Itsemurhaerotuslausuma

Jaaha. Heitin Googleen sanan disclaimer ja vaihtarina tuli sanakirja.org ja erotuslausuma. Tai vastuuvapauslauseke. Milläs nimellä tätä nyt pitäisi kutsua, lauseketta joka näkyy joka ikisen uutisjutun yhetydessä, jossa on jotain itsemurhaa tai sen pohdiskelua liippaavaa.

ED 11.1.2022

Yllä lehtijuttu Stromaesta, jolla on ollut vaikeampia aikoja, ja lopussa: Voit puhua itsemurha-ajatuksista anonyymisti: chat 113.nl, soita 113 tai soita ilmaiseksi 0800-0113.

Olletikin Suomessakin on itsemurha- tmv auttavia puhelimia. Täällä ko linjalle annettiin jo kauan sitten nimi 113 (vrt 112) mutta pitkään numero oli oikeasti 0900-0113. Pari vuotta sitten edesmennen nuoren vanhemmat kuitenkin pistivät julkisuudessa kampanjan pystyyn. Ilmeisesti nuori oli yrittänyt soittaa 113 mutta ei vastattu / ei toiminut. Tekniikka ei ollut mahdollinen tai jotkut säännöt estivät (koska 112).

Terveysministeriön valtiosihteeri Blokhuis otti kopin ja heinäkuusta 2020 113kin toimii suoraan.

Toisessa lehtijutussa epäonnistunut kolarointiyritys - nyt elämä hymyilee.
ED 4.1.2022

Netti kertoo, että Suomessa itsemurhia on n 800/vuosi, eli n 14,5 / 100 tuhatta asukasta, Hollannissa oli vuonna 2020 1825 itsemurhaa eli 10,5 / 100t. Suomessa siis n 40% enemmän väkilukuun suhteutettuna.

Monesti jos mainitsen tulevani Suomesta myös itsemurhatilastot mainitaan. Kun tutkin taustoja tähän juttuun löysin Hollannin tilastokeskuksen (CBS) jutun jossa itsarit on tilastoitu mm asuinpaikan, tavan ja sukupuolen mukaan. Ja suhteessa Euroopan muihin maihin.

Itsemurhat suhteutettuna väkilukuun 2019 Lähde
(tähti sanoo että väkiluvussa on jotain ikäjakaumaa mukana)

Listalta näkyy helposti, että Suomi on korkeammalla. mutta miksi Suomi on niin tunnettu itsemurhistaan, kun naapurimaa Belgia on Suomeakin korkeammalla? Taas opin uutta. (Itäblokki Suomen yläpuolella ei niinkään yllätä).

Nu.nl nettiuutissivun uutinen (kuvakaappaus) näyttelijän pojan omavalintaisesta kuolemasta.

Lauseke on lehti- ja nettijuttujen lisäksi käytössä myös televisiossa. Välillä teksti pyörii jo ohjelman aikana ruudun alalaidassa, joka tapauksessa ainakin lopussa lopputekstien ohessa.

Olisikohan lausekkeelle Suomessakin käyttöä? Ja auttaakohan se?

Keksintöjä Hollannista: WeTransfer

Kun kerron olevani suomalainen yleensä ykkösenä mainitaan Jari Litmanen (vaikka hänen huippuajoistaan on lähes 20 vuotta) ja kakkosena joskus Nokia (sama juttu). Käytännössä Suomi ei ole kauhean lujaa maailmankartalla. (Joskus yritän vielä liputtaa Angrybirdsejä, mutta eivät nekään kovin ajankohtaisia enää ole, kait). Kaikkineen en ihan heti en keksi mitään kovin ajankohtaista superkeksintöä joka olisi maailmankuulu. (Oura, mutta sekin on aika kapealle kansanosalle?)

Hollannin tunnettuus on astetta suurempi, täällä yritetään kovin ja keksitään ties mitä ideoita. Useimmat nykyideat ovat tietenkin nimeltään englanninkielisiä, joten välillä alkuperä tulee yllätyksenä.

Wetransferin logo.

Niinpä en ollut oikeastaan tajunnut, että maailmanlaajuisesti käytetty ilmainen tiedostonjakopalvelu Wetransfer:kin on hollantilainen. Nyt firma suunnittelee pörssiinmenoa ja oli siis uutisissa.

