Tolppaomituisuus

Harrastan hevoseni kanssa myös kärryajelua. Kun yritän vältellä kaikkein vilkkaimpia teitä joudun välillä pienemmille teille joilla läpiajo on estetty tolpilla. Hevoskärryt ovat autoa kapeampia ja useimmiten mahdun sujahtamaan ohi. Kuitenkin olen kertaalleen jumittanut tolppaan ja joutunut purkamaan valjastuksen kokonaan, joten jos mahdollista hankin tolppa-avaimen, jotta voin kaataa tai poistaa tolpan tosipaikan tullen. Useimpiin tolppiin menee (jonkunkokoinen) kolmioavain, eihän lakaisukone- tmv tienhoitohenkilöilläkään voi olla kymmeniä avaimia.

Mutta yhdessä tolpassa on oikea lukko. Ihan kunnon riippulukko. Onkohan se takana olevan talon privaattitolppa, vai? Joten meinasin, että tarkistanpa lukon, ties vaikka siihenkin menee joku kolmio- tai neliöavain.

No ei mene, vaan Abloy-avain! Erinomaisen omituinen suomibongaus tämä, keskellä ei mitään. Täällä ei (ainakaan niin kauan kun täällä asun, eli yli 10 vuoteen) Abloy-lukkoja myydä, enkä usko suutarin osaavan tehdä avaimista kopioitakaan.

Miten lukko on tänne päätynyt? En taida kehdata soittaa ovikelloa kuitenkaan.

Flevoland

Elokuussa kirjoitin Afsluitdijkistä, eli siitä kuinka Zuiderzee-merestä tehtiinkin IJsselmeer-järvi. Tämän toimen taustalla oli turvallisuus, iso loiskiva meri aisoihin. Hollannista niin paljon on merenpinnan alapuolella, että tulvia ei sovi riskeerata. Afsluitdijk-projekti oli kuitenin vain osa isompaa kokonaisuuttaa, Zuiderzee-töitä. Jo ennen afsluitdijkiä oli kuivatettu pieni osa Hollannin pohjoiskärkeä ja 1900-luvun puolivälissä kuivattelussa päästin oikein tosissaan asiaan. Tehtiin uusi lääni!

Vanhalla kartalla näkyy Zuiderzee ja kaksi saarta, Urk ja Schokland (kartalla jostain syystä eriniminen). Amsterdam on alavasemmalla, nippanappa ulkopuolella. Lähde: http://www.documentatiecentrumurk.nl/

Ensin suoritettiin pohjatutkimusia, olihan turha kuivattaa hiekkamaata, jolla mikään ei kasva. Ensimmäinen kuivatus oli Noordoostpolder (Koillispolderi, ks Dijk ja Polder -kirjoitus sananselitykseksi), joka valmistui 1942. Ja kas, Urk ja Schokland eivät enää ollet saaria, vaan manteretta.

Lähde: Google Maps. Väristä näkyy, että Schokland ja Urk ovat hieman korkeammalla kuin muu ympäristö.

Sitten kuivatettiin itäinen Flevoland (1957) ja viimeisenä eteläinen Flevoland (1967). Kaikissa kuivatuksissa kaava on sama. Ensin rakennetaan valli (dijk) ja sitten pumpataa vesi pois. Kas näin oltiin näppärästi kehitetty uutta viljelysmaata ja tilaa kylille ja kaupungeille. Ja tietenkin alueilla on edelleen pumput toiminnassa, jotta vesi ei pääse valtaamaan alaa takaisin.

Toteutus ja vuosiluvut. Lähde Wikipedia / Zuiderzeewerken

Kun muutin Hollantiin, helmikuussa 2005, asuin ensimmäisen viikon Almeressa, joka on kaupunki eteläisessä Flevolandissa. En tiennyt Flevolandista enkä kuivatusvimmasta mutta aika pian totuus valkeni. Sillä alue on melkein surrealistinen. Kaikki on ihmisen tekemää. Tottakai kaikkin kaupungit ovat aina ihmisen kätten työtä, mutta Flevolandissa myös metsät, pienet järvet ja muut vesistöt ja niissä olevat saaret on tehty piirustuspöydällä. Ja kun kävelin ensimmäisiä askeliani Hollannin maaperällä en voinut kuin ihmetellä suoraviivaisia metsiä - puut oli istutettu riviin.

Luonnollisia metsiä Almeressa.

Kuva valokuvasta helmikuulta 2005, puut suorissa riveissä.

Tekovesistö.

Ja koska koko paikka on syntynyt 70-luvulla talokanta on sen mukaista. Tilaa on enemmän kuin vanhemmissa kaupunkiasunnoissa, mutta kokonaisuus on aika tylsä ja kuvaa aikaansa hyvin.

Kuvattu mukavan harmaana tammikuun päivänä 2017. Ylävasen talonpääty oli ensimmäisen viikon asumukseni. 

Ja tietenkin Flevolandissa on sitä peltoa. Unohdin kuvata kuvausmatkalla, joten lainataan Googlen Street Viewstä.

Tasaista on.

Kun kävin viime kuussa uudelleen kävelemässä alkumaisemissa näitä viivasuoria metsiä oltiinkin kaatamassa. Infokyltti kertoi, että hakkuilla haetaan monimutoisempi metsiä, jotka ovat vähemmän alttiita sairauksille. Näin Flevolandin "luonnon" ensimmäinen kierros kesti vain 50 vuotta.

Viivasuoruus näkyy edelleen, mutta puolet puuttuu.

Hän jumitti ojaan.

Ei saa kiipeillä!

Kävelyllä bongasin myös puistopuita, joissa poistettujen oksien kohtiin oli muodostunut silmiä. Huiman näköisiä. Puulajia en osaa tunnistaa, varsinkaan lehdettä.

Flevolandin kuivatus aiheutti tietenkin myös suuria muutoksia mm Elburgin ja Harderwijkin kaupungeille. Entisistä kalastajayhteisöistä tuli kuivatuksen myötä sisämaankaupunkeja. Kaupungeissa näkyykin edelleen paljon viitteitä vanhaan kalastumenneisyyteen, mm katujen nimissä.

Aikuisviihdettä kirkossa

Hollannissa on (ainakin) yksi kahvipöytäkeskusteluihinkin mahtuva pornonäyttelijätär, jolla on oma alan firma: Kim Holland. Hän on saavuttanut jo ihan yleisjulkkisstatuksen ja häntä on haastateltu mm Hollannin suurimmassa naistenlehdessä. Kymmenisen vuotta sitten hänestä oli tosi-TVkin, tosin se taisi olla välillä tauolla koska meni liian roisiksi.

Tilburgin St Josephkerk, lähde Wikipedia, kuvannut M.M. Minderhoud

Firmansa tuottaa erilaisia filmejä, ja omille sivuilleen niitä ilmaantuu tasaisin väliajoin. Parin viikon takainen filmi sai enemmänkin julkisuutta, se oli tehty kirkossa, tarkallen ottaen rippituolissa. Kyseinen kirkko on Tilburgissa ja pastorin sanoin "Tämä ei ole oikea paikka sellaiselle". Kirkossa olikin sitten erillinen puhdistusjumalanpalvelus vihkivesineen, myös Kimin puolesta rukoiltiin. Kim pahoitteli tapahtunutta (filmin kuvasi yhteistyökumppani) ja se poistettiin netistä.

Tietenkin asia vietiin myös poliisille, mutta jumalanpilkan rangaistavuus on poistettu laista jo pari vuotta sitten ja kotirauhan rikkomiseenkaan ei ole todisteita.

Vain viikkoa aiemmin Kim oli samoilla aiheilla uutisissa, toinen video oli kuvattu Walibi World huvipuistossa - vesivuoristoradassa, vuoristoradassa, maailmanpyörässä ja jopa melko ruuhkaisessa jonossa. Tämäkin filmi otettiin nopeasti off-line ja sittemmin Kim pyysi julkisesti anteeksi TV-ohjelmassa Shownieuws.

Yksi Walibin vuoristoradoista. Saa olla vakaa kamerakäsi. Lähde Wikipedia, kuvaaja Frank Wouters

Ainakin vuosi alkaa firmallaan hyvin, reippasti ilmaista mainosta!

Eutanasialainsäädäntö

Hollannissa eutanasia on sallittu laissa vuodesta 2002. Eutanasia-sana tulee Kreikankielen sanoista ευ (eu) = "hyvä" ja θάνατος (thanatos) = "kuolema" ja tarkoittaa kuoleman tuottamusta parantumattoman sairauden edetessä, jotta lisäkärsimys estetään. Lakiin on parhaillaan tekeillä lisäys, joka mahdollistaisi eutanasian myös ilman kuolemaan johtavaa sairautta, aiempi kirjoitukseni aiheesta (lakialoitetta ei ole vielä hyväksytty tai hylätty).

Vaihteeksi ei-hevos kuvituskuvia: Tukholman saaristoa

Laki kieltää edelleen ihmisen tappamisen, joten eutanasian salliva laki on paradoksaalinen. Laki onkin muodossa: tappaa voi, jos täyttää huolellisuusvaateet (zorgvuldigheidseisen).

Rikoslain artikkeli 293:

1. Häntä  joka tarkoituksella päättää toisen elämän tämän selkeän ja vakavan toiveen mukaan, rangaistaan vankilatuomiolla pituudeltaan kaksitoista vuotta tai viidennen kategorian rahallisella sakolla.
2. Ensimmäisessä pykälässä mainuttu teko ei ole rangaistava, mikäli sen on suorittanut lääkäri täyttää huolellisuusvaateet, kuten kirjattu lain ‘elämän päättäminen ja itsemurhan avustus‘ artikkelissa 2 ja ilmoittaa tästä kunnalliselle kuolemansyyntutkijalle kuten määrätään ‘ruumiin hautausurakointilain’ artikkelin 7 toisessa paragraafissa.

Nämä elämänpäättämisen ja itsemurhan avustus –lain huolellisuusvaateet ovat, että lääkäri:

a.  On varma, että kyseessä on vapaehtoinen, hyvin mietitty potilaan pyyntö
b. On varma, että kyseessä on potilaan toivoton ja sietämätön kärsimys
c. On valistanut potilasta tämän tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä
d. On yhdessä potilaan kanssa tullut tulokseen, ettei tilanteessa ole muuta järkevää ratkaisua
e. On puhunut vähintään yhden, riippumattoman, lääkärin kanssa, joka on myös nähnyt potilaan ja kirjallisesti antanut lausunnon huolellisuusvateen täytäntöönpaniosta kohdissa a-d, sekä
f. On suorittanut elämän päättämisen tai avustanut itsemurhassa huolellisuutta noudattaen.

Käytännössä vaaditaan siis vähintään kaksi lääkäriä. Lisäksi vaaditaan (vaikkei se laissa lue), että hoitavalla lääkärillä on jonkinlainen hoitosuhde jo potilaaseen, eli et voi mielijohteesta hakea kuolinapua naapurikylän lääkäriltä.

Lentoviivoja Haarlemissa

Pääosa (n 80%) kuolinavusta tehdään syövän takia, lisäksi on muutama muu "selkeä" tauti kuten ALS tai muita kuolemaan johtavia, eteneviä tauteja. Nämä tapaukset ovat selkeitä, kuolema tulisi joka tapauksessa ja viimeisten viikkojen / päivien kärsimystä ei ole pakko kokea.

Harmaammalle alueelle tullaan mielenterveysongelmien kanssa. Milloin voi päättää, että elämän jatkaminen ei ole vaivan arvoista, että kaikki hoidot on tehty ja tulevaisuutta ei ole? Muutama kohujuttu onkin ylittänyt myös uutiskynnyksen Suomessa, esim: Nuori mielenterveysongelmista kärsivä nainen. Toisaalta itse luin vastikään Linda.-lehdestä nelikymppisestä miehestä, jolle myönnettiin eutanasia alkoholismin takia. Lukemattomien katkaisuhoitojenkaan jälkeen hän ei nähnyt elmässään muuta kuin kärsimystä. (Tällä menolla Suomen väkiluku puolittuisi. Tosin suomalainen ei anna periksi).

Kleverparkin hautausmaa, Haarlem

Myös monimutkaista on dementia. Ennen kuin sairastuu voi laatia testamentin / kirjeen, jossa kertoo toiveesta saada eutanasia, jos dementoituu. Kuitenkin säännöt ovat tiukat, eutanasia myönnetään vain potilaan omasta tahdosta. Tuttuni Aldon isä kuihtuu nyt vanhainkodissa Alzheimerin kourissa. Vaikka kaikki tarvittavat paperit olivat kunnossa, hän ei enää H-hetkellä ollut niin järjissään, että olisi vastannut kysymykseen niinkuin piti. Lääkäri ei suostunut eutanasiaan.

Lasten kohdalla säädetään, että alle 12v vanhemmat voivat päättää, yli 12v lapsella on myös sanansa sanottavana ja alle 18-vuotiaalle ei myönnetä koskaan eutanasiaa mielenterveydellisistä syistä.

Itse luulin, etten kuulu eutanasian piiriin. Olenhan ulkomaalainen ja jos lakikirjaa luetaan tiukkaan hollantilainen lääkäri tappaisi minut - Suomen kansalaisen - eutansian tapahtuessa. NVVE-yhdistys (Nederlands vereniging voor een vrijwillig levenseinde eli Hollantilainen yhditys vapaaehtoiseen elämän päättämiseen, perustettu jo 1973) tukee ja auttaa eutanasiatapauksissa sekä mm dementiakirjelmän teossa. Heidän sivuillaan väitetään, että jos on asunut Hollannissa yli 4 kuukautta, sekä on suhde lääkäriin (ts lääkäri tuntee sinut potilaana), eutanasiaa voi anoa.

Notre Dame, pariisi

Toivotaan nyt ettei ihan lähitulevaisuudessa tarvitse. Mutta itse olen kyllä tämän mahdollisuuden puolesta.

Sokeria hevosille

Hollannissa on ihan käypänen jalkapalloliiga, josta satunnaisesti ponnistetaan mestarien yms liigoihinkin. Ottelut ovat suosittuja ja kannattajia piisaa, varsinkin isommissa kaupungeissa. Ja siinä sivussa huligaaneja. Huligaanien / levottomuuksien takia kaikissa isommissa kaupungeissa jalkapallostadionin rauha turvataan myös poliisihevosilla. Onneksi sekaan mahtuu myös rauhanomaisempia jalkapallofaneja.

Kuva: Sanne Donders

95-vuotiaan Jopie Schoutenin joukkue on Rotterdamin Feyenoord. Edesmenneen miehensä kanssa he kävivät vuosia katsomassa otteluita. Mukana oli termospullossa kahvia, ja kun sokeria jäi yli hän keksi antaa sitä poliisihevosille. Tästä tuli tapa ja miehensä Henk vielä kuolinvuoteellaan vannotti: "Älä unohda hevosia".

Kuva poliisien blogista , kuvaajan nimieä ei mainittu

Tästä on nyt 25 vuotta ja kelissä kuin kelissä rva Schouten ajaa paikalle invamopollaan sokeripurkin kanssa. Hevoset tunnistavat hänet ja bongaavat hänet monesti ratsastajia aiemmin. Vuosien varrella tapa on vakiintunut ja muodostunut kohokohdaksi sekä hevosille, että poliiseille.

Kuva: Sanne Donders

Kierroksensa jälkeen Jopie kaartaa takaisin kotiin ja seuraa ottelun radiosta (täällä TV-oikeudet on maksukanavalla). Iltaotteluihin hän ei mene kun on pimeä. Ja ns riskiottelut (esim Amsterdam Ajax vs Feyenoord) hän myös jättää väliin, riski hulinoihin on liian suuri. "Jatkan niin kauan kun pystyn" lupaa rva Schouten. Ja sopivasti, 25-v juhlavuotena, Feyenoord johtaa liigaa.

Jutun lähde AD-lehti, mistä kuvatkin pääosin napppaistu.

Tulihan se mielenosoitus lopulta

Viime sunnuntaina oli sitten vihdoin mielenosoitus kauriiden ampumista vastaan. Kovin suurta kokoontumisajoa ei saatu aikaiseksi, mutta jokunen banderolli kuitenkin. Puhujia oli mm Eläinpuolueesta (Partij voor de Dieren), joka on Hollannissa ihan virallinen puolue, jolla on pari paikkaakin paikallisessa eduskunnassa (tweede kamer) ja jopa europarlamentissa. Puolueen päätavoitteena on eläin- ja ympäristöystävällisempi toiminta. (Hollannissa on myös vihreä puolue, mutta PvdD on astetta tiukempi).

Osalla mielenosoittajista oli jouluiset poronsarvet päässä, ja yhdella jopa poropaita. Onhan se melkein sama asia. Paikalla ei ollut Zandvoort-kylän kunnallisedustajia, eikä myöskään Amsterdamilta edustajaa (Amsterdam määrää Amsterdamse Waterleidingduineneista, jotka rajautuvat Zandvoortiin). Zandvoortilainen Yvonne: He eivät ilmeisesti halua tietää koko totuutta. Sillä jos tietää kaiken joutuu myöntämään, että ampuminen ei ole tarpeen.

Eläinpuolueen edustajan mukaan kauriille pitäisi vain antaa aikaa, kyllä populaatio sitten sääntelee itseään ihan itsestään. Rakentamalla lisää aitoja kauriit saataisiin myös pidettyä paremmin loitolla kylästä ja puutarhoista. Mielenosoittajien joukossa huudeltiin myös ehkäisypiikistä (prikpil).

HD 16.1.2017

Tällä hetkellä kauriiden aiheuttama haitta on suurempi kuin aiemmin, vakuuttaa myös kauriskuiskaaja Van der Sloot. Kyllä kauriit tietävät mitä tapahtuu. Aiemmin saatoin ne aamulla takaisin dyyneille, nykyisin ne eivät sinne enää halua. Ne hakevat turvaa kylästä.

Torstana (19.1) oli vielä pikku-uutinen oikeujutuista. Niitä on meneillään enemmän kuin yksi. Tässä kohtaa Raad van State (valtionvaltuusto?) on päättänyt, että kauriita saa ampua. Kauriit eivät ole suojeltuja eläimiä, sen sijaan niiden vähentäminen luo paremmat elinolosuhteet muille suojelluille lajeille, kuten kapeasiemenkotilolle (korfslak). Toiseen juttuun tulee ehkä istunto puolen vuoden sisään. Emme anna periksi, sanoo Faunabescherming (faunansuojelu).

Kapeasiemenkotilo, lähde: Wikipedia

Kaurispopulaation itsesäätely ei kyllä tähän mennessä ole toiminut (uusille lukijoille: ks kauristaustat), enkä usko, että mielenosoitus vaikuttaa ampumiseen mitenkään.

Leivän hyötykäyttöä

Hollannissa on suuri muslimivähemmistö. Osin historiallisista syistä, olihan Indonesia Hollannin siirtomaa vuoteen 1945 asti. Ja osin perinteisistä (keski-)eurooppalaisista syistä: 60-luvulla Hollantiin muutti reilusti Turkkilaisia ja Marokkolaisia (tehdas)työvoimanpuutetta korjaamaan. Hollannilla meni jo niin hyvin, etteivät paikalliset enää halunneet tehdä likaisimpia tai raskaimpia töitä. (Nykyisin suurin vierastyövoimamaa on Puola).

Turkkilainen leipomo Haarlemissa

Nämä työläiset, sekä Indonesiasta tulleet, toivat tietenkin uskonnon mukanaan, joten Hollannissa on reippaasti moskeijoita ja halal-lihakauppoja. Itselleni ko uskonto on suht vieras, mitä nyt yleissivistyksen pohjalta tietää. Joten taas opin uutta Haarlemin lehdestä, 13.1.2017: Moskeijojen ympärille asetellaan erillisiä leipäsäliöitä, joihin voi heittää vanhaksi mennyttä leipää.

HD 13.1.2017

Muslimeille vieraanvaraisuus on hyvin tärkeää, jos joku piipahtaa kylään tarjottavaa on oltava. Mm leipää ostetaan aina reippaasti - ja sitä jää reippaasti yli. Mutta uskonto kieltää leivän poisheittämisen, se pitää jakaa tarvitseville. Tästä johtuen leipää käytettiin mm linnunruoaksi / käytännössä heitettiin kadulle tai puistoihin, mikä johtaa myös rottien ja lokkien lisääntymiseen.

Niinpä muslimikunnallisvaltuutettu El Aichin aloitteesta useamman moskeijan viereen on toimitettu koekäyttöön erillisiä leipä / muu ruoka -säiliöitä. Tietenkään kyse ei ole roskiksista, vaan säiliöt kuljetetaan erillisiä reittejä pitkin yritykselle, joka kompostoi tuotteet tai valmistaa niistä eläintenruokaa. Tämä jatkohyödynnys on useimmille muslimeille hyväksyttävä ratkaisu, ja ainakin muissa kaupungeissa säiliöt ovat toimineet hyvin. Ja saadaan tuhoeläinpopulaatio taas kuriin.