavat paperilla lain vaatiman minimipalkan, mutta todellisuudessa vain 60 euroa taskurahaa kuussa. Vuoteen 2014 asti varastonjohtaja, joka myös on korkean tason kirkollinen, vähensi palkkakuiteilta osin keksittyjäkin kustannuksia ruoasta, urheilusta ja retkistä.

Vuoden 2012 vuosikatsauksesta käy ilmi, että nuorilta on vähennetty 'tarjoiluja' 173 000 euroa, vaikka todelliset kustannukset olivat 90 000. 'Konferenssivierailut' maksoivat nuorille 64 000 euroa. Todellinen kustannus oli 10 000. Näin kirkko tienaa. /.../

Vuonna 2016 säädettiin Hollannissa laki estämään moiset konstruktiot, laki siis kieltää tämäntyyppiset minimipalkasta tehtävät vähennykset. Kun lakia oltiin säätämässä kirkko muutti taktiikkaansa. Alkaen vuoden 2014 lopun nuoret saavat palkan kokonaisuudessaan tililleen. Kuitenkin heiltä edellytetään, että antavat luvan eräälle säätiölle suoraveloittamaan automaattisesti tekaistuja kustannuksia. Lopputulos on sama, käteen jää noin 60 euroa.

Tämän 60 euron eteen nuoret joutuvat työskentelemään lujaa. Heillä on sopimukset lakisääteisiin maksimitunteihin, 48h. Mutta monesti vuoroja venytetään, ylitunteja kutsutaan 'vapaaehtoistyöksi'.

Että sellaista. Tietenkään johtoporras ei reagoi. Uutinen ilmestyi joulun alla ja eilen oli ensimmäinen aktiivinen reaktio (ehkä Hollannissakin juhlapyhät jarruttivat) : suurehko maatalous- ja hevosalan nettikauppa Agradi lopettaa Horzen jälleenmyynnin viitaten ko uutiseen. Saas nähdä seuraavatko muut?

Lisäys 14.1: Bit-lehden mukaan Horze/Finn-Tack kiistää kaikki syytökset ja syyttää NRCtä dokumenttien väärennöksestä. Kuitenkin Horze/Finn-Tack ilmoittaa, että se ei aio ryhtyä oikeustoimiin lehteä tai journalistia vastaan.

*NRC on luotettava Hollantilainen sanomalehti

Paska hevonen

Vähän aikaa sitten kirjoitin Mainiosta ponista. Nimiteema voi jatkaa vielä toisenkin postauksen verran, vaihtarina on Paska hevonen.

Urgeli ja Kim Prins. Ei nimi hevosta pahenna?

Kuten mainittu, täällä nimetään monen rodun edustajat vuosittain muuttuvan alkukirjaimen mukaan. Tämä johtaa joskus aivan typeriin nimiin, kuten zelma-linjan Azelma, Vuzelma, Ozelma, Pluzelma, Lezelma, Riezelma... Näitä lienee kymmeniä. Välillä otetaan ihan tavallinen nimi tai sana ja vaihdetaan etukirjain: Umilion, Zoltaire, Lyacinthe, tai tuttuni suomeen kauppaama Wacaroni.

Z-hepat ovat nyt 12-vuotiaita (2004). Oiva ikä harrastehevoselle, ja niitä piisakin tallilla: Zircoon, Zudor, Zenith, Zidane, Zeppo, Zhara, Zola.

Vas: Zhara, Zeppo, Zudor, Zola ja Zircoon

Ja sitten se Paska. Emän nimi on Jiska, eli samaa linjaa on jatkettu. Tamma Paska syntyi P-vuonna 1996 ja oli hienon, kansainvälisen, esteuran alussa kun kuoli onnettomuudessa 2007. Hauskahan se olisi ollut vaikkapa Helsinki International Horse Showssa bongata!

Kuva: http://www.henke.se/horsesforsale/salda.php

Ps. Paskan kuvaa googletellessa osui silmiin seuraava sivusto - ranskalainen hevosten lisärehuvalmistaja Paskacheval. Sivulta löytyy mm Paskaflex nivelvalmiste sekä Paskateam, sponssatut kilparatsastajat.

Puut kuosiin

Hollannissa on ahdasta. Ei ole tilaa autoille, ei ihmisille eikä oikein luonnollekaan. Varsinkaan puille, joilla on tapana kasvaa isoiksi. Eihän talon etupihalle mikään iso puu mahdu. Saati sisäpihalle. Niinpä puut ihmisten pihoilla ja kaupunkien keskustoissa laitetaan leikkuulla ja sidonnalla kuosiin.

Yksi tunnetuimmista ainaleikatuista on hopeapaju. Kun sitä leikellään vuodesta toiseen lopulta jäljellä on runko ja iso muhkura, joska vuosittain tunkee pajunvitsoja.

Iso pajurivistö

Pienempiä pajuja

Iso paju jota jossain kohtaa leikattu liika - puoliksi kuollut.

Muutaman vuoden välein vitsat leikataan pois, etteivät kasva liian pitkiksi tai ala muistuttaa oksia. Myös isompia puita leikataan samaan tapaan, jäjelle jää ihmeellisiä kyhmypuita.

Vas kuvassa etualalla myös pajuja.

Haarlemin pääostoskadulla on isoja leikattuja puita. Unohdin ottaa kesäkuvan, sori.

Nämä puut leikataan ja kasvavat ja leikataan. Puita tietenkin myös sidotaan haluttuun muotoon, yleensä vertikaalilittanaksi (|) mutta välillä myös horisontaalimalliin (-).

Tallin edustan vertikaalipuut.

Haarlemin suurtorin (Grote Markt) littanapuut. Taustalla vas kaupungintalo.

Etupihojen pienipyöreäpuita, vas etualalla myös horisontaalilittana. Kuten näkyy myös aidoista pidetään huolta.

Horisontaalipuita kehikkoineen.

Naapurin sopii vielä leikata.

Hienoin sidontaprojekti on Haarlemin Fonteinlaan-tien varrella: valtava puuviuhka molemmin puolin. Se on istutettu vuonna 1985 ja ympätty yhdestä ja samasta lehmuksesta, jotta vihreän sävykin on presiis oikea. Valitettavasti vuoden 2015 kesämyrskyssä katui puu viuhkan päälle ja osa tuhoutui. 

Vas myskyn jälkeen heinäkuussa 2015, oikealla korjauskohta. Liian vihreä kuva, melkein vaikea erottaa.

Kestää vielä muutaman vuoden, ennenkuin viuhka on ennallaan.

Hännättömät hepat - oikeuden päätös

Pariin otteeseen olen kirjoittanut työhevosten häntien typistämisestä. Edellinen kirjoitus. Kyseessä on vanha perinne, joka kiellettiin jo 2001. Kuitenkaan kieltoa ei valvottu ja hevosia typisteltiin kaikessa rauhassa muka lääketieteellisin syin.

Boulonnais Urus

Jostain syystä tänä syksynä kuitenkin viranomaiset valpastuivat ja uhkasivat tarkastuksilla ja sakoilla. Niinpä useammat näyttelyt peruttiin ja työhevosrotuyhdistys aloitti oikeusjutun.

Häntä on hevosella tarpeen suojaamaan sukuelimiä (kärpäsiltä) sekä kärpästen ja paarmojen hätistelyyn kyljiltä ja kupeilta. Hevonen ei käytä häntää viestintään, kuten koira. Kuitenkin työhevosrotuyhdistyksen (KVTH) vastineessa väitetään jopa: Työhevosen hännällä ei sinällään ole funktiota, se on epähygieeninen, vetää hyönteisiä puoleensa ja voi johtaa tulehduksiin. Typistys on kertaluontoinen toimenpide, jonka suorittaa eläinlääkäri puudutuksella. Typistys ei vaikuta hevosen elämänlaatuun.

Käsittämätöntä tekstiä, ja onneksi oikeusistuin ei tällaiseen retoriikkaan langennut, vaan tuomitsi, että tästä lähtien näyttelyissä ei saa olla typistettyjä hevosia. Päiväykseksi laitettiin 1. joulukuuta 2016, eli sitä ennen typistetyt saavat vielä osallistua, sen jälkeen ei. Ts enää ei kannata / voi typistää.

Sinänsä kaikki 2001-2016 typistetyt ovat laittomasti typistettyjä, mutta on hevostenkin edun mukaista sallia näyttelyt vielä, muuten ne olisivat saattaneet joutua jopa teuraaksi. Työhevoset kun eivät pahemmin töitä tee, joten harrastuksen pääsisältö on näyttelyt. Ja jos niihin ei olisi asiaa hevoset olisivat melkolailla ylimääräisiä.

Häntä hulmuten laitumelle.

Onneksi asiaan vihdoin puututtiin. Muutama vuosi menee ennenkuin näyttelyissä on enemmän hännällisiä kuin hännättömiä, nutta kyllä hännällä on vaikutusta hevosen elämänlaatuun, väitti yhdistys mitä tahansa. Joten nyt elämänlaatu voi vain parantua.

Ruokasarja: Maito ja maitojuomat

Näin jouluähkyn päälle elvyytetään ruokasarjaa, siirrytään viljoista maitoon.

Rullakoita ja kanistereita.

Hollannin ruokavalikoimat ovat yleisesti ottaen suppeampia kuin Suomessa (tai Saksassa/Belgiassa/Ranskassa/Englannissa ja Ruotsissa, muista maista en ole varma). Niin myös maitopuolella. Muutama tuttu tuote puuttuu kokonaa - toki osa näistä saattaa olla Suomi(/venäjä?)-spesifisiä: mm piimä ja kefiiri. Sekä 99% kaikista laktoosittomista tuotteista. Tai toistepäin: laktoositon kevytmaito lisättiin pari vuotta sitten valikoimiin. Muuta ei ole.

Tosin, laktoosi-intoleranssia on täällä paljon vähemmän (en ole törmännyt yhteenkään) ja Suomesta tulleet intolerantikot pystyvät yleensä juomaan paikallista maitoa ilman oireita.

Soijamaitoa löytyy sekä kylmähyllystä että kestomaitojen joukosta. Ja kestopuolella on myös kaura- riisi- yms maidonkorvikkeet asiallisesti edustettuina.

Se ainoa laktoositon. Plus ylhäällä maidottomia.

Rasvaton maito on täällä paljon pienempi kuin Suomessa (kiitos 80-luvun lobbauksen). Sitä löytyy onneksi kaupoista mutta mm työpaikkaruokaloissa en ole nähnyt missään enkä muutenkaan esim juna-asemien pikkukaupoissa. Maidon väri on sininen, vaaleasta tummaan (rasvaton - kevyt - täys), punainen on varattu karnemelkille eli kirnumaidolle. Tämä lienee piimän sukulainen, mutta on paljon juoksevampaa. Siitä ei ole vaihtoehtoja, rasva-% on aina 0,5% ja AB, Gefilus-yms versiot puuttuvat.

Luomukirnumaito on tehnyt kauppansa.

Eniten myydään omamerkkejä (vrt Pirkka), paikallinen Valio on nimeltään Campina ja systeemi on samantyyppinen - lehmätilat ovat osakkaita.  Lisäksi Arla-merkin alla myydään muutamaa maitoa, luomut ja se ainoa laktoositon. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Campinan jäätelötuotanto myytiin 1994 Nestléelle, jonka jälkeen se kuivui kasaan ja kun muutin tänne 2005 tuotteita ei enää näkynyt kaupoissa. Siksipä täällä onkin Unilever-monopoli.

Rullakoton versio. Rasvaton maito on ylhäällä oikealla, joudun aina seisomaan reunan päällä kun en yllä.

Maidon lisäksi täällä juodaan ihan älyttömästi jogurttijuomia tai muita maito-ainesosajuomia (esim Goede Morgen (hyvää huomenta) juoma, jossa on hedelmää, kuituja ja maitoa (tai heraa)). Näitä on maitohyllyssä hyllykaupalla ja pääosa aikuisille. Joguttijuomien lisäksi on vielä juotavia jogurtteja, jotka lienevät hieman paksumpia. Kun lähdin Suomesta ko juomat eivät olleet mitenkään isoja, nytkään en löydä Valion sivuilta kuin pari Gefilusta. Ehkä suomalaiset ovat niin fiksuja, etteivät osta vedellä jatkettua jogurttia?

Jogurtti- ja herajuomia

Aiemmissa osioissa olen kauhistellut ainesosaluetteloita. En itse juo jogurttijuomia joten satavarmuutta niiden 'puhtaudesta' ei ole. Kuitenkin jotain kertonee vastikaan Gouden windei (kultainen nahkamuna) - palkinnon voittaneen Optimel Jogurttijuoma saksanpähkinä-hunaja kreikkalaiseen tapaan saama arvostelu: Juoma ei sisällä saksanpähkinää eikä hunajaa, eikä myöskään kreikkalaista jogurttia.

Aitoa tavaraa.

Myös maitohyllyssä saa olla tarkkana, jokusen vuoden Campina möi Rasvatonta maitojuomaa, joka oli maitojauhetta veteen sekoitettuna.

Eläinten hyvinvointiin täällä kiinnitetään jonkunverran huomiota ja lähes kaikki myytävä (juotava) maito on nykyisin laidunmaitoa (weidemelk). Tämä tarkoittaa, että lehmät ovat keväästä syksyyn vähintään 120 päivää laitumella ja vähintään 6 tuntia/pvä. Tämän sekä luomumerkkien lisäksi on myös pienempiä merkkejä, kuten "aito maatilatuote". Tämän saa, jos maito tulee yhdeltä ja samalta maatilalta. Kulostaa herttaiselta, maanviljelijä siellä paijailee Mansikkia ja Mustikkia. Mutta totuus voi olla toisenlainenkin - suurin maatilamaitomerkintuottaja on Den Eelder. Jolla on yksi maatila ja sieltä tulevat kaikki tuotteet. Ja 600 lehmää. Missä kulkee maatilan ja tehtaan raja?

Meinaa päiväykset paukkua maatilamaidosta.

Myös vuohenmaitoa myydään jonkinverran.

Ja yksi hollantilainen erikoisuus on vielä kestomaitopuolella: kahvimaito. Sitä myydään tölkeissä tai lasipulloissa ja kyseessä on kokoon keitettety maito, joka on sterilisoitu ja pastörisoitu ja pitkään lämpimässä säilyvä. En ole koskaan maistanut missään muodossa, suhtaudun kellertävään tuotteeseen erittäin varauksella. Kahviloissa ko maidon saa pikku muovikupposessa. Tai pahimmillaan jauheena.

Ylhäällä jauhe, keskellä pikkukupit, alhaalla pullot ja tökit. Lämmin hylly.

Nam (onneksi juon kahvini mustana). Ja näihin aikoihin juon ennemmin glögiä!