Alunperin firman perustaja työskentely OY Communications (*) markkinointifirmassa. Markkinoinnissa lähetellään aina isoja tiedostoja, kuvia ja videoita. Vielä reilut 10v sitten suuri osa tästä kulki kuriirien ja lähettien mukana USB-tikuilla. Yksi perustajista, Bas Beerens hermostui moiseen touihuun ja laittoi ensin pikku tiedostonsiirtelyohjelman pystyyn omaan käyttöön. Homma toimi kuitenkin niin hyvin, että tuotapikaa kysyntää tuli sekä asiakkailta että tuttavilta.

Useimmille tuttu näkymä. Lähetin itse itselleni pari heppakuvaa, että sain kaappaukset.
4,8 MB:n takia ohjelmaa ei toki yleensä käytetä vaan ehkä 20-30 MB alkaen.

Nykyisin ohjelmalla on kuukausittain 87 miljoonaa käyttäjää, joista suurin osa edelleen ilmaisia. Maksavia pro-käyttäjiä on nelisensataatuhatta ja työntekijöitä kolmesataa. Pro-käyttäjät tuottavat noin 60% voitoista ja mainokset loput. Wetransfer väittää tuottavansa voittoa, mutta viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2019. Jos pörssiinmeno toteutuu numerot tulevat tietenkin julkisiksi.

Koska perustajilla on mainostoimistotausta Wetransferin mainonta on ollut alusta lähtien tyylikkäämpää kuin monen muun palvelun. Myös pieniä taitelijoita tuetaan, kuten tässä.

*) Tsekkasin firman sivut mutta en löydä selitystä OY:lle. Tuskin liittyy osakeyhtiöön kuitenkaan.

Lähde: ED 15.1.2021

Pannukakku!

Hollannin pannenkoek on (täytetty) lettu. Tästä pitä kirjoittaa toinen kerta - kunhan ravintolat ovat auki alan kerätä kuvamateriaalia. (Fiksu olisi kerännyt jo vuosien saatossa, kuuulun vielä wanhaan sukupolveen joka ei kuvaa joka lautasta ennen syömistä). Mutta tällä kertaa on kyse suomalaisesta pannukakusta.

ED viikonloppuliite Mezza 11/12.12.21: Suomalaisia leipomuksia
Epäilen, että kuvassa on pannukakku?

Lehdestä bongattu ravintelivinkki: aamupalalle sopii mennä Rotterdamiin, tarjolla on muun muassa runsas lajitelmalautanen tai vaikka suomalainen "pannukakku". Kivalia, sinnekö? Tsekkaan ruokalistan.

Kuvakaappaus ruokalistasta Picknick, Rotterdam

Eli: Suomalaisinspiroitu omenapannukakku mausteilla, hunajalla ja mascarponella. Lisärahasta lisukkeiksi tuoretta hedelmää tai rapeaa pekonia.

Ihanan perinteinen!

Paukkuvasara ja karbidimaitotonkka

Paukutella voi ilman ilotulitteitakin, ja vaikka itse olenkin ennemmin kauneuden (raketin) puolesta kuin pelkän pamauksen, monien mielestä tyhjänpaukuttelu on vähintään yhtä kivaa (ks ed kirjoituksen ps2).  Maaseudulla onkin ainakin kaksi perinnettä, joilla paukkuja saa aikaiseksi. Valitettavasti toinen näistä aiheutti kuluneena uutenavuonna kuolintapauksen.

Poliisi tutkii paukkuvasaraa, lähde 

Kyseessä oli paukkuvasara (klaphamer), lähinnä Twenten maakunnassa suosittu. Siinä pläjäytetään alustaan lusikallinen jauhetta ja pamautetaan (isolla) vasaralla, jolloin jauhe räjähtää. Perinne ei ole kielletty eikä jauhe (yleensä rikkiä ja natriumkloraattia, joskus magnesiumkloraattia) laiton.

Tällä kertaa jauheen alla oli metallinen "lautanen" tmv astia joka räjähdyksestä repesi palasiksi ja kappaleet lensivät kuin kranaatinsirpaleet ohikulkeviin poikiin. 12v sai osuman rintaan ja kuoli lähes välittömästi, toinen 11v sai osumat alaraajoihin ja on sairaalahoidossa. Allaolevalla videolla paukutellan.

Toinen paukutteluversio on karbidimaitotonkka. Tarvitaan maitotonkka, jonne tuupataan 100g karbidijauhetta ja 150 ml vettä, kansi kiinni. Jauhe reagoi veden kanssa ja kehittyy asetyleenikaasua. Noin 50 sekunnin kuluttua kaasu sytytetaan pitkän kepakon avulla (tonkan kyljessä on 6mm reikä) ja pamauksessa kansi voi lentää 100 metrinkin päähän. Myös karbidijauhetta voi ostaa vapaasti.

Karbidiammuntaa, otettu talteen jo 24.11.2020 (ED).

Vielä video.

Youtubessa on enemmänkin videoita, maitotonkan sijaan isommistakin välineistä kuten vesitankista. 

Ei ihan aukea touhun hauskuus, mutta olenkin keski-ikäinen nainen.

Ilotulitteiden myyntikielto

Nyt molempina koronauusinavuosina on ollut ilotulitteiden myyntikielto. Toki niitä sopi muutenkin myydä vain välipäivinä, mutta nyt siis ei ollenkaan ja ulkomalta maahantuonti ei ole sallittua, tietenkään. Kiellon syynä on terveydenhoidon ylikuormitus eli se, ettei sinne itseaiheutettuja silmävammoja tai sormettomuuksia kaivata.

Viime vuonna kielto päti suht hyvin. Jonkinverran tulitteita haettiin Belgiasta mutta paukutteluaika lyheni reilusti, omassa kylässä joku 10-15 min aiempien reilun puolen tunnin sijaan. Myös onnettomuudet vähenivät, 1.1.2020 oli 1200 tapausta ja 2021 vain 400.

Koetin ottaa paukutteluvideota mutta ei ollut häävi. Pari stilliä siis.

Porukka alkaa kuitenkin olla melko koronakyllästynyttä ja kiellosta huolimatta oli kutina, että tänä vuonna voi paukkua enemmänkin. En tunne Saksan ilotuloitemyyntisääntöjä mutta oletan, että siellä jotain rajoitteita, sillä Saksaa ei lehtijutuissa mainittu kertaakaan. Mutta Belgiasta tulitteita rahdattiin pakulasteittain. Päivän - pari ratsasivat rajalla, mutta ei joka pikkutietä voi valvoa, eikä 24/7. Eli vaikka joku tuhat kiloa saatiin haaviin, moninkertainen määrä ui verkosta ohi. 

Ja niin touhu oli kuin ennenvanhaan, tauotonta paukuttelua yli puoli tuntia. Ja toki jokunen päivä sitä ennen jo paukkui. Meinasin, että ehkä tämä on lähinnä täällä (Belgian) rajan tuntumssa, mutta lehtijutuissa oli droneilotulitekuvaa Friisinmaata (Drachten) myöten, eli kyllä kauempaakin lähdetiin liikkenteeseen.

Erityisen hapanta touhu on tietenkin ilotulitemyyjille, jotka toki jollain tasolla saavat korvauksia valtiolta, mutta ei se ole sama asia tietenkään. Belgiassa sensijaan on kääritty kivat voitot. Myös vaate- yms kaupoissa. Hollanin lockdown sai kansan liikenteeseen ja välipäivinä oli tungosta junissa ja jonoja rajalla kun lähdettiin shoppailemaan - tai ihan vaan ravintolaan syömään - vapaaseen Belgiaan.

ED 3.1.2022: Ärtyisyyttä megatulituksista; Näennäissääntö todella tympeä Hollantilaisilla kauppiaille.

Kaikesta huolimatta ensiavuissa oli suht rauhallista. Olivatkohan tulittelijat kuitenkin tietoisempia riskeistä ja varovaisempia? Vai paukuteltiinko vähemmän oikeasti laittomia (liian isoja) paukkuja ja tykinjysyjä, kun perusraketillakin jo rikottiin lakia? Oli syy mikä hyvänsä, hyvä niin.

ps valitettavasti (ainakin) 2 hevosta kuoli raketti(pamaus)säikähdykseen (jalka poikki). Pöh. 

ps2. Itse juttelin tallipitäjän kanssa tallipihalla puoliltapäivin kun kauempana pellon takana pysähtyi auto. Kuski pamautti kunnon jysyn ojanreunalla ja ajoi lujaa pois. Ei voi ymmärtää - kaikki hevoset (talli on siittola, tammoja siis ja varsoja) sinkoilivat. Onneksi välissä oli tyhjä pelto. 

Lyhyesti vuoden loppuun

Nuupahti blogi vallan. Niin paljon työkiireitä että harrastukset kärsivät (paitsi hevonen!) ja autonkin olisin normioloissa pessyt jo viikkoja sitten.

Amalia 18-vee ekaa kertaa valtioneuvoston kokouksessa. Murjaisi oikein vitsin alkuun. Sai puheenvuodon isältään, eli kuninkaalta:
"Kiitos, hra puheenjohtaja, jos näin sopii tässä sanoa?". Tirsk.

Vaan eipä täällä kovin kummoista havainnoitavaa ole tapahtunutkaan. Alkukuusta kruunuprinsessa Amalia täytti 18 vuotta (mainittu jo täällä). Kuten jo kuninkaallisista on totuttu venyttivät taas "hieman" koronasääntöjä. Täällä oli silloin jo lievä sulkutila, kaupat ja ravintelit kiinni klo 17 ja korkeintaan 4 vierasta sai tulla kylään. Amalian bileissä oli 21 kutsuttua. Selitus oli että "kun olivat pihalla". 

Toki linnanpiha on isompi kuin rivarin mutta säännöt ovat sääntöjä. Taas pääsi pääministeri selittelemään, "kuningaskin on vain ihminen" tjsp. Tuttua juttua, jotenkin koronatouhu ei vaan mene siellä korvien väliin kun iloisasti kätellään ja lomaillaan ja nämä eivät ole ainoita kömmähdyksiä.

Hela familjen valtioneuvostossa, eli ylpeät isä ja äiti. Amalialla ei ole vielä äänioikeutta (ei kait saakaan ennenkuin on kuningatar). Myöskään äidillään Maximalla ei ole äänioikeutta, joten molempien läsnäolo on lähinnä seremoniallinen. Ovat kuitenkin jäseniä, eli läsnä sopii olla. En tiedä olisinko 18-veenä arvostanut (viikoittain!). Mutta Amaliaa on toki kasvatettu tähän hommaan kehdosta saakka.

Noin muuten, viikkoa ennen joulua pamahti vielä reippaampi lockdown, nyt on taas kaikki kiinni pl ruokakaupat. Ml museot, liikuntatilat, ravintolat, koulut... No, kaikki. Onneksi oma harrastukseni on heppailu, sitä ei ole vielä kertaakaan kielletty, eikä voikaan, koska eläimiä pitää hoitaa. Toki kisat on taas peruttu kaikki ja tänään piti olla maastoestetreeni, eipä ole. Tai tammikuun Jumping Amsterdam -tapahtumaa. 

Vaan metsään pääsee oli tila mikä hyvänsä, sieltä siis kevyt joulutervehdys. Kauansitten jo maastoista jotain kirjoitin, Haarlemissa pääsi vain ees tai taas. Nykymetsässä - vaikka pieni onkin - on kyllä mukavasti reittejä. Mäkiä ei sentään ole. Videolla myös kulkuset menossa mukana - hollantilaisilla ei ole hevosen joulukoristelu tai joulumaastoperinnettä, mutta itse pidän siitä kynsin ja hampain kiinni.

Ja uudenvuodenlupauksena blogin elvytys. On mulla pari isompaa aihettakin mielessä, vaan ei ole ollut aikaa taustatutkimuksiin, saati paikanpäällevierailuille. No nyt ei mihinkään saa mennäkään. 

Parempaa vuotta 2022!

Ps. Kuten viime vuonnakin ilotulitteet on kielletty, ettei sairaanhoito kuormitu (silmävammoista yms) lisää. Belgiasta haetaan pakulasteittain, päivittäin paukkuu jo.

Koiranelämää

Koetin googletella, mutta ihan vastaavaa ei Suomessa kait ole. Jotain Tassuvahteja löysin mutta ei ainakaan niin laajalti kuin täällä. Eli koiranulkoilutusta säännöllisesti (viikoittain) työpaivän aikana. Täällä siis on ja nyt koronan jäljiltä kova pula paikoista. Sillä koronan aikaan otiin kotona ja kissoja ja koiria otettin kaveriksi. Joista osa on jo dumpattu löytöeläinkoteihin yms. Mutta jäljellejäänyt osa pitäisi vielä saada ulkoilutettua, kun Hollanti hiljaksiin palailee työpaikoille.

Koiranulkoilutuspalvelut ovat ihan täynnä. ED 8.9.2021

Tai pitäisi ja pitäisi, Suomessa palvelua ei ainakaan suuressa mittakaavassa ole, ja koirat pärjäävät työpäivän ihan hyvin kotona. Mikseivät siis Hollannissa?

En tiedä varmaksi. Aikoinaan minulla oli työkaveri joka jopa vei koiransa hoitoon (30e/pvä) työpäivän ajaksi. Koska oli sääli jättää yksin? Yksi syy voisi olla pitemmät työpäivät (8h + lounas eli 8,5h) sekä pitkät, tai ainakin ajallisesti pitkät (ruuhkat) työmatkat, jotka helposti ovat tunti suuntaansa. Päälle melko kilpailuhenkinen työympäristö ja siitä kumpuavat ylityöt niin onhan se jo aika pitkä aika koiralle, 10-12h yksin. Jollain sivulla myös mainostettiin palvelua, että eihän se ole kiva kun tulee (väsyneenä) töistä kotiin ja vatsassa on ikiliikkujariiviö, joka on pakko ulkoiluttaa. (Miksi sitten hankkii [senrotuisen] koiran?)

Ympäristön palveluvaihtoehdot

Ulkoulutuspalvelut liikkuvat pakettiautoilla ja hakevat koiria eri osoitteista. Ylläolevassa lehden kuvassa Koiranulkoilutuspalvelu Joepien Marloes ja Kayleigh seisovat 38 (!) koiran keskellä. Pakussa on 38 häkkiä ja kaksin voivat päästää koko revohkan liikenteeseen aidatulla alueella. Yleensä ryhmäkoot ovat hieman pienempiä, 10-15 on ehkä normi. Tallin lähellä on muutama alue missä koiria ulkoilutetaan, koskaan en näe ryhmäliikuntaa narussa vaan n tunti peuhaamista metsässä. Ei siis missään (kunnallisessa) koirapuistossa vaan yleensä sopivat metsänomistajan kanssa tilan käytöstä. Kuvaamallani pakulla on jopa oma metsäpläntti, 1,25 hehtaaria "ammattimaisesti aidattu".

Ulkoilutuspaku, maastoreissulla bongattu

Vaikka hänen sivuillaan palvelua kuvataan nimella wandeling (kävelytys) tarkempi kuvaus paljastaa että paku ajetaan sisään, tyhjätään ja täytetään taas tunnin kuluttua. Korien liikunta on siis osin omaehtoista. Missäköhän määrin jätökset siivotaan? Joillain sivuilla näkyy kuvissa myös aitoa kävelytystä, mutta se on tietenkin paljon tehottomampaa (pienempi ryhmä) kuin pakun verran kerrallaan.

Kuva täältä

Hintaa ulkoilutuksella on noin 10-15 euroa / kerta. Eräskin lehdessä haastateltu henkilö käyttää palvelua 4 kertaa viikossa, eli parisensataa euroa kuussa taitaa mennä.

Pakun sisutusta, kuva täältä. Kaikki palvelut lupaavat ilmastoidun
- tai ainakin tuuletusaukoilla varustetun - pakun.

Ulkoilutustouhun pohjat veti kesällä lehdestä bongattu koirien kesäleiri. Viikonloppu leirintäalueella leikkien ja pulikoiden: 85,-. Erästä omistajaa hinta hieman mietitytti lehtijutussa. Mutta tykkäähän hän itsekin viikonloppureissuista välillä, miksei sitä sitten suotaisi koirallekin? Omistajia hellitiin jatkuvilla whatsapp-kuvapäivityksillä ja reaktiot olivat iloisia. Mutta myös haikeita, olihan koiria jo hieman ikävä.

Leirintäalueella on mukavaa. ED 22.7.2021

Olenko liian yksinkertainen, jos ajattelen, että voisihan sen koiran kanssakin tehdä reissun? Ihan heti en ainakaan ole hevostani laittamassa elämysmatkalle